Nuorisovaalit on saatu tältä erää purkkiin ja tulokset ulos Ylen eetteristä. Mutta voi sitä nuorisoa, joka äänesti väärin!
Demokratia on iloinen asia. Se ei ole itsestäänselvästi olemassa yhtään missään, ja siksi sitä tulee vaalia. Yksi tapa tukea demokratiaa on opettaa nuoria äänestämään, ja tätä työtä on tehty tänäkin keväänä meillä Allianssissa Nuorisovaalien parissa.
Pääsin itsekin seuraamaan äänestystapahtumaa eräässä koulussa. Tapahtuma oli kaltaiselleni politiikan harrastajalle jopa liikuttava. Oli ihanaa seurata, miten nuoret itse hoitivat vaalit alusta loppuun asti vaalivirkailijoina. Äänestämisen lisäksi tärkeä kokemus sekin!
Demokratian lisäksi myös Nuorisovaalien pitäisi olla iloinen asia, mutta aikuiset toki tekevät kaikkensa senkin ilon pilaamiseksi. Petyin pahasti, kun kovasti arvostamani helsinkiläinen pitkän linjan poliitikko Pekka Sauri kommentoi nuorisovaaleja Twitterissä näin:
“Nuorisovaaleja hehkutetaan. Ehkä kannattaa kuitenkin muistaa, että ”ääniharavien” kolmen kärki sai valtakunnallisesti huimat 116, 79 ja 71 ääntä.”
Aika lannistava kommentti lähes 27 000 äänestystä harjoitelleelle nuorelle.
Puhumattakaan niistä aikuisista, jotka joko nurisivat siitä, että Nuorisovaalien “otos ei ole edustava”. Näin ei toki kukaan ole väittänytkään, ja Nuorisovaalien tuloksen kutsuminen otokseksi on tai Nuorisovaalien kutsuminen tutkimukseksi osoittaa sen, miten pihalla kommentoija itse demokratiakasvatuksesta on.
Entäpä sitten ne aikuiset, joilla oli kiire päästä kertomaan, että nuoret ovat tyhmiä ja äänestäneet väärin? Hävetkää! Lannistavampaa tapaa suhtautua nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen on vaikeaa keksiä.
Tehdään pari asiaa nyt selväksi:
1. Nuorisovaalit ei ole nuorten kannatustutkimus. Tulos ei ole painotettu millään tavoin, eikä se edusta sellaisenaan Suomen nuorten puoluekannatusta. Näin ei ole tarkoituskaan. Nuorisovaalit on demokratiakasvatusta, jonka ideana on tutustua äänestämiseen; etsiä itselleen sopivaa ehdokasta vaalikoneesta, tutustua äänestyspaikalla toimimiseen, päästä kokemaan käytännössä miten Suomen vaalitapa toimii, kun tuloksia tutkitaan. Innostaa nuoret vaaleista!
2. Jokaisella äänioikeutetulla on käytettävissään yksi ääni, niin Nuorisovaaleissa kuin oikeissa vaaleissakin. Se ääni ei kuulu millään alueella automaattisesti yhtään kenellekään muulle (esimerkiksi tietylle puolueelle), kuin äänioikeutetulle itselleen. Ja on hänen päätöksensä, kenellä hän äänensä päättää antaa. Myös Nuorisovaaleissa.
Jos sinua, hyvä aikuinen, aidosti kiinnostaa edistää nuorten äänestysaktiivisuutta, kokeile vaikkapa seuraavia:
- Kannusta nuorta äänestämään aina, kun siihen on tilaisuus.
- Keskustele yhteiskunnallisista asioista nuoren kanssa. Anna hänelle tilaa muodostaa itse omat kantansa ja kunnioita niitä.
- Ja erityisesti puolueille: Käsitelkää nuoria koskettavia aiheita. Kuunnelkaa nuoria ja nuorten näkemyksiä. Ottakaa nuoret mukaan poliittisten kantojen valmisteluun ja niistä päättämiseen. Ja tärkein: Käyttäkää nuorille olennaisia viestintäkanavia näistä viestiessänne.
Nuorisovaalit on valtakunnallinen demokratiakasvatustapahtuma, jossa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotoiminnassa nuoret järjestävät vaalit ja äänestävät samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koordinoinut Nuorisovaaleja 90-luvulta lähtien tarjoamalla nuorten käyttöön mm. äänestysliput, ohjeet vaalien järjestämiseen ja vaaleista kertovaa opetusmateriaalia. Kuntavaaleissa 2021 Nuorisovaaleihin osallistui 315 koulua, oppilaitosta ja nuorisovaltuustoa 150 eri kunnasta ja ääniä annettiin 26 687.
Täysi-ikäisten nuorten puoluekannatusta kuntavaaleissa 2021 on tutkinut esimerkiksi valtion nuorisoneuvosto ja taloustutkimus. Kuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä 26.5.-8.6. ja varsinainen vaalipäivä on 13.6.
Salla Merikukka
Kirjoittaja on Allianssin viestintäpäällikkö, joka kannustaa aivan jokaista käyttämään äänioikeuttaan aina, kun siihen on mahdollisuus.
salla.merikukka@alli.fi
