Mietitkö, miten voisit vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista tai lisätä nuorten demokratiavalmiuksia? Tältä sivulta löydät erilaisia esimerkkejä siitä, millaista toimintaa nuorisoalalla jo tehdään.
Sivun sisällysluettelo
1. Lakiin kirjatut vaikuttamisen väylät
2. Puoliviralliset vaikuttamisen väylät
3. Toimielimet
4. Tapahtumat ja teemapäivät
5. Verkostot
6. Koulutukset
Käytäntöjä
1. Lakiin kirjatut vaikuttamisen väylät
Nuorisovaltuustot tuovat nuorten ääntä kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi jokaisen kunnan sekä hyvinvointialueen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuutetut ovat useimmiten 13—18-vuotiaita, mutta ikäraja vaihtelee. Lisäksi nuorisovaltuustoja on maakunnallisesti maakuntaliitoissa. Joillain alueilla maakunnallinen ja hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on yhdistetty.
Nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuutetut vaikuttavat kuntien toimielimissä — nuorisovaltuustolla voi olla puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnissa ja kunnan- tai kaupunginvaltuustossa, parhaimmillaan myös kunnan- tai kaupunginhallituksessa. Nuorisovaltuustot edistävät vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja ottavat nuoret mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin. Nuorisovaltuustot myös järjestävät erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia. Joissain kunnissa hallintosääntöön on kirjattu nuorisovaltuustojen suora aloiteoikeus, jolla nuorisovaltuusto saa haluamansa asiat suoraan kunnan päättäjien käsittelyyn.
Lue lisää: http://www.nuva.fi/mika-nuorisovaltuusto
Peruskoulujen oppilaskuntatoiminta on tapa opetella demokratiataitoja kasvuympäristössä. Oppilaskunta on yhtä kuin kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallitus on demokraattisesti valittu toimielin, joka edustaa kaikkia koulun oppilaita. Koulun demokraattinen toimintakulttuuri on parhaimmillaan vahvaa demokratiakasvatusta, jonka kaikki lapset ja nuoret kohtaavat usean vuoden ajan.
Lue lisää: https://omaoppilaskunta.fi/
Opiskelijakuntatoiminta lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on myös lakisääteistä. Lain mukaan toisen asteen oppilaitoksissa tulee olla opiskelijakunta, jolle tulee taata toimintaedellytykset. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee myös muilla tavoin varmistaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä osallistua opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemiseen tai valmisteluun. Opiskelijakunnat voivat vaikuttaa esimerkiksi osana koulun johtoryhmää, järjestämällä tapahtumia ja tuomalla nuorten äänen koulun päätöksentekoon.
Lue lisää: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714 sekä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531
Kuntalaisaloite tarkoittaa kuntalaisten oikeutta tehdä kunnalle aloite sen toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteen voivat tehdä myös alle 18-vuotiaat. Kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisäksi kunnan asukkaat voivat tehdä kunnalle aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä, jos vähintään neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista osallistuu aloitteen tekemiseen.
Lue lisää: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/ohjeet
Kansalaisaloite on äänioikeutettujen Suomen kansalaisten vaikuttamiskanava, jolla voidaan ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin ti olemassaolevan lain kumoamista. Eduskunta käsittelee kansalaisaloitteet, jotka ovat keränneet vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Lue lisää: https://www.kansalaisaloite.fi/fi
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoitusikäraja on 18 vuotta, mutta sen laskemista 16 vuoteen suunnitellaan. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla tavalliset ihmiset voivat pyytää Euroopan komissiota tekemään lakiehdotuksia heille tärkeistä aiheista. Se on mahdollisuus vaikuttaa suoraan EU:n toimiin ja politiikkaan. Kun aloitteelle on kerätty vähintään miljoona allekirjoitusta, komissio ottaa sen käsiteltäväkseen.
Lue lisää: https://what-europe-does-for-me.eu/fi/portal/2/X10_03102
Seurakuntavaalien äänestysikäraja on 16 vuotta. Äänestysikäraja laskettiin kirkossa säädöstasolla 2010 vaaleista alkaen. Ehdolle voivat asettua 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Lisäksi jokaisessa seurakunnassa on oltava nuorten vaikuttajaryhmä.
Lue lisää: http://nuortenaanikirkossa.fi/
2. Puoliviralliset vaikuttamisen väylät
Nuorisodelegaatit ovat Nuorisoalan nimittämiä luottamushenkilöitä, jotka edustavat sukupolvensa ääntä, käyvät dialogia ja nostavat keskusteluun nuorten ajatuksia ja toiveita sekä vaikuttavat poliittisiin prosesseihin niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Delegaatit tekevät yhteistyötä keskenään sekä muiden nuorten, nuorisoedustajien ja sidosryhmien kanssa eri tasoilla: kansallisesti, pohjoismaissa, Euroopassa ja globaalisti. Nuorisodelegaattien kausi kestää kaksi vuotta, joista ensimmäinen toimitaan junioridelegaatin roolissa ja toinen vuosi taas vanhemman delegaatin roolissa uutta valittua delegaattia tukien ja mentoroiden. Delegaattipestejä ovat YK-nuorisodelegaatit, nuorten ilmastodelegaatit, EU-nuorisodelegaatti, nuorten NORDBUK-delegaatti, Unesco-nuorisodelegaatti, nuorten luontodelegaatit sekä nuorten työelämädelegaatit.
Lue lisää: https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/nuorisodelegaatit/
Nuorten Agenda2030 -ryhmä tukee valtioneuvoston kanslian alaisen Kestävän kehityksen toimikunnan työtä. Nuorten Agenda2030 -ryhmän tavoitteina on edistää kestävän kehityksen tietoisuuden lisääntymistä ja tavoitteiden toteutumista eri puolilla Suomea sekä osallistua kansalliseen keskusteluun kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Suomessa ja globaalisti erityisesti osana Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työtä. Ryhmän jäsenet ovat 15–28-vuotiaita. He tekevät sekä ruohonjuuritason työtä että sparraavat päätöksentekijöitä kestävän kehityksen teemoista.
Lue lisää: https://nuortenagenda2030.fi/
Digiraati on oikeusministeriön verkkopalvelu, jossa voit osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Digiraadissa osallistujat keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta 2–3 viikon ajan. Keskustelu käydään kirjallisesti nimimerkeillä palvelun omalla, suljetulla keskustelupalstalla. Tavoitteena on muodostaa raadin keskusteltavana olevasta aiheesta loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun etenemisestä, turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Raateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset tai kansalaisjärjestöt. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille.
Lue lisää: https://digiraati.fi/
Nuorten parlamentti -toiminta on säännöllistä eduskunnan ja Opinkirjon yhdessä järjestämää toimintaa. Koulujen parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Nuorten parlamentti huipentuu kerran kahdessa vuodessa järjestettävään täysistuntoon eduskunnassa. Vuosittain Nuorten parlamentti -konseptin alla kehitetään erilaisia kansanedustajakohtaamisia ja muuta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajatteluun innostavaa toimintaa.
Lue lisää: https://opinkirjo.fi/toiminta/harrastaminen-koulussa/nuorten-parlamentti/ https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Sivut/default.aspx https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2020/
Kunnat tarjoavat nuorille erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi nuorille suunnatut kansalaisraadit, kyselyt tai punnitsevat kansalaiskeskustelut. Joissain kunnissa on myös järjestetty erityisesti nuorille tai nuorten palveluihin suunnattuja osallistuvia budjetointeja. Osallistuvassa budjetoinnissa kunta varaa rahaa ja kuntalaiset saavat päättää sen käyttökohteen.
Lue lisää esimerkiksi Helsingin kaupungin Nuorten budjetista: https://nuortenbudjetti.hel.fi/
3. Toimielimet
Eri järjestöjen toimielimissä, kuten hallituksissa ja valtuustoissa, on nuorisoedustajia. Monissa järjestöissä esimerkiksi hallituksen jäsenet ovat nuoria, ja lisäksi nuorille voi olla varattuna toimielimissä kiintiöpaikkoja. Tämä mahdollistaa nuorten äänen kuulumisen järjestöjen toiminnassa, opettaa nuorille lisää demokratiasta ja kasvattaa nuorten uskoa itseensä vaikuttajina.
Järjestössä voi olla erillinen nuorten toimielin, jonka tehtävänä on tuoda nuorten ääntä ja näkemyksiä esiin järjestön toiminnassa. Muutamia esimerkkejä tällaisista toimielimistä:
- Setan valtakunnallinen nuorisotoimikunta koostuu kymmenestä ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta kiinnostuneesta aktiivista eri puolelta Suomea. Toimikunta tuo nuorten näkökulmaa ajankohtaisiin asioihin, suunnittelee toimintansa, osallistuu Setan nuorisotyön suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä edustaa järjestöä eri tilaisuuksissa ja tapaamisissa, myös kansainvälisesti. Lue lisää: https://nuoret.seta.fi/nuorisotoimikunta/
- Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen nuorisotoimikunta on Suomen Punaisen Ristin hallituksen asettama asiantuntijaryhmä nuorten maailmaan, nuorisotoimintaan, nuorten jäsenyyteen ja nuoriin vapaaehtoisiin liittyvissä asioissa. Lue lisää: https://rednet.punainenristi.fi/node/12788
- Väestöliiton nuorisotyöryhmä toimii nuorten äänenä Väestöliitossa ja tuo nuorten näkemyksiä eri toimintojen ja hankkeiden toimintaan sekä julkaisee verkkolehteä seksuaalioikeuksista. Nuorisotyöryhmä edistää nuorten seksuaalioikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Ryhmä pitää vuosittain Veckan sex -seksuaalikasvatusviikon sekä vaikuttaa, tekee puhujavierailuja ja sidosryhmätyötä. Lue lisää: https://www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/nuorisotyoryhma/
Luokkavaltuusto on perusopetuksen opetussuunnitelmaa tukeva toimintamalli, jolla oppilaita voidaan osallistaa kouluyhteisön ja oman luokkansa toimintaan. Luokkavaltuustossa opettaja ja oppilaat kokoontuvat kerran viikossa keskustelemaan yhdessä menneestä ja tulevasta koulunkäynnistä sekä tekevät yhteistyötä koskevia päätöksiä. Oppilaat pääsevät luokkavaltuuston avulla harjaannuttamaan demokratiataitojaan, kuten esimerkiksi vuorovaikutusta, yhteistyötä ja vaikuttamista. Opinkirjo on tehnyt oppaan mallin toteuttamisesta.
Lue lisää: https://opinkirjo.fi/luokkavaltuusto/
Partiolaisaloitteen avulla kuka tahansa jäsenmaksun maksanut partiolainen voi tehdä aloitteita partion alueelliseksi, valtakunnalliseksi tai kansainväliseksi kehittämiseksi. Partiolaiset voivat myös kannattaa muiden tekemiä aloitteita. Aloitteet ovat voimassa kuusi kuukautta ja jos aloite saa sinä aikana 100 kannattajaa, se siirtyy Suomen Partiolaisten käsiteltäväksi. Aloitteita käsittelevä ryhmä miettii, miten aloitetta kannattaisi edistää ja ohjaa sen eteenpäin asiasta vastaavalle taholle, kuten aloitetta koskevan partiopiirin hallitukselle tai asiasta vastaavalle Suomen Partiolaisten valiokunnalle.
Lue lisää: https://osallistu.partio.fi/
4. Tapahtumat ja teemapäivät
Nuorten vaalit on Nuorisoalan koordinoima valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, nuorisotiloilla, nuorisovaltuustoissa, työpajoilla ja harrastusryhmissä. Nuorten vaalit on oppimis- ja opetustapahtuma nuorille: nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Nuorten vaalit järjestetään aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Vaaleissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Vaalit toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi.
Lue lisää: https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/nuorisovaalit/
Politiikkaviikko on Nuorisoalan järjestämä valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Mukaan voi lähteä mikä tahansa nuorten ryhmä, esimerkiksi luokka, opiskelijakunta, nuorisovaltuusto, partiolippukunta tai harrastusryhmä. Tavoitteena on oppia vaikuttamisen tapoja ja tutustua politiikkaan. Politiikkaviikkoon osallistuville oppilaitoksille ja nuorten ryhmille tarjotaan materiaalia, jonka avulla viikon teemoja voi käsitellä nuorten kanssa.
Lue lisää: https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/politiikkaviikko/
Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2030 on vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa nuoret keskustelevat ajankohtaisista teemoista kirkossa sekä siitä, millaisessa kirkossa haluavat toimia myös tulevaisuudessa. Seminaariin kutsutaan kaksi konfirmoitua nuorta edustajaa jokaisesta seurakunnasta ja kristillisestä järjestöstä. Ainakin toisen nuoren toivotaan olevan alle 18-vuotias.
Lue lisää: https://nuortentulevaisuusseminaari.fi/
Vaikuta! -teemapäivä on pelillisiä menetelmiä hyödyntävä tapahtumakonsepti, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamiseen. Malli on kehitetty yhdessä nuorten kanssa. Teemapäivä mahdollistaa nuorten ja päättäjien vuorovaikutuksen sekä nuorten ajatusten ja ideoiden keräämisen eri tahojen kuten kunnan ja maakunnan päätöksenteon tueksi. Vaikuta!-teemapäivän järjestelyissä on mukana kyseisen koulun oppilaskunta, kunnan nuorisovaltuusto, kunnan päättäjiä sekä muita yhteistyötahoja. Teemapäivää voidaan soveltaa niin alakoulussa, yläkoulussa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa sekä nuorisotyön eri toimintaympäristöissä. Kyseessä on monipuolinen toimintamalli, johon on tarjolla järjestäjäkoulutusta.
Lue lisää: http://www.nuortensuomi.fi/vaikuta-teemapaiva/
Mielenosoitus on yleensä rauhanomainen tilaisuus, jolla halutaan huomiota herättävästi ilmaista jokin mielipide. Ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta tulee ilmoittaa etukäteen poliisille. Mielenosoitukseen saavat osallistua kaikki halukkaat ilman ikärajaa. Mielenosoituksen saa järjestää täysi-ikäinen, tai mikäli kykenee huolehtimaan järjestämiseen liittyvistä velvollisuuksista, jo 15-vuotias. Alle 15-vuotiaat voivat järjestää mielenosoituksia yhdessä täysi-ikäisen kanssa.
Lue lisää: https://poliisi.fi/yleiset-kokoukset-ja-mielenosoitukset
5. Verkostot
Nuorisoalan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon Osallisuuden vahvistajat -verkosto on osallisuusteemojen parissa työskentelevien ja aiheesta kiinnostuneiden ammattilaisten verkosto, joka kokoaa osallisuuden parissa työskentelevät yhteen noin neljä kertaa vuodessa keskustelemaan lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyvistä teemoista. Tapaamisten lisäksi kohtaamisia ja tiedonvaihtoa on lähes tuhannen jäsenen Facebook-ryhmässä Osallisuuden vahvistajat.
Lue lisää: https://opinkirjo.fi/toiminta/hankkeet-ja-verkostot/osallisuuden-vahvistajat/
SAKKI ry:n ylläpitämä puheenjohtajistoverkosto ammatillisten oppilaitosten opiskelijakuntien puheenjohtajille. Verkostolla on keskustelukanava, etätapaamisia ja tapaamisia SAKKI ry:n järjestämissä tapahtumissa. Tarkoitus on tarjota tila vertaisoppimiselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle.
Lue lisää: https://sakkiry.fi/verkosto/
6. Koulutukset
Nuorten vaikuttajakoulutus on nuorisoalan kattojärjestö Nuorisoalan järjestämä koulutus, jonka tarkoituksena on tuoda nuoren vaikuttajasukupolven keskeisiä toimijoita yhteen ja antaa heille entistä paremmat valmiudet toimia nuoren ikäluokan edunvalvojana vaikuttamisen eri areenoilla. Neljän päivän mittainen koulutus antaa osallistujille valmiudet edustaa nuoria sukupolvia ja edistää nuorten kannalta tärkeitä politiikkatoimia yhteiskunnallisessa keskustelussa, mediassa sekä päätöksentekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Merkittävän osan koulutuksesta muodostavat kokeneiden päättäjien kanssa käytävät keskustelut. Tarkoituksena on avata osallistujille politiikan tekemiseen näkökulmia, jotka jäävät helposti uutisten taakse.
Lue lisää: https://nuorisoala.fi/nuorten-vaikuttajakoulutus-saa-jatkoa-syksylla/
Poliittisten nuorisojärjestöjen politiikkakoulutuksissa politiikasta kiinnostuneet nuoret pääsevät syventämään osaamistaan. Koulutusten tarkoituksena on tutustuttaa politiikkaan ja vaikuttamiseen sekä puolueiden aatteisiin ja auttaa löytämään itselle sopivia tapoja vaikuttaa.
