Nuorisoalan vaikuttavuus

Ymmärrämme nuorisoalalla työmme merkityksen, ja sen osoittamiseksi myös vaikuttavuudesta puhuminen on alalla lisääntynyt.  Syyt alan sisältä nousseeseen vaikuttavuusmittaamisen kehittymiseen ovat olleet nuorisotyön ja tutkimuksen kehittyminen sekä vaikuttavuutta todentavien menetelmien ja lukujen tarve.

Monien muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tavoin nuorisoala on joutunut tilanteeseen, jossa olemassaoloa joudutaan vahvemmin perustelemaan ja esittämään argumentteja, jotta valtio ymmärtäisi panostaa vaikeinakin aikoina nuoriin ja nuorisotyöhön. 

Nuorisotyölle on olemassa Nuorisotyön ammattieettiset ohjeet, jotka ilmaisevat asennetta, vastuuta ja suhtautumistapaa työhön. Ohjeiden tehtävänä on kertoa työn tarkoituksesta ja toimintatavoista sekä antaa perustaa pohdinnalle oikeasta ja väärästä. Ohjeet ovat tarkoitettu nuorisotyön ammattilaisille. Ohjeissa puhutaan ammattietiikasta kohtaamisessa nuoren kanssa, nuoren vahvistamisesta ja osallistamisesta. Siitä työstä, johon nuorisotyössä tulee laittaa kaikista eniten aikaa, paukkuja ja resursseja, jotta voidaan vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin lisääntymiseen ja nuorisotyön yhteiskunnallisen merkityksen todentamiseen.

Vaikuttavuuden todentaminen nuorisotyössä – teemmekö tätä eettisesti kestävällä tavalla?

Ammattieettisissä ohjeissa kannustetaan myös nuorisotyöntekijöiden aktiiviseen tiedon  jakamiseen, hyödyntämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä on niin vaikuttavuuden todentamisen kuin nuorten ja yhteiskunnan kannalta positiivinen asia. Samalla nuorisotyössä kuluu entistä enemmän aikaa vaikuttavuusosaamisen kehittämiseen ja vaikuttavuuden todentamiseen. Keinot syövät jo hieman sitä kaikkein tärkeintä: työtä nuorten parissa. Myös kilpailu ja mittaamistapojen eriäväisyys näkyvät alalla. Peilailemme hieman näitä haasteita kolmen eri eettisen  – periaate-eettisen, hyve-eettisen ja seurauseettisen – lähestymistavan kautta.

Periaate-eettinen näkökulma kuvaa rehellisyyttä vaikuttavuuden todentamisessa. Luonnollisesti organisaatiot saattavat helposti paineen alla korostaa omaa rooliaan yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Hyvällä viestinnällä saadaan esimerkiksi rahoittaja helposti tekemään johtopäätöksiä organisaation tekemän työn yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tällöin saattaa hämärtyä todellisten tulosten ja kehityksen kokonaiskuva. Suuri osa nuorisoalan palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä tapahtuu arkisena toimintana ilman suuria otsikoita työpaikoilla. Nämä teot ja tulokset ovat yhtä vaikuttavia, vaikka ne eivät aina ole yhtä näkyviä. Rehellisyyttä vaikuttavuustyössä on myös mittareiden vajavuuden tunnustaminen.

Hyve-eettisessä lähestymistavassa kysytään, mitä tietyssä tilanteessa tekee hyvin toimiva organisaatio? Organisaatiot  ja toimijat saattavat esimerkiksi vertailla itseään toisiinsa ja yrittävät muodostaa sen perusteella käsityksen siitä, miten tulee toimia ja mitä tehdä. Rajoittaako tämä nuorisotyön vapautta ja monipuolisuutta? Ja jos vertaillaan ja pyritään osoittamaan työn vaikuttavuutta tästä näkökulmasta, hämärtyykö meidän oman työn ydin ja nuorten saama hyöty? Vai viekö se itse asiassa oikeaan suuntaan, suuntaan jossa tiedetään mitä on oikeasti vaikuttava nuorisotyö?

Seurauseettisessä lähestymistavassa pohditaan nuorisotyön ja toiminnan vaikutuksia suoraan nuoriin. Mitä hyötyä ja haittaa heille on tietystä toiminnasta? Tämä seurauseettinen näkökulma on meille kaikkein tutuin. Haaste on kuitenkin se, että jos katsomme vain tästä näkökulmasta, voi vaikuttavuus jäädä yksipuoliseksi ja toimintojen kehittäminen hidastua siinä missä nuorten elämismaailma kehittyy huimaa vauhtia. Emme myöskään voi eettisesti ja yksipuolisesti todeta vaikuttavaksi pelkästään eri vaihtoehtojen kustannusten mittaamista. Tällöin todellinen vaikuttavuus kärsii vääjäämättä.

Jatkaessamme nuorisoalan vaikuttavuuden mittaamista yritetään muistaa, ettei vaikuttavuuden todentaminen voi kävellä eettisyyden yli. Yhteistyön lisääminen, kaiken kilpailun poistaminen, nuorisotyön kentän selkeyttäminen ja nuorisoalan yhteiset vaikuttavuuden mittarit ovat mielestämme ensimmäiset keinot, jotka tulisi ottaa käyttöön.

Koordinoimme myös nuorisoalan vaikuttavuusverkostoa. Verkosto on tarkoitettu kaikille nuorisoalan vaikuttavuusasioiden parissa työskenteleville. 

Hakemus- ja selvitysklinikalla saat sparrausta ja apua lomakkeiden täyttämiseen

Takkuaako OKM:n yleisavustushakemuksen tai -selvityksen täyttäminen? Tarvitsetko uusia näkökulmia järjestönne toiminnasta ja tuloksista kertomiseen tai ylimääräisiä silmiä laatimasi tekstin lukemiseen? Tule Allianssin hakemus- ja selvitysklinikalle saamaan sparrausta ja hiomaan yhdessä lomakkeet palautuskuntoon!

Hakemus- ja selvitysklinikalla järjestöt saavat palautetta yleisavustushakemuksesta/-selvityksestä sekä tukea ja vinkkejä lomakkeiden sisältöön ja viimeistelyyn. Sisältöä pääsette pohtimaan yhdessä kahden ja talousarviota/-raporttia yhden asiantuntijan kanssa. 

Hakemusklinikka järjestetään vuosittain syksyllä hieman ennen yleisavustushaun sulkeutumista ja selvitysklinikka vastaavasti keväällä. Klinikoilta saatte vinkkejä, tukea ja apua lomakkeiden täyttämiseen sekä oman toimintanne vaikutuksista kertomiseen.

Klinikalle varataan ryhmäaika, jos hakemukset ja selvitykset ovat teille jo tuttuja entuudestaan ja toivotte lisätsekkausta. Järjestökohtainen aika varataan, mikäli lomakkeet eivät ole tuttuja ja tarvitsette enemmän tukea. Näitä molempia aikoja tarjotaan aina muutama viikko ennen klinikan alkua, joten kannattaa seurata Allianssin tapahtumakalenteria! Tapaamisiin voi osallistua yksi tai useampi järjestön edustaja.

Lomakeluonnokset liitteineen on toimitettava 3-5 päivää etukäteen osoitteeseen kirjasto@nuorisoala.fi.

Saatiin konkreettiset ohjeet siitä, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Myös tunnelma tapaamisessa oli kannustava ja kiva!

Allianssin työntekijät olivat perehtyneet huolella selvityksiin ja heillä oli hyvä näkemys ja tietämys ministeriön näkökannoista. Oli mukava saada sekä positiivista palautetta että muokkausehdotuksia.