Nuorten vaalit ovat valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja muussa nuorisotoiminnassa. Nuorten vaalit on ennen kaikkea oppimis- ja opetustapahtuma nuorille: nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Nuorten vaalit järjestetään tänä vuonna kevään eduskuntavaalien yhteydessä 6.–17.3.2023. Vaalit on mahdollista toteuttaa tällä välillä järjestäjälle itselleen sopivana ajankohtana.
Nuorten vaalit järjestetään aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Vaaleissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Vaalipiiri määritetään oppilaitoksen osoitteen mukaan ja äänioikeutettuja ovat kaikki alle 18-vuotiaat nuoret. Vaalit toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi.
Nuorten vaalien järjestäjän materiaalit
Täältä löydät järjestäjien ohjeet. Sivu on salasanasuojattu ja ilmoittautuneet järjestäjät ovat saaneet salasanan sähköpostitse.
Nuorten vaalien tulosjulkistus ti 21.3. Ylellä klo 10.00 eteenpäin
Striimiä voi seurata tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-65360951
Opetusmateriaali vaalien käsittelyyn nuorten kanssa
Täältä löydät selkeää ja yleiskielistä opetusmateriaalia eduskuntavaaleihin ja politiikkaan liittyvistä aiheista.
Yleiskieliset puolue-esittelyt
Puolueet ovat politiikan tärkeimpiä toimijoita ja pääasiallisia vallankäyttäjiä. Ne ovat ryhmiä, joita muodostavat samaan tapaan yhteiskunnallisista asioista ajattelevat ihmiset. Tältä
Puoluejohtajien tekstit Nuorten vaaleihin osallistuville + 5 syytä, miksi nuorten kannattaa äänestää
Pyysimme puoluejohtajilta kirjoituksia siitä, mitä he haluaisivat kertoa nuorelle, joka tutustuu ehkä ensimmäistä kertaa vaaleihin, puolueisiin ja äänestämiseen. Kaikki tekstit
Nuorten vaalikone 2023
Change language here / Ändra språk här ⤴ Osallistu vaalikonetutkimukseen – vastaa Helsingin yliopiston kyselyyn!Helsingin yliopiston tutkimuksessa kerätään kokemuksia
Suurin osa Nuorten vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista haluaa laskea äänestysikärajaa ja korjata koronan aiheuttaman nuorten hyvinvointivajeen
Nuorisoalan yhteiseen Nuorten vaalikoneeseen vastasi 1311 eduskuntavaaliehdokasta. Nuorten vaalikoneen tavoitteena on helpottaa nuorten äänestyspäätösten tekemistä selvittämällä ehdokkaiden kantoja erityisesti nuorille
Nuorten vaalien tulokset julkaistaan yhteistyössä Ylen kanssa 21.3.
Kouluissa ja nuorisotoiminnassa 6.–17.3.2023 välillä järjestettävät Nuorten vaalit näkyvät kevään aikana Ylen alustoilla ja vaalien tulokset julkaistaan yhteistyössä Ylen kanssa
Tilaa uusi uutiskirje: Allianssin demokratiauutisia
Jos nuorten demokratiakasvatus on lähellä sydäntäsi, tämä on sinulle! Allianssin demokratiauutisia on uusi uutiskirje, joka on suunniteltu erityisesti peruskoulujen ja
Nostoja: Nuorten vaalit mediassa
- Kankaanpään seutu: Nuorison ääni: omat vaalit madaltavat nuorten äänestyskynnystä (11.3.2023)
- Itäväylä: Nuoret alle 18-vuotiaat antavat äänensä nuorten vaaleissa – Porvoossa äänestetään viikolla 11 (10.3.2023)
- Hausjärvi: Nuorten vaaleissa voi äänestää myös kirjastolla (9.3.2023)
- Demokraatti: Nuorten vaaleihin ilmoittautui ennätysmäärä järjestäjiä – Marin: Me puolueiden puheenjohtajat seuraamme äänestystulosta tarkasti (16.2.2023)
- Etelä-Suomen sanomat: Nuorten vaaleihin ilmoittautui ennätysmäärä järjestäjiä (16.2.2023)
Vanhempia juttuja Nuorten vaaleista (aiemmin Nuorisovaalit):
- Urjalan sanomat: Nuorisovaaleissa nuoret valitsevat valtuuston, tänä vuonna äänestettiin lakanoihin pukeutuneena (19.5.2021)
- Ylä-Kainuu: Nuorisovaalit tutustuttivat lukiolaiset äänestämiskulttuuriin (18.5.2021)
- Lempäälän-Vesilahden sanomat: Nuorisovaaleja käydään yli 170 kunnassa tällä viikolla (17.5.2021)
- Inarilainen: Sodankylässä käydään tällä viikolla Nuorisovaalit (17.5.2021)
- Yle: Tältä näyttää nuorisovaalien valitsema eduskunta – eniten paikkoja haalivat vihreät ja perussuomalaiset (8.4.2019)
Usein kysytyt kysymykset
Haluan järjestää Nuorten vaalit, mitä teen?
Loistava juttu! Olit sitten ensimmäistä tai toista kertaa järjestämässä Nuorten vaaleja, ilmoittauduthan tämän lomakkeen kautta viimeistään 10.2. mennessä.
Kuka Nuorten vaaleja voi järjestää?
Kuka tahansa! Tavallisesti Nuorten vaaleja järjestetään peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Mukana on ollut myös nuorisotiloja ja nuorisovaltuustoja. Miksei mukaan mahtuisi esimerkiksi kirjasto?
Miten voin yhdistää Nuorten vaalit koulutukseen?
Tarjoamme Nuorten vaalien materiaalien mukana oppimateriaaleja joita voi hyödyntää opetuksessa tai teemaan tutustumisessa. Se voi auttaa keskusteluttamaan puolueista tai vaaleista. Voimme lämpimästi suositella 2022 syksyllä kuvattuja puolueiden esittelyvideoita, jotka löydät tästä linkistä.
Mikä Nuorten vaalien tehtävä on? Miksi niitä kannattaa järjestää?
Nuorten äänestysprosentti on Suomessa valitettavan matala. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin mielestä tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka madaltavat nuorten kynnystä lähteä äänestämään. Yksi näistä on äänestysprosessin tutuksi tekeminen ja vaaleihin liittyvien teemojen käsittely turvallisessa ympäristössä. Nuorten vaalit toimivat osana demokratiakasvatusta, joka tuovat vaalit lähemmäksi myös niitä nuoria jotka eivät voi vielä äänestää.
Mitä tarvitsen järjestämiseen?
Tavoitteena on tehdä äänestyspaikasta mahdollisimman aidon oloinen. Äänestyspaikka voidaan sijoittaa näkyvälle paikalle esimerkiksi oppilaitoksen aulaan, ruokalaan tai luokkahuoneeseen. Löydät tarkat ohjeet Nuorten vaalien järjestäjän materiaaleista.
Mistä löydän vaalien materiaalit?
Ilmoittautuneille on lähetetty ohjeet järjestämiseen sähköpostitse. Jos olet ilmoittautunut mutta et ole saanut ohjeita ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, ota yhteyttä nuortenvaalit@nuorisoala.fi.
Lue lisää:
Nuorisovaalien järjestäminen oli Sanna Hoffrenille innostava kokemus
Tällä viikolla vietetään Nuorisovaaleja. Nuorisovaaleilla on pitkä historia: Äänestyksen harjoittelemista tiedetään järjestetyn jo 1960-luvulla, nykyisen kaltaisia nuorisovaaleja taas on järjestetty
Nuorisovaalit – demokratiakasvatusta ja kriittistä medialukutaitoa
Kuntavaalien myötä lähestyvät myös Nuorisovaalit. Se on Yle Uutisluokan kanssa yhteistyössä toteutettu demokratiakasvatustapahtuma, joka järjestetään kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotoimessa aina
Väärin äänestetty!
Nuorisovaalit on saatu tältä erää purkkiin ja tulokset ulos Ylen eetteristä. Mutta voi sitä nuorisoa, joka äänesti väärin! Demokratia on
Blogi: Nuorisovaalit järjestetään poikkeusaikanakin – kolme luovaa tapaa käsitellä vaaleja nuorten kanssa
Suomessa järjestetään toiseksi vapaimmat ja turvallisimmat vaalit maailmassa. Kuntavaaleissa järjestelyjä tehdään kuitenkin koronapandemian takia poikkeuksellisissa olosuhteissa ja jokaisen yhdenvertainen mahdollisuus
Nuorisoalan kattojärjestö vaatii konkreettisempaa demokratiakasvatusta kouluihin – kaikilla nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia osallistua päätöksentekoon
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on huolissaan nuorten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta oppia demokratiataitoja. Riittävät demokratiataidot, kuten kyky ymmärtää yhteiskuntaa ja siihen vaikuttamista
Nuorten vaalikone
Nuorten vaalikone 2023 löytyy täältä Nuorten vaalikone on nuorisoalan yhteinen vaalikone, joka kokoaa yhteen nuoria koskettavia kysymyksiä ja teemoja. Olemme
Olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo vuosikymmenten ajan
Me Allianssilla olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtakunnallisesti nuorten vaaleja on toteutettu samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 1990-luvulta lähtien, mutta arkistoissamme vanhimmat merkinnät ovat jo kuntavaaleista 1960-luvulta. Tavoitteena on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.
Nuorten vaalien tuloksista uutisoidaan usein näkyvästi ennen varsinaisia vaaleja. Onhan kiinnostavaa ajatella, että oppilaitosten äänestystuloksista voitaisiin päätellä jotain tulevaisuuden äänestäjistä. Mukana on vaaleista riippuen ollut lähemmäs 100 000 lasta ja nuorta äänestämässä!
On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät nuorten vaalien tulokset ole vertailukelpoisia. Vaaleissa äänestämiseen voi osallistua yksi luokka, nuorten ryhmä tai koko koulu. Nuorten vaaleissa ei näin voida määritellä niin kutsuttua äänioikeutettujen määrää tai äänestysprosenttia. Äänestämiseen voivat osallistua monen ikäiset nuoret, eikä tulos edusta esimerkiksi otosta vain yhdestä ikäluokasta tai vuosikurssista. Nuorten vaaleihin osallistuminen on oppilaitoksille vapaaehtoista.
Emme julkaise yksittäisten oppilaitosten vaalituloksia. Vaalipiirikohtaiset tulokset julkaistaan ainakin eduskuntavaaleissa, mikäli tämä ei vaaranna oppilaitosten vaalisalaisuutta. Oppilaitokset saavat kuitenkin kertoa tuloksestaan itse. Vuonna 2021 julkaisimme ensimmäistä kertaa myös nuorten kuntavaalien valtakunnallisen tuloksen.
Aiempien vaalien tuloksia
Kevään 2021 nuorten vaaleissa äänesti 27 000 nuorta – parhaiten pärjäsi Keskusta
Viimeksi Nuorten vaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä keväällä 2021 yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Nuorten vaaleissa 2021 annettiin yhteensä 26 687 ääntä ja vaalit järjestettiin jopa 150 kunnassa. Valtakunnalliseen ääntenlaskuun osallistui 315 peruskoulua, lukiota, ammatillista oppilaitosta ja nuorisovaltuustoa. Valtakunnallisesti puolueista parhaiten pärjäsivät Keskusta (19,60 % kaikista annetuista äänistä), Kokoomus (19,14 %) ja Perussuomalaiset (17,71 %).
Nuorten vaaleissa neljänneksi eniten ääniä sai Vihreät (13,21 % kaikista annetuista äänistä) ja viidenneksi SDP (11,84 %). Eduskuntapuolueista Vasemmistoliitto sai 5,98 % nuorten äänistä, Kristillisdemokraatit 3,71 %, RKP 2,81 % ja Liike Nyt 1,92%. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ääniä saivat Feministinen puolue 0,99 % valtakunnallisella kannatuksella ja Piraattipuolue 0,40 % valtakunnallisella kannatuksella.
Eduskuntavaalit 2019
Presidentinvaaleissa 2018 Sauli Niinistö sai yli puolet hyväksytyistä äänistä
Presidentinvaalin 2018 yhteydessä järjestettyihin nuorisovaaleihin osallistui yli 800 oppilaitosta, joista alakouluja (luokat 1.-6.) oli 176, yläkouluja (7.-9.) 393, lukioita 207 ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia 36. Nuorten omassa presidentinvaalissa äänesti yhteensä 68 480 nuorta. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 65 397 ja hylättyjä 3 083.
Presidentinvaalissa jatkokaudelle hakeva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai nuorilta 44 963 ääntä, mikä on yli puolet hyväksytyistä äänistä. Äänet jakautuivat presidenttiehdokkaiden kesken seuraavasti:
- Sauli Niinistö 44 963 (68,75 %)
- Pekka Haavisto 6391 (9,77 %)
- Laura Huhtasaari 4631 (7,08 %)
- Paavo Väyrynen 3217 (4,92 %)
- Tuula Haatainen 1985 (3,04 %)
- Nils Torvalds 1754 (2,68 %)
- Matti Vanhanen 1574 (2,41 %)
- Merja Kyllönen 882 (1,35 %)
Tulos oli samansuuntainen kuin varsinainen vaalitulos. Presidentinvaalin varsinaiseen vaalitulokseen verrattuna nuorten äänestyksessä paremmin pärjäsivät ehdokkaat Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds. Aiemmissa nuorisovaaleissa myös vihreät ehdokkaat ja pienpuolueet ovat tyypillisesti pärjänneet hieman varsinaisten vaalien suosiota paremmin. Myös hylätyt äänet kuuluvat demokratiaan. Nuorisovaalit on hyvä paikka keskustella nuorten kanssa, mitä esimerkiksi vitsillä äänestäminen tai protestiäänen antaminen merkitsevät.
Myös aiemmissa nuorisovaaleissa mukana on ollut suuri määrä oppilaitoksia. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestämiseen osallistui 453 oppilaitosta, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 630, vuoden 2012 europarlamenttivaaleissa 325 ja vuoden 2012 presidentinvaalissa 639. Kiinnostavaa on, että yhtä lailla varsinaisia vaaleja verrattaessa juuri presidentinvaali on äänestysaktiivisuuden perusteella suosituin valtakunnallinen vaali.
Eduskuntavaaleissa 2015 nuorisovaaleihin osallistui 630 oppilaitosta
Vuoden 2015 eduskuntavaalien Nuorisovaaleissa 630 oppilaitoksen alle 18-vuotiaat oppilaat ja opiskelijat äänestivät eduskuntavaaliehdokkaita. Näistä yläkouluja oli 385, lukioita 192 ja ammattioppilaitoksia 53.
Nuorisovaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä oli 40,0 vuotta eli nuorempi kuin varsinaisissa vaaleissa valitun eduskunnan keski-ikä, joka oli 52 vuotta. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita Nuorisovaaleissa pääsi läpi 47. Nuorimmat läpimenneet ehdokkaat olivat 18-vuotiaat Miro Pulliainen (pir.) ja Samuli Mattila (kesk.), vanhin läpimennyt ehdokas oli 69-vuotias Pekka Puska (kesk.)
