Vaikuttaminen hyvinvointialueisiin

Hyvinvointialueilla päätetään siitä, kuinka nuoret selviävät koronakriisistä

Nuorten mielenterveys on ollut korona-aikana valtavalla koetuksella. Yksinäisyys, uupumus ja psyykkinen oireilu ovat lisääntynteet ja nuorten jaksaminen on ollut yksi valtakunnan ykköshuolista.

Hyvinvointialueilla voidaan kuitenkin korjata nuorten hyvinvointivaje. Siellä nimittäin päätetään, saavatko nuoret apua ja tukea, onko kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille vapaita aikoja ja pääseekö mielenterveysongelmista keskustelemaan ajoissa. Aluevaltuutetut tekevät päätöksiä, jotka määrittelevät sen, joutuuko tukea tarvitseva nuori seilaamaan luukulta luukulle ja jonosta jonoon, vai saako avun nopeasti ja läheltä.

Nuoret tarvitsevat nyt tukea ja liittolaisia enemmän kuin vuosiin. Nuorisoalan tavoitteita toteuttamalla uudet hyvinvointialueet ja niiden päättäjät varmistavat, että ovat nuorten puolella.

Pitää olla huolissaan: Nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat ratkaisuja

Nuorten mielenterveyspalveluiden suurimmat ongelmat ovat matalan kynnyksen palvelujen saatavuus ja järjestelmän pirstaleisuus. Suomessa ei ole panostettu riittävästi nuorten perustason mielenterveyspalveluihin, jolloin ongelmia ei tunnisteta ajoissa ja hoitoon pääsy pitkittyy.

Nuorten palveluketjut ovat pirstaleisia ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin erilaista apua riippuen alueesta, paikkakunnasta, koulusta, oppilaitoksesta tai jopa ammattihenkilöstä. Pahimmillaan apu jää kokonaan saamatta.

Mielenterveyden haasteet ovat nuorten yleisin terveysongelma. Eri tutkimusten mukaan 20-25 % nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Kolme neljäsosaa mielenterveysongelmista puhkeaa ennen 25 vuoden ikää ja noin puolet jo ennen 14. ikävuotta. Myös itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä. Vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on 10–15 prosentilla nuorista. Nuorista 3-5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa.

Pandemia-aika on lisännyt nuorten psyykkistä pahoinvointia. 15-29 -vuotiaiden hakeutuminen mielenterveysavun piiriin on lisääntynyt merkittävästi marraskuun 2020 jälkeen. Allianssin ja MTV Uutisten keväällä 2022 tekemän 15–29-vuotiaille suunnatun kyselyn mukaan 78,9 prosenttia nuorista koki, että korona-aika on heikentänyt henkistä hyvinvointia. Ahdistuneisuus, jaksamattomuus sekä kokemukset yksinäisyydestä ja voimattomuudesta ovat lisääntyneet pandemian aikana. Allianssin ja MTV Uutisten kyselyssä (4/2021) enemmistö nuorisoalan ammattilaisista näki nuorten yksinäisyyden lisääntyneen ja syrjäytymisriskin kasvaneen.

Nuorisoalan aluevaalitavoitteet: Miten tehdään nuorille hyvä sote?

Tavoite 1: Nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon – terapiatakuu toimimaan!

Palvelut saataville
Hyvinvointialueiden on lisättävä resursseja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin, erityisesti oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Valtakunnallisten suositusten lääkäreiden, koulupsykologien, terveydenhoitajien määrästä tulee täyttyä joka alueella.

Palveluketjut kuntoon
Hyvinvointialueen on tehtävä osana palvelustrategiaansa selkeä suunnitelma siitä, miten mielenterveysongelmista kärsivää nuorta autetaan, miten palveluista toiseen siirtyminen tapahtuu ja miten palvelut sovitetaan yhteen kuntien kanssa.

Tavoite 2: Nuorten palveluketjut toimimaan!

Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö kuntoon
Hyvinvointialueille siirtyy suuri määrä palveluita: kaikki terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ja neuvoloista vanhuspalveluihin on jatkossa kuntien sijaan hyvinvointialueiden vastuulla. Kuntiin jää kuitenkin paljon tärkeitä palveluita: esimerkiksi sivistystoimi, koulut, harrastukset, nuorisotyö ja työllisyyspalvelut kuuluvat kuntien hoidettavaksi. Siksi onkin tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö toimii saumattomasti. Erityisen tärkeää se on nuorten kannalta, sillä nuorten arki pyörii pitkälti koulun, harrastusten ja nuorisotyön ympäristössä. On varmistettava, että apua tarvitsevan nuoren tukiverkko ei katkea kunnan ja hyvinvointialueen välisellä rajalla, vaan esimerkiksi koulun tai nuorisotyön piiristä alkava palveluketju jatkuu sujuvasti myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Tavoite 3: Nuorisovaltuustoille aidot vaikuttamismahdollisuudet

Nuorisovaltuustojen ääni kuuluviin
Nuorisovaltuustoille on varmistettava puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen keskeisiin toimielimiin. Nuoret, alle 18-vuotiaat ovat ainoa ryhmä, jotka eivät voi itse asettua ehdolle vaaleissa tai äänestää edustajaansa hyvinvointialueen valtuustoon, joten nuorisovaltuuston puhe- ja läsnäolo-oikeus on välttämätöntä.

Tavoite 4: Maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen
Jokaisella nuorella tulee olla oikeus ja mahdollisuus pitää huolta omasta seksuaaliterveydestään. Maksuton ehkäisy on todistetusti toimiva tapa vähentää terveyseroja ja raskaudenkeskeytyksiä sekä lisätä nuorten hyvinvointia. Tällä hetkellä osa kunnista tarjoaa kaikki ehkäisymenetelmät maksutta ja osa rajoitetusti erilaisin ehdoin. Asiaa tutkineet lääkärit suosittelevatkin maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille.

Katso myös