Tavoitteemme eduskuntavaaleissa

Suuri nuorisopaketti:

Nuorisoalan kattojärjestön hallitusohjelmatavoitteet 2023

Suomessa on lähes miljoona nuorta eli 15–29-vuotiasta. Nuorten ikäluokkien koko on pienentynyt jatkuvasti. 2000-luvulla syntyy noin puolet vähemmän lapsia kuin 50 vuotta aiemmin. Samalla työkyvyttömien nuorten määrä lisääntyy. Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 syrjään jätettyä nuorta, ja jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä.

Ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei veronmaksajia, ei vastuunkantajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita.

Nuorten laiminlyömisellä on kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti. Tulevaisuuden Suomi voi tasan yhtä hyvin kuin nykypäivän nuoret. Siksi nuorten hyvinvointi on nostettava jokaisen asiaksi ja tulevan hallitusohjelman tärkeimmäksi kärjeksi.

katkoviiva
  1. Luodaan nuorten tulevaisuustakuu, jossa
    • Koulutuksen resurssit turvataan yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. Jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.
    • Terapiatakuu toteutetaan valtakunnallisesti ja täysimääräisesti. Nuorten tarvitsemaa mielenterveyden tukea oppilaitoksissa vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja nostamalla ja koulunuorisotyötä lisäämällä.
    • Alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työtä, opiskelumahdollisuuksia tai paikka työpajalta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta.

  2. Osoitetaan nuorten tulevaisuustakuun toteuttamiseen riittävät resurssit ja huolehditaan sen ylivaalikautisesta jatkumisesta.

  3. Nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat kootaan kaikilta hallinnonaloilta, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöön opetusministerin vastuulle. Muutos toteutetaan hallituskauden aikana.

  4. Nuorten hyvinvoinnille laaditaan selkeä määritelmä sekä asetetaan kunnianhimoinen tavoitetaso ja tarkoituksenmukaiset mittarit. 

  5. Nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja sen rahoittamisessa vahvistetaan pitkäjänteistä ja pysyviin rakenteisiin sidottua työtä kunnissa sekä järjestöissä ja vähennetään projektirahoitteisen työn määrää.

  6. Nuorivaikutusten arviointi otetaan osaksi kaikkea julkista päätöksentekoa sekä ennakoivasti että jo tehtyjen päätösten osalta. Kehitetään ja otetaan käyttöön mittareita, joilla nuorten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida myös yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmasta. 

  7. Valtakunnalliseen päätöksentekoon luodaan pysyvät, oppilaitoksiin kytkettävät rakenteet nuorten kuulemiseen ja osallistamiselle. Valtioneuvosto ja eduskunta sitoutuvat huomioimaan järjestelmän kautta kerätyn nuorten näkemyksen päätöksenteossaan.

  8. Nuorten osallistumista valtakunnan tason päätöksentekoon vahvistetaan perustamalla ministeriöihin nuorten asiantuntijoiden kuulemis- ja vaikuttamistoimielimiä, joissa toimivilla nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöprosesseihin ja isojen yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun. 

  9. Nuorten hyvinvointi palautetaan vähintään pandemiaa edeltävälle tasolle viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Hallituskauden aikana laaditaan suunnitelma ja varataan riittävät resurssit koronarajoitusten nuorille aiheuttamien mielenterveys-, oppimis- ja yhteisöllisyysvajeiden paikkaamiseksi.
katkoviiva

Nuorten tulevaisuustakuu

Yhteiskunnan on taattava jokaiselle nuorelle hyvän tulevaisuuden edellytykset. Päivitetään nuorisotakuu vaalikaudet ylittäväksi nuorten tulevaisuustakuuksi, joka kattaa koulutus-, mielenterveys- ja työllisyyspalvelut. Tulevaisuustakuu nostaa nuorten koulutustasoa, takaa jokaiselle sitä tarvitsevalle nuorelle pääsyn matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen piiriin nopeasti sekä tarjoaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta työnhaussa.

Perustelut:

Nuorisotakuu on kehitetty 2010-luvulla palvelulupaukseksi siitä, että alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työtä, opiskelumahdollisuuksia tai paikka työpajalta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Takuu ei kuitenkaan ole onnistunut huolehtimaan kaikkien nuorten kiinnittymisestä työmarkkinoille, koska syyt nuorten työttömyydelle ovat osin muualla kuin työllisyyspolitiikassa. OECD:n “Faces of Joblessness in Finland” raportin mukaan nuorten työttömyyttä selittävät erityisesti puutteellinen koulutus, terveysongelmat ja ylisukupolvinen huono-osaisuus.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti kestämättömällä tasolla. Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen palveluja sekä varhaista puuttumista tilanteissa, jossa nuorella vasta alkaa mennä huonommin. Terapiatakuu tulee saattaa voimaan täysimääräisesti eli nuoren täytyy päästä lyhytpsykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen interventioon neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Suomalainen koulutusjärjestelmä ei enää onnistu aikaisempaan tapaan tuottamaan yhdenvertaisia lähtökohtia nuoren ihmisen elämälle, vaikka osaamisen ja koulutuksen rooli yhteiskunnassa ja työelämässä on kasvanut. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä on seuraavaksi panostettava oppimiserojen tasaamiseen, oppimisen haasteiden varhaiseen tunnistamiseen ja koulutusasteen nostamiseen. Koulutusjärjestelmän tulee huomioida nuorten erilaiset lähtökohdat ja opintopolkujen tulee olla tulevaisuudessa entistä joustavampia.

Nuorille suunnattujen monialaisten palvelujen kehittämiselle on hyvät mahdollisuudet niiden siirtyessä kuntien vastuulle ja Ohjaamo-toiminnan tullessa lakisääteiseksi.  Palvelujen kehittämisen tulee nojata nuorille tarjottavaan henkilökohtaiseen tukeen ja neuvontaan. Palveluja on kehitettävä nuorilähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden välillä.

Toimenpide-ehdotukset:

  1. Luodaan nuorten tulevaisuustakuu, jossa
    • Koulutuksen resurssit turvataan yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. Jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.
    • Terapiatakuu toteutetaan valtakunnallisesti ja täysimääräisesti.  Nuorten tarvitsemaa mielenterveyden tukea oppilaitoksissa vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja nostamalla ja koulunuorisotyötä lisäämällä.
    • Alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työtä, opiskelumahdollisuuksia tai paikka työpajalta, työkokeilusta tai kuntoutuksesta kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta.
  2. Osoitetaan nuorten tulevaisuustakuun toteuttamiseen riittävät resurssit ja huolehditaan sen ylivaalikautisesta jatkumisesta.

Nuorten hyvinvoinnin johtaminen

Nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan kohtalonkysymys, ja sen ratkaiseminen edellyttää rohkeutta muuttaa myös valtionhallinnon olemassa olevaa työnjakoa, organisaatioita ja toimintatapoja. Nuorten hyvinvointia on johdettava keskitetysti, sille on asetettava selkeät tavoitteet ja mittarit ja sen rahoitusta on ohjattava vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti.

Perustelut:

Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja korjaaviin toimenpiteisiin, nuorisotyön eri muotoihin sekä koulutukseen, kuntoutukseen ja työhön pääsemiseen liittyvät asiat ovat tällä hetkellä jakautuneet useamman ministeriön vastuulle. Aiheeseen liittyviä tehtäviä on useilla hallinnonaloilla, erityisesti OKM:llä, STM:llä ja TEM:llä. Jaettu vastuu on johtanut siihen, ettei millään taholla ole riittävää käsitystä nuorten hyvinvoinnin eikä syrjäytymisen ehkäisyn kokonaisuudesta eikä päävastuuta sen edistämisestä. Kokonaiskuvan puute johtaa keskenään ristiriitaisiin politiikkatoimiin, ennustamattomiin lopputuloksiin ja tehottomuuteen. 

Hallituskaudella 2019-2023 käytössä ollut lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä on osoittanut, ettei jaettu vastuu toimi myöskään poliittisessa johdossa. Nuorten hyvinvointi on osoitettava yhdelle ministerille. Selkeimmin kokonaisuus asettuisi osaksi opetusministerin tehtävää, johon kuuluisi siten johdonmukaisesti lapsen ja nuoren kasvun kaaresta vastaaminen. Näin myös nuorisotyö asettuisi osaksi muuta nuorikeskeistä kasvatustyötä, mitä se tosiasiallisesti on. 

Kun nuorten hyvinvointia ei tarkastella kokonaisuutena, sille ei ole myöskään painetta tai tosiasiallista mahdollisuutta asettaa tarkoituksenmukaisia tavoitteita eikä toteuttaa tavoitteita johdonmukaisesti. Tavoitetason puuttuminen estää paitsi onnistuneen johtamisen, myös resurssien ohjaamisen kestävällä tavalla nuorten hyvinvointia parantavaan työhön. Esiin nouseviin ongelmiin pyritään tällä hetkellä vastaamaan yksittäisillä hankkeilla ja silppumaisella rahoituksella, jotka eivät vahvista nuorten hyvinvointia eivätkä kannusta nuorisoalan toimijoita pitkäjänteiseen, vaikuttavaan työhön.

Toimenpide-ehdotukset: 

  1. Nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat kootaan kaikilta hallinnonaloilta, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöön opetusministerin vastuulle. Muutos toteutetaan hallituskauden aikana.
  2. Nuorten hyvinvoinnille laaditaan selkeä määritelmä sekä asetetaan kunnianhimoinen tavoitetaso ja tarkoituksenmukaiset mittarit. 
  3. Nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja sen rahoittamisessa vahvistetaan pitkäjänteistä ja pysyviin rakenteisiin sidottua työtä kunnissa sekä järjestöissä ja vähennetään projektirahoitteisen työn määrää.

Nuorten ääni valtakunnalliseen päätöksentekoon

Kuluneiden vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka heikosti nuorilla on mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan asioissa, joilla on suurin vaikutus nuorten tulevaisuususkoon ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Kestävän tulevaisuuden mahdollistamiseksi nuoret tulee huomioida omana erityisryhmänään valmistelussa ja päätöksenteossa, nuorille on luotava pysyviä vaikuttamisrakenteita etenkin valtakunnallisella tasolla ja nuorivaikutukset on arvioitava kaikessa päätöksenteossa.

Perustelut:

Jokaisen nuoren on koettava, että hän on osallinen niin lähiyhteisöissään kuin laajemminkin yhteiskunnassa, ja että hän voi vaikuttaa niiden toimintaan. Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta ja nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on kasvanut, mutta kiinnostus eriytyy muun muassa koulutuksen ja sosioekonomisen taustan mukaan. 

Nuorten osallisuuden yhdenvertainen toteutuminen edellyttää monikanavaisuutta. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tarvitsevat tukea ja uudenlaisia kuulemisen malleja saadakseen äänensä kuuluviin.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla nuorten osallisuus on osin varmistettu lakisääteisillä nuorisovaltuustoilla, mutta valtakunnallisella tasolla nuorten osallisuus päätöksenteossa jää satunnaiseksi. Nuorten asiantuntijaraadeista valtionhallinnossa on yksittäisiä onnistuneita esimerkkejä (Nuorten Agenda2030, nuorten ilmasto- ja luontoneuvosto).

Toimenpide-ehdotukset: 

  1. Nuorivaikutusten arviointi otetaan osaksi kaikkea julkista päätöksentekoa sekä ennakoivasti että jo tehtyjen päätösten osalta. Kehitetään ja otetaan käyttöön mittareita, joilla nuorten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida myös yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmasta. 
  2. Valtakunnalliseen päätöksentekoon luodaan pysyvät, oppilaitoksiin kytkettävät rakenteet nuorten kuulemiseen ja osallistamiselle. Valtioneuvosto ja eduskunta sitoutuvat huomioimaan järjestelmän kautta kerätyn nuorten näkemyksen päätöksenteossaan.
  3. Nuorten osallistumista valtakunnan tason päätöksentekoon vahvistetaan perustamalla ministeriöihin nuorten asiantuntijoiden kuulemis- ja vaikuttamistoimielimiä, joissa toimivilla nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöprosesseihin ja isojen yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun. 

Koronakriisin jälkihoito

Koronarajoitukset kohdistettiin rajuimmin nuorten ikäluokkaan, jolle ne synnyttivät merkittävän oppimis-, mielenterveys- ja yhteisöllisyysvajeen. Nuorten hyvinvointi on palautettava pandemiaa edeltävälle tasolle hallituskauden mittaisella toimenpideohjelmalla.

Perustelut:

Nuorten hyvinvointi on romahtanut pandemia-aikana. Neljä viidestä nuoresta sanoo koronarajoitusten heikentäneen henkistä hyvinvointiaan ja 70 prosenttia kertoo koronarajoitusten vähentäneen harrastamista. Ahdistuneisuus, jaksamattomuus sekä kokemukset yksinäisyydestä ja voimattomuudesta ovat lisääntyneet pandemian aikana. Nuorten hyvinvoinnin suunnan kääntäminen vaatii välittömiä toimia. On vaarana, että pandemian seurauksena kadotamme kokonaisen sukupolven, eikä Suomella ole siihen inhimillisesti tai yhteiskunnallisesti varaa. 

Toimenpide-ehdotus:

  1. Nuorten hyvinvointi palautetaan vähintään pandemiaa edeltävälle tasolle viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Hallituskauden aikana laaditaan suunnitelma ja varataan riittävät resurssit koronarajoitusten nuorille aiheuttamien mielenterveys-, oppimis- ja yhteisöllisyysvajeiden paikkaamiseksi.
katkoviiva

Taustamuistioita

Katso myös