Tiistain ohjelma

NUORI2023 seminaariohjelma alkaa tiistaina 18.4. kello 13.00 ja päättyy 18.30. Seminaari-ohjelmaa tapahtuu parhaimillaan kahdeksassa rinnakkaisessa tilassa samanaikaisesti. Tsekkaa tiistain ohjelma alta!

Muutokset ja ohjelmalisäykset mahdollisia.

klo 13.00-14.00

NUORI2023-tapahtuman avajaiset

Tapahtuman avajaisissa suunnataan ajatukset alkavaan tapahtumaan ja käynnistetään yhteisesti upean tapahtuman moottorit!

Eväitä ympäristöahdistuksen kohtaamiseen nuorten kanssa

Mikä avuksi, kun kohtaan ympäristöahdistuneen? Miten voin auttaa nuorta ja itseäni selviämään vaikeiden ympäristötunteiden kanssa? Ympäristöteot auttavat usein näiden tunteiden käsittelyssä, mutta pelkästään toimintaan keskittymällä saatamme uupua tai kyynistyä. Tunteet voivat olla toiminnan moottoreita tai jarruja, joten miten omat ja muiden ympäristötunteet pitäisi kohdata? Eväitä ympäristöahdistuksen kohtaamiseen nuorten kanssa -työpaja tarjoaa mahdollisuuden tutustua käytännönläheisiin ja toiminnallisiin menetelmiin, joilla helpotat teeman käsittelyä yhdessä nuorten kanssa. Menetelmät auttavat sinua käsittelemään teemaa toivoa, tulevaisuususkoa ja toimintakykyä ylläpitäen. Työpaja sisältää tiiviin esittelyn myötätuntokeskeisistä, tietoisuustaitoihin ja arvotyöskentelyyn painottuvista ympäristötunteiden käsittelyn menetelmistä. Työskentely pohjautuu Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen julkaisemiin materiaaleihin ja laajaan monitieteiseen ympäristötunteiden tutkimustietoon (www.ympäristöahdistus.fi). Työpajan ohjaajat ovat olleet ympäristötunteiden kanssa tekemisissä sekä henkilökohtaisesti että työnsä kautta jo useiden vuosien ajan.

Poikien ulkonäköpaineet ja kehosuhteen haasteet – tietoa, työkaluja ja käytännön vinkkejä

Oletko huomannut, että ulkonäköpaineita on kaikilla sukupuolesta riippumatta? Mitä poikien kehosuhteesta ja syömisen oireilusta on hyvä jokaisen nuorten parissa työskentelevän tietää? Miten ulkonäköpaineita voi kohdata poikatyössä?
RESET – pojat ja kehot – hankkeen tiimi eli A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Hanna-Kaisa Jussila, Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä ja Helsingin Poikien Talon johtava asiantuntija Tommi P Pesonen kertovat, mitä poikien ulkonäköpaineista ja kehosuhteesta tiedetään sekä esittelevät hankkeessa tuotetun, 13-18-vuotiaiden pojaksi identifioituville suunnatun RESET-keskustelumallin. RESET-keskustelumalli on ammattilaisen työkalu poikien kehonkuvan ja ulkonäköpaineiden työstämiseen ja tunnistamiseen. Keskustelumallissa käydään ammattilaisen ohjaama pienryhmäkeskustelu videomateriaalin ja ohjaajan oppaan johdattamina. Keskusteluilla pyritään kehittämään poikien kehosuhdetta ja itsetuntemusta.

Sateenkaarierityisempää nuorisotyötä

”Millä tavalla nuorisotila voi olla kaikille nuorille turvallisempi tila? Miksi sateenkaarinuoret tulisi ottaa huomioon nuorisotyössä? Kuinka tehdä sateenkaarierityisempää nuorisotyötä rajatuilla resursseilla pienissäkin kunnissa? Kaksi sateenkaarinuorisotyön hanketta kunta- ja järjestökentältä kertovat sekä alueellisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta konkreettisten esimerkkien kautta sekä sateenkaarinuorten hyvinvointia kuvaavaa tutkittua tietoa hyödyntäen mikä työn tavoite on ja mitä jokainen nuorten parissa työskentelevä positiostaan riippumatta voi tehdä sateenkaarinuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Luennon jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella aiheesta.

Seta ry:n kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään sateenkaarinuorisotyötä valtakunnallisesti vuosien 2021-2023 aikana. Sateenkaariystävällinen Pirkanmaa -hanke (2020-2022) paransi sateenkaarinuorten asemaa Pirkanmaalla vaikuttamistyön kautta, kehittämällä sateenkaarinuorisokeskustoimintaa sekä kohtaamalla nuoria sosiaalisessa mediassa ja kouluilla.”

Toivottava tulevaisuus – tulevaisuustyöskentelyä nuorten kanssa

Millainen on toivottava tulevaisuus nuorten näkökulmasta? Maailma on täynnä erilaisia uhkakuvia ja huolenaiheita, mutta entä jos tulevaisuutta katsottaisiinkin toivon näkökulmasta? Osana ihmiskeskeisen ja ennakoivan yhteiskunnan AuroraAI-hanketta toteutettiin kaksi laajaa nuorten tulevaisuuskuvatyöskentelyä: yläkouluikäisten ja kirkon toiminnassa mukana olevien nuorten kanssa. Näissä työskentelyissä syntyi yhteensä kymmenen erilaista kuvaa toivottavasta tulevaisuudesta. Tule kuulemaan millaisia toivottavia tulevaisuuskuvia nuoret tekivät. Millaisia näkökulmia johtamiseen ja päätöksentekoon nuorten tulevaisuuskuvat haastavat? Millaisilla toimenpiteillä päästään kohti toivottavia tulevaisuuskuvia?

Uskalletaan puhua – työkaluja arvokysymysten käsittelyyn

Osallisuutta, yhteyttä ja hyväksyntää ei rakenneta lakaisemalla erilaisuutta tai konflikteja maton alle. Suomen Lähetysseuran ja #sovinnon osallistavalla luennolla kuullaan esimerkkejä rauhankasvatuksesta, uskontodialogista ja sovintotaidoista. Asiantuntijapuheenvuorot sisältävat käytännön menetelmiä sovellettavaksi työhön nuorten kanssa. Teemojen kautta vahvistetaan nuorten toimijuutta ja johtajuutta omissa yhteisöissään sekä kykyä käydä katsomusdialogia ja sovitella konflikteja.

Tapausesimerkkeinä ovat palestiinalaisalueen kouluissa toteutettava moniuskontoinen katsomuskasvatus, Interfaith Photovoice -uskontodialogimenetelmä sekä #sovinnon restoratiiviset menetelmät.

Puhujat:
Jussi Luoma, nuorisodelegaatti: Luterilainen maailmaliitto, Interfaith Photovoice-kouluttaja
Hanna Myllynen, Yhteyspäällikkö, #sovinto Diakonissalaitos
Anton Nassar, principal of Dar al-Kalima Lutheran School Betlehem, Palestine (video)
Elina Siukonen, asiantuntija lapset, nuoret ja kirkko, Suomen Lähetysseura

Nuorisoala ja yritysyhteistyö

Valmistaudutaan yhdessä torstain ”Leijonan luolaan”, jossa esitellään yrityskumppaneille nuorisoalan projekteja.

klo 14.30-15.30

Mixed Finns: Antirasistinen työote nuorisoalalla

Mixed Finns ry:n antirasismiasiantuntijat ja tietokirjailijat Priska Niemi-Sampan ja Alice Jäske jakavat konkreettisia työkaluja antirasistiseen työotteeseen nuorisoalalla. Puheenvuorossa käydään läpi rasismin eri ilmenemismuotoja sekä niiden vaikutuksia nuoren identiteetin muodostumiseen ja hänen hyvinvointiinsa.

Olenko nuorisotyöntekijä vai teenkö nuorisotyötä?

Olenko nuorisotyöntekijä vai teenkö nuorisotyötä? -workshopissa osallistujat pääsevät kahden työnohjaajan ohjaamana tutkimaan omaa ammatillista identiteettiään. Sisältö: 1. Dynaaminen ammatti-identiteetti, mitä se tarkoittaa ja miten se pysyy hengittävänä ja elävänä? 2. Toiminnallinen oman ammatti-identiteetin reflektioharjoitus: Minä osaavana ja arvokkaana ammattilaisena. 3. Louhinta: pienryhmä- ja kollektiivinen jakaminen yhdessä toisten kanssa. 4. Lopetus: Jalometallit eli oma potentiaali käyttöön työn arkeen. Hyödyt: Oman ammatillisen identiteetin reflektointi, tunnistaminen ja vahvistaminen – oma kasvu ja kehittyminen nuorisotyön ammattilaisena. Voimavaroja ja itsetuntemuksen vahvistamista arkeen. Työhyvinvointia ja jaksamista. Näyttöön perustuvana tietona hyödynnetään mm. Voi hyvin, opettaja (Honkonen & Salovaraa), Workshopin pedagoginen käyttöteoria yhdistää sosio-konstruktivistista pedagogiikkaa, kokemuksellista oppimista sekä dialogista muutospedagogiikkaa.

Lasten ja nuorten kuuleminen osana strategiaprosessia

Tämä ohjelma toteutetaan vuorovaikutteisena luentona, jonka osana kuullaan lasten ja nuorten kuulemisprosessin toteuttajan/osallistujan -videotervehdys. Osallistuja saa ideoita, käytännön esimerkkejä sekä kokemuksia lasten ja nuorten kuulemisesta ja osallisuudesta sekä lapsivaikutusten arvioinnista. Lasten ja nuorten kuuleminen oli selvitys heidän mielipiteistään. Ohjelmassa kuullaan selvityksen tuloksia ja miten strategian jalkauttamisessa otetaan huomioon saadut tulokset. Kommenttipuheenvuoro Suomen Lukiolaisten Liitosta. Ohjelman tuotaa Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntijat Tiina Hänninen ja Anne-Maria (Mano)Laukkarinen

U Wot Waldo? -sarjakuvatyöpaja

Miten suomalainen politiikka ja vaikuttaminen toimii? Waldo vastaa – monella kielellä! U Wot Waldo? on nuorten itsensä tekemä sarjakuvakokonaisuus. Waldo tarjoaa nuorille tietoa vaikuttamisesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Tule tutustumaan sarjakuviin sekä kirjoittamaan oman sarjakuvasi puhekuplat – mitä Waldo ja kumppanit tekevät sinun tarinassasi? Samalla kuulet nuorten tarinaa sarjakuvien syntymisen takana ja miten sarjakuvakokonaisuutta voidaan hyödyntää nuorisotyössä. U Wot Waldo? -sarjakuvakokonaisuutta on saatavilla seitsemällä eri kielellä. Ohjelma sopii muun muassa yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisen nuorisotyön parissa toimiville ammattilaisille. Ohjelman tuottaa Nuorten Suomi. Painettuja sarjakuvia on saatavilla työpajassa. Lisäksi sarjakuvat ovat ladattavissa Nuorten Suomen nettisivuilla.

klo 16.00-17.00

Darravapaa: Onko alkoholikulttuurimme yhdenvertainen?

YLE Areenan Darravapaana -podcastin Katri Ylinen ja Laura Wathén kertovat ja keskustelevat siitä millainen merkitys alkoholilla on elämässämme – ja miltä elämä on näyttänyt ennen ja jälkeen korkin kiinni kiertämistä. Ohjelmassa nostetaan esiin, miten suomalainen alkoholikulttuuri näyttäytyy alkoholia käyttämättömän silmin ja pohditaan onko alkoholikulttuurimme yhdenvertainen ja turvallinen kaikille. Ohjelman lyhyessä alustuksessa tutustutaan EHYT ry:n keväällä 2022 toteuttaman Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvitykse alkoholia käsitteleviin tuloksiin, ja siihen millaista kuvaa selvitys antaa 15-29 -vuotiaiden nuorten asenteista ja ajatuksista alkoholiin liittyen. Ohjelma antaa uusi näkökulmia suomalaiseen alkoholikulttuuriin ja paljon mediassa esillä olevaan sober curious -ilmiöön. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa osallistujien kykyä keskustella nuorten kanssa alkoholiin liittyvistä ilmiöistä eri näkökulmista.

Nuorisotyö – turvallisempi tila kaikille

Millaisia ovat turvallisemman tilan periaatteet ja mahdollisuudet?
Miten hyvin nuorisoalalla (kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä) ollaan valveutuneita turvallisemman tilan toteuttamiseen niin kohtaamisissa, tapahtumissa kuin leireillä?
Ohjelmassa toteutustapojen esittelyä, kokemuksia nuorilta ja eri paikkakunnilta sekä yhteistä keskustelua. Ohjelma tarkoitettu kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille.
Mukana: Ilona Rantala, Ville Kämäräinen, Touko Niinimäki, Liisa Välilä ja Tapu Sirkka.
Yhteistyössä: Lasten ja nuorten keskus, Allianssi sekä Kirkkohallitus

Nuorisoalan rahoitus

Kaikki mitä haluat tietää nuorisoalan rahoituksesta! Millaiselta nuorisoalan rahoitus näyttää tulevaisuudessa? Mistä rahaa tulee tulevaisuudessa ja kuka sitä jatkossa saa?

Lasten ja nuorten konfliktit ja väkivalta – Kuinka näitä selvitetään moniammatillisesti

Merkittävä osa nuorten tekemistä väkivaltarikoksista tapahtuu koulussa tai muussa julkisessa tilassa. Vakavat, pitkittyneet konfliktit ja kiusaaminen heijastuu lähes aina koulusta vapaa-ajalle ja sosiaaliseen mediaan – sekä toisin päin. Näiden selvittäminen ja hoitaminen on aina aikuisten vastuulla. Millaisia konflikteja kohdataan ja mitä hyväksi havaittuja työkaluja tai työskentelytapoja on olemassa? Mikä on nuorisotyön rooli selvittelytyössä? Dialoginen ja osallistava keskustelupaneeli, jossa lisätään ymmärrystä lasten ja nuorten konfliktinratkaisusta jakamalla kokemuksia ja menetelmiä osallistujien kesken. Aseman Lapset ry:n Katusovittelu ja K-0 – kiusaamiseen puuttuva työ esittelee oman restoratiivisen työotteensa, yhdessä koulun sekä nuorisotyön asiantuntijoiden kanssa.

Digipelaaminen: harrastuksesta ammatti, pakokeino tai sairaus?

Digipelaaminen on yleinen harrastus, mutta entistä useammalle se tarjoaa myös ammatin. Pelejä käytetään monipuolisesti nuorisotyössä, toisaalta pelaamiseen liitetään usein laiminlyönnit ja riippuvuus. Uudessa ICD-11 tautiluokituksessa on mukana myös digipeliriippuvuus-diagnoosi. Mitä nuorisotyössä olisi hyvä muistaa ja huomata, kun keskustelua käydään uuden diagnoosin näkökulmasta? Ohjelman tarkoituksena on tarjota ajankohtaista tietoa ja avointa keskustelua digipelaamisen mahdollisuuksista ja riskeistä. Ohjelma koostuu kolmesta n. 10 minuutin puheenvuorosta ja puhujien yhteisestä keskustelusta, johon yleisö voi osallistua. Puheenvuorojen näkökulmat:
1.Riippuvuutta ja pakoa? Pelaamisen riskit ja digipeliriippuvuuden diagnostiset kriteeritKetä voidaan tukea peleillä? Kenet tavoitamme pelinuorisotyöllä ja kenet meidän pitäisi tavoittaa? Miten voimme ohjata pelinuoristotyötä vastaamaan paremmin nuorisotyöllisiin tavoitteisiin?
2. Ketä voidaan tukea peleillä? Kenet tavoitamme pelinuorisotyöllä ja kenet meidän pitäisi tavoittaa? Miten voimme ohjata pelinuoristotyötä vastaamaan paremmin nuorisotyöllisiin tavoitteisiin?
3. Pelaajan uudet mahdollisuudet. Millaisia vaikutuksia työelämän ulkopuolella oleville nuorille aikuisille on peli-, työelämä- ja hyvinvointiosaamista yhdistävällä valmennuksella? Kokemuksia Pelaten duuniin -hankkeesta.

Vahvista nuorten hyvinvointia ja osallisuutta Zekin avulla

Tule kuulemaan, mikä on Zekki! Ja miten juuri sinä voisit hyödyntää sitä työssäsi. Ohjelmassa esittelemme nuorten tarpeista alkunsa saanutta ja nuorten ja ammattilaisten kanssa yhdessä kehitettyä Euroopan parhaaksi sosiaaliseksi innovaatioksi v.2021 valittua Zekki-digipalvelua. Kerromme, miten ammattilaiset voivat hyödyntää Zekkiä omassa työssään nuorten kanssa. Lisäksi kuulemme nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten käyttökokemuksia, ja mitä hyötyä he kokevat saaneensa Zekistä. Hyödyntämisvinkkien ohella tarjoamme tutkittua tietoa Zekin hyvinvointivaikutuksista sekä kuulemme nuorten näkemyksiä ja kokemuksia palvelusta.

17.30-18.30

Nuorten naisten johtajuuskoulu – jokainen meistä voi olla johtaja

Vaikka Suomi mielletään yhdeksi maailman tasa-arvoisimmista maista, sukupuolten välinen tasa-arvo etenkin työelämässä toteutuu puutteellisesti. Vaikuttaviksi tekijöiksi on tunnistettu mm. arkuus hakeutua johtajiksi, sukupuolittuneet uravalinnat, lasikatto efekti, normit ja arvot. Helsingin NNKY:n Nuorten Naisten Johtajuuskoulun tavoitteena on kehittää nuorten 15-29-vuotiaiden naisiksi identifioituvien johtajuustaitoja sekä antaa heille keinoja ja itsevarmuutta seurata unelmiaan ja käyttää täyttä osaamistaan itsensä, perheidensä ja yhteiskunnan hyödyksi. Johtajuus ymmärretään laaja-alaisesti yhtä lailla naisten oman elämän johtajuutena kuin myös johtajuutena työelämässä. Tässä workshopissa pääsee tutustumaan osallistavin menetelmin nuorten naisten johtajuuden haasteisiin ja potentiaaliin sekä pohtimaan omaa johtajuusmatkaansa. Työpaja tarjoaa työkaluja nuorten kanssa työskentelyyn. Workshopin ohjaa 27-vuotias nuori naisjohtaja.

Vaikuttavuuden tulevaisuus

Millainen on nuorisoalan vaikuttavuuden tulevaisuus? Mittaamiselta ja arvioinnilta ei kukaan voi välttyä, mutta mitä oikein pitäisi mitata ja mitä vaikuttavuus tulevaisuudessa ylipäätään tarkoittaa. Näitä kysymyksiä pohdimme paneelissa yhdessä kuntien, kirkon ja järjestöjen toimijoiden kanssa.

 Euroopasta työkaluja paikalliseen nuorisotyöhön

Onko Changemakers Kit sinulle jo tuttu menetelmäpakki? Haluaisitko kuulla, miten tämä eurooppalaisessa yhteistyössä luotu työkalu voi tukea omaa työtäsi? Tule kuulemaan ja testaamaan kuinka voit käyttää eurooppalaisen paikallisen nuorisotyön peruskirjaa ja siihen kiinteästi liittyvää Changemakers Kit -työkalua nuorisotyön kehittämisen tukivälineenä. Tässä työpajassa pääset kokeilemaan Changemakers Kitin käyttöä ja pohtimaan sen käyttömahdollisuuksia suomalaisessa nuorisotyössä. Parhaimmillaan saat tästä mukaasi mainion menetelmätyökalun ja tarkistuslistan, jotka tukevat nuorisotyön kehittämistä. Työpajan vetävät European Charter on Local Youth Work Ambassadors -koulutuksen käynyt Sami Sorjonen sekä Muonion kunnan nuorisosihteeri Heidi Pouttu yhteistyössä EU:n nuoriso-ohjelmien ohjelma-asiantuntijoiden kanssa. Voit halutessasi tutustua työkaluihin jo etukäteen osoitteessa: https://www.europegoeslocal.eu/changemakerskit/introduction/

Nuorten osallistaminen päihteiden välittämisen ehkäisyssä

Workshopiin osallistujille koulutetaan kaksi menetelmää: Pakka-kävely: Yläkoulun 7. luokkalaisille kehitetty menetelmä, jonka tavoitteena on koota nuorten ajatuksia ja kokemuksia julkisissa tiloissa tapahtuvasta päihteiden käytön aiheuttamasta turvattomuudesta sekä päihteiden välittämisestä julkisissa tiloissa ja somessa. Nuorten ääni saadaan kuuluviin paikallisessa päätöksenteossa toimittamalla kävelyn aikana kootut vastaukset päättäjille. Diilerin jäljillä -vertaisvaikuttamismalli: Yläkoulun 8.-9. luokilla opiskelevat oppilaat toimivat vertaisvaikuttajina nuoremmilleen. Toiminnan tavoitteena on saada nuoret suhtautumaan kriittisemmin alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämiseen lisäämällä heidän tietoaan päihteiden välittämiseen liittyvistä haitoista. Workshop on tarkoitettu yläkouluissa työskenteleville ammattilaisille, kuten koulunuorisotyöntekijöille, kouluvalmentajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ohjelman tuottaa EHYT ry:n Nuoret Pakka-toimijoina -hanke ja vetäjinä toimivat Sari Anjala ja Katri Saarela.

Nuorisotyö nuorten työelämätaitojen lisääjänä

Ensimmäisillä työkokemuksilla on suuri merkitys polulla hyvään tulevaisuuteen. Parhaimmillaan ne tarjoavat onnistumisen kokemuksia, ajatuksia uravalintoihin, sekä taitoja, jotka auttavat eteenpäin työelämäpolulla. Polun alkuun pääseminen on usein haastavaa ja pitkittynyt työttömyys työuran alussa vaikuttaa tutkitusti koko työuraan. Mikä on nuorisotyön rooli nuorten työelämäpolun alussa ja nuorten työelämätaitojen lisääjänä suhteessa? Minkälainen se rooli voisi olla suhteessa muihin työllisyystoimiin? Nuorisotyö voi edistää nuorten työelämätaitoja lukuisin keinoin. Ohjelma pureutuu aiheeseen mm. vuosittain 6000 nuorelle jaettavan digitalisoidun kesätyösetelin ja 80 000 tuntia ensimmäisiä työkokemuksia tarjonneen Job’d toimintamallin kautta. Ohjelma esittelee myös Helsingin nuorisopalveluiden työelämätaitokartoituksen tulokset millä eri keinoin nuorisotyö lisää nuorten työelämätaitoja.

Nuorten työelämätaitojen suunnittelija Sami Komppulan kanssa aiheesta on keskustelemassa nuorisotyössä työelämän oppeja saanut opiskelija Sanna Lyytinen sekä työllisyydenhoidon asiantuntija/nuoriso-ohjaaja.

Mikä vituttaa nuorisoalalla?

Vitutus on voimavara. Mikä vituttaa? -ilta on tilaisuus, jossa on suoraa puhetta nuoria painavista asioista. Illassa saa nimensä mukaisesti purkaa turhautumista yhteiskunnan epäkohdista. Tule kokeilemaan, miltä tuntuu päästellä höyryjä ja kertomaan, mikä vituttaa nuorisoalalla. Ratkaisuehdotuksia saa esittää, mutta se ei ole pakollista. Samalla kuulet, miten Mikä vituttaa? -toimintamallia voi hyödyntää nuorten osallistamisessa palveluiden kehittämiseen. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää, että nuorilla taustastaan tai koulutustasostaan riippumatta on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi yhteisöissään ja laajemmin yhteiskunnassa. Mikä vituttaa? -toimintamalli tarjoaa nuorille mahdollisuuden tuoda omat näkemykset ja kokemukset esille rennolla tavalla. Ohjelman toteuttavat Ohjaamo Pori ja Nuorten Suomi.



Katso myös