Valtakunnallisella Nuorisotyön viikolla 10.-16.10.2022 nostetaan esille ammattilaisten ja vapaaehtoisten tekemää nuorisotyötä järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa. Viikon aikana myös muistutetaan, että ilman nuoria meillä ei ole mitään.
Suomalainen nuorisotyön kenttä on laaja, ja nuorisotyötä, eli alle 29-vuotiaille suunnattua toimintaa, heitä palvelevaa toimintaa tai nuorten omaehtoista harrastamista tukevaa toimintaa, tehdäänkin kaikilla sektoreilla. Moni kansalainen mieltää nuorisotyöksi lähinnä kunnissa nuorten parissa tehtävä työn, mutta nuorisotyötä tehdään kuntien lisäksi myös seurakunnissa ja järjestöissä.
Kuntien yleisimmin tarjoamat palvelut nuorille ovat etsivä nuorisotyö, avoin tilatyö ja nuorisotyö peruskouluissa. Etsivää nuorisotyötä tehdään jokaisessa Suomen kunnassa kohdaten vuosittain valtakunnallisesti 20 237 nuorta lähes 600 etsivän nuorisotyöntekijän voimin.
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien nuorisotyön parissa työskentelee yhteensä noin 1150 henkilöä. Nuorisotyöntekijöiden ohella nuorten parissa työskentelee pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja muita seurakuntien työntekijöitä. Nuorisotyötä tekevien työntekijöiden kokonaismäärä on hieman laskenut ja sen uskotaan edelleen vähenevän jonkin verran seuraavina vuosina.
Järjestöissä suurimmat nuorisotyön toimintamuodot ovat kerho- ja harrastustoiminta, tapahtumat sekä koulutukset. Järjestöissä nuorisotyöstä vastaa keskimäärin muutama työntekijä. Lisäksi järjestöjen nuorisotyössä toimii paljon vapaaehtoisia: useiden järjestöjen toiminta rakentuu lähes kokonaan vapaaehtoistoimijoiden varaan, ja vapaaehtoiset toimivat usein täysin samassa roolissa kuin palkatut työntekijät.
Nuorisoalalla pääasialliset rahoituslähteet ovat kuntien ja valtion avustukset. Nuorisotyön organisoinnissa ja resursoinnissa on huomattavia eroja kuntien välillä, koska nuorisolaki mahdollistaa hyvin paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioinnin. Kunnissa nuorisotyöhön käytetäänkin nollasta 32 miljoonaan euroon. Viimeisimmässä nuorisojärjestöjen resursseja selvittävässä julkaisussa Nuorisoalan järjestöt NYT! puolet nuorisoalan järjestöistä ilmoitti nuorisotyön rahoituksen vähentyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Kirkko käyttää kokonaisuudessaan lapsi- ja nuorisotyöhön rahaa vuosittain noin 330 miljoonaa euroa.
Tutustu lisää nuorisotyöhön: Nuorisotilastot, Nuorisotyöstä Suomessa (2019), Nuorisoalan järjestöt NYT! (2021)
Tänä vuonna Nuorisotyön viikon teema on nuoret ja nuorisotyö koronan jälkeen
Koronavuodet aiheuttivat oppimis- ja hyvinvointivajetta erityisesti nuorissa ikäluokissa ja vähensivät nuorten yhteisöllisyyttä. Toisaalta ilman nuorisoalan sinnikästä työtä läpi erilaisten rajoitusaikojen tilanne voisi olla vieläkin pahempi.
“Nuorisoalalla kehitettiin uudenlaisia tapoja kohdata nuoria vaikeissa olosuhteissa. Toki vaikkapa verkkonuorisotyötä on tehty ennenkin, mutta nyt entistä useampi toiminto siirtyi digitaalisiin ympäristöihin. Sitä kautta tavoitettiin myös nuoria, joita aiemmin nuorisotyön keinoin ei ole onnistuttu tavoittamaan. Maininnan ansaitsee myös esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden jalkautuminen kaduille ja puistoihin tiukempien rajoitusten aikaan”, kommentoi nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorisoalan palveluista vastaava johtaja Tuija Kautto.
Nuorille pandemia näyttäytyi ennen kaikkea kohtaamisvajeena. Rajoitusten helpotettua nuorisoalan ammattilaisten ja vapaaehtoisten tekemällä työllä järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa on ollut entistä merkittävämpi rooli yhteisöllisyyden rakentamisessa ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä.
Nuorille sukupolville mielenterveyden eri häiriöt, kuten masennus ja uupumus, ovat uusi kansantauti. Mielenterveyden häiriöiden hoidon lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä ja nuorten hyvinvoinnin tukemista, eli juuri sitä, mikä on nuorisotyön vahvuus.
“On kaikin tavoin kestävämpää tukea nuorten kasvua ja kehitystä ehjiksi kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”, toteaa Kautto.
“Nuorisotyön viikolla haluamme herättää kaikki suomalaiset huomaamaan, että nuorten hyvinvointiin kannattaa panostaa. Ilman nuoria meillä ei ole mitään”, hän jatkaa.
Lue lisää Nuorisotyön viikosta: nuorisoala.fi/nuorisotyonviikko
Lisätietoja:
Tuija Kautto, palvelujohtaja
tuija.kautto@nuorisoala.fi
Salla Merikukka, viestintäpäällikkö
salla.merikukka@nuorisoala.fi
