Malleja demokratiakasvatukseen ja osallisuuteen

Mietitkö, miten voisit vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista tai lisätä nuorten demokratiavalmiuksia? Tältä sivulta löydät koottuna erilaisia esimerkkejä siitä, millaista toimintaa nuorisoalalla jo tehdään!

Koordinoimme Allianssissa Suomen osalta Euroopan neuvoston nuorisokampanjaa. Sen osana olemme koonneet esimerkkejä nuorisoalan demokratiakasvatukseen ja -toimintaan liittyvistä toimenpiteistä ja konsepteista. Tarkoitus on mahdollistaa nuorten hyvien demokratiakäytäntöjen levittäminen, tallentaminen ja skaalaaminen.

Käytäntöjä

Formaalit vaikuttamisen väylät

Nuorisovaltuustot tuovat nuorten ääntä kuntien päätöksentekoon. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi jokaisen kunnan on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuutetut ovat useimmiten 13—18-vuotiaita, mutta ikäraja vaihtelee. 

Nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuutetut vaikuttavat kuntien toimielimissä — nuorisovaltuustolla voi olla puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnissa ja kunnanvaltuustossa, parhaimmillaan myös kunnanhallituksessa. Nuorisovaltuustot edistävät vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja ottavat nuoret mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin. Nuorisovaltuustot myös järjestävät erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia.

Lue lisää: http://www.nuva.fi/mika-nuorisovaltuusto 

Peruskoulujen oppilaskuntatoiminta on tapa opetella demokratiataitoja kasvuympäristössä. Oppilaskunta on yhtä kuin kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallitus on demokraattisesti valittu toimielin, joka edustaa kaikkia koulun oppilaita. Koulun demokraattinen toimintakulttuuri on vahvaa demokratiakasvatusta, jonka kaikki lapset ja nuoret kohtaavat usean vuoden ajan.

Lue lisää: https://omaoppilaskunta.fi/ 

Nuorten parlamentti -toiminta on säännöllistä eduskunnan ja Opinkirjon yhdessä järjestämää toimintaa. Koulujen parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Nuorten parlamentti huipentuu kerran kahdessa vuodessa järjestettävään täysistuntoon eduskunnassa. Keväällä 2022 se järjestettiin etätapahtumana, jota seurasi yli 12 000 9.-luokkalaista eli lähes neljännes ikäluokasta. Tapahtuman erilaisiin keskusteluihin ja muihin osallistui yli 200 nuorta, yli 100 opettajaa ja noin puolet kansanedustajista. Vuosittain Nuorten parlamentti -konseptin alla kehitetään erilaisia kansanedustajakohtaamisia ja muuta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajatteluun innostavaa toimintaa.

Lue lisää: https://opinkirjo.fi/toiminta/harrastaminen-koulussa/nuorten-parlamentti/  https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Sivut/default.aspx https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2020/ 

Seurakuntavaalien äänestysikäraja on laskettu 16 vuoteen. Äänestysikäraja laskettiin kirkossa säädöstasolla 2010 vaaleista alkaen. Lisäksi jokaisessa seurakunnassa on oltava nuorten vaikuttajaryhmä.

Lue lisää: http://nuortenaanikirkossa.fi/ 

Digiraati on oikeusministeriön verkkopalvelu, jossa voit osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Digiraadissa osallistujat keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta 2-3 viikon ajan. Keskustelu käydään kirjallisesti nimimerkeillä palvelun omalla, suljetulla keskustelupalstalla. Tavoitteena on muodostaa raadin keskusteltavana olevasta aiheesta loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan palvelussa. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun etenemisestä, turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Raateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset tai kansalaisjärjestöt. Palvelun käyttö on maksutonta sekä raatien järjestäjille että niiden osallistujille.

Lue lisää: https://digiraati.fi/

Nuorisodelegaatit ovat Allianssin nimittämiä luottamushenkilöitä, jotka edustavat sukupolvensa ääntä, käyvät dialogia ja nostavat keskusteluun nuorten ajatuksia ja toiveita sekä vaikuttavat poliittisiin prosesseihin niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Delegaatit tekevät yhteistyötä keskenään sekä muiden nuorten, nuorisoedustajien ja sidosryhmien kanssa eri tasoilla: kansallisesti, pohjoismaissa, Euroopassa ja globaalisti. Nuorisodelegaattien kausi kestää kaksi vuotta, joista ensimmäinen toimitaan junioridelegaatin roolissa ja toinen vuosi taas vanhemman delegaatin roolissa uutta valittua delegaattia tukien ja mentoroiden. Delegaattipestejä ovat: YK-nuorisodelegaatit, nuorten ilmastodelegaatit, EU-nuorisodelegaatti, nuorten NORDBUK-delegaatti, Unesco-nuorisodelegaatti sekä nuorten luontodelegaatti. 

Lue lisää: https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/nuorisodelegaatit/ 

Nuorten Agenda2030 -ryhmä tukee valtioneuvoston kanslian alaisen Kestävän kehityksen toimikunnan työtä. Allianssi avaa vuosittain keväällä haun ryhmän jäseniksi, ja ryhmän kokoonpanosta päättää Allianssin hallitus. Nuorten Agenda2030 -ryhmän tavoitteina on edistää kestävän kehityksen tietoisuuden lisääntymistä ja tavoitteiden toteutumista eri puolilla Suomea sekä osallistua kansalliseen keskusteluun kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Suomessa ja globaalisti, erityisesti osana Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työtä. Ryhmän jäsenet ovat 15-28-vuotiaita, ja he tekevät sekä ruohonjuuritason työtä että sparraavat päätöksentekijöitä kestävän kehityksen teemoista.

Lue lisää: https://nuortenagenda2030.fi/ 

Kuntalaisaloite tarkoittaa kuntalaisten oikeutta tehdä kunnalle aloite sen toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteen voivat tehdä myös alle 18-vuotiaat. Kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisäksi neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista voi tehdä kunnalle aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä.

Lue lisää: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/ohjeet 

Toimielimet

Eri järjestöjen toimielimissä, kuten hallituksissa ja valtuustoissa,  on nuorisoedustajia. Nuorille voi olla varattuna toimielimissä kiintiöpaikkoja. Tämä mahdollistaa nuorten äänen kuulumisen järjestöjen toiminnassa, opettaa nuorille lisää demokratiasta ja kasvattaa nuorten uskoa itseensä vaikuttajina. 

Järjestössä voi olla erillinen nuorten toimielin, jonka tehtävänä on tuoda nuorten ääntä ja näkemyksiä esiin järjestön toiminnassa. Muutamia esimerkkejä tällaisista toimielimistä: 

Setan valtakunnallinen nuorisotoimikunta koostuu kymmenestä ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta kiinnostuneesta aktiivista eri puolelta Suomea. Toimikunta tuo nuorten näkökulmaa ajankohtaisiin asioihin, suunnittelee toimintansa, osallistuu Setan nuorisotyön suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä edustaa järjestöä eri tilaisuuksissa ja tapaamisissa, myös kansainvälisesti.

Lue lisää: https://nuoret.seta.fi/nuorisotoimikunta/ 

Suomen Kylät ry:n nuorten tulevaisuusjaosto valmistelee ja tekee Suomen Kylät ry:n hallitukselle ajantasaisia ehdotuksia liittyen paikalliseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen erityisesti nuorten näkökulmasta. 

Lue lisää: https://suomenkylat.fi/suomen-kylat-ryn-nuorten-tulevaisuusjaosto-aloitti-toimintansa/ 

Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen nuorisotoimikunta on SPR:n hallituksen asettama asiantuntijaryhmä nuorten maailmaan, nuorisotoimintaan, nuorten jäsenyyteen ja nuoriin vapaaehtoisiin liittyvissä asioissa.

Lue lisää: https://rednet.punainenristi.fi/node/12788 

Väestöliiton nuorisotyöryhmä toimii nuorten äänenä Väestöliitossa ja tuo nuorten näkemyksiä eri toimintojen ja hankkeiden toimintaan sekä julkaisee verkkolehteä seksuaalioikeuksista. Nuorisotyöryhmä edistää nuorten seksuaalioikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Ryhmä pitää vuosittain Veckan sex -seksuaalikasvatusviikon sekä vaikuttaa, tekee puhujavierailuja ja sidosryhmätyötä.

Lue lisää: https://www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/nuorisotyoryhma/ 

Lukiotiimit on Lappajärven lukioon lukuvuonna 2020-2021 perustettu käytäntö. Tiimejä on neljä: Hyvinvointi ja kestävä kehitys, Tapahtuma, Tila ja Markkinointi. Jokainen lukiolainen valitsee lukuvuoden aluksi tiimin, jossa toimii sen lukuvuoden. Tiimit toimivat itsenäisesti tekemänsä vuosikellon mukaan ja niitä vetävät opiskelijakunnan hallituksen jäsenet. Tiimeille on lukion puolelta annettu tiettyjä tehtäviä ja he voivat halutessaan ehdottaa ja järjestää omaa toimintaa. Osalla tiimeistä on ollut myös käyttövaroja. Opettajat ovat mukana auttamassa toiminnan käynnistymisessä ja vastaamassa kysymyksiin. 

Lue lisää: https://peda.net/lappajarvi/lukio/oppilaskunta

Tapahtumat ja teemapäivät

Nuorisovaalit on valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuorisovaalit on oppimis- ja opetustapahtuma nuorille: nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Nuorisovaalit järjestetään aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Vaaleissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Vaalipiiri määritetään oppilaitoksen osoitteen mukaan ja äänioikeutettuja ovat kaikki alle 18-vuotiaat nuoret. Vaalit toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi. Nuorisovaaleja koordinoi Allianssi. Viimeksi nuorisovaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä 17.5.-21.5.2021 yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Tällöin nuorisovaaleissa äänesti 26 687 nuorta 150 kunnassa.
Lue lisää: https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/nuorisovaalit/ 

Politiikkaviikko on Allianssin vuosittain järjestämä valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Mukaan voi lähteä mikä tahansa nuorten ryhmä – luokka, opiskelijakunta, nuorisovaltuusto, partiolippukunta tai harrastusryhmä. Tavoitteena on oppia vaikuttamisen tapoja lähiympäristössä kuin laajemminkin maailmassa ja tutustua politiikkaan. Politiikkaviikkoon osallistuville oppilaitoksille ja nuorten ryhmille tarjotaan laadukkaat opetusmateriaalit, joiden avulla vuosittaisia teemoja voi käsitellä nuorten kanssa. Materiaalit työstetään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lue lisää: https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/politiikkaviikko/ 

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2030 on vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa nuoret keskustelevat ajankohtaisista teemoista kirkossa sekä siitä, millaisessa kirkossa haluavat toimia myös tulevaisuudessa.  Seminaariin kutsutaan kaksi konfirmoitua nuorta edustajaa jokaisesta seurakunnasta ja kristillisestä järjestöstä. Ainakin toisen nuoren toivotaan olevan alle 18-vuotias. 

Lue lisää: https://nuortentulevaisuusseminaari.fi/ 

Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä on keskustelutilaisuus, joka järjestettiin 24.5.2022. Keskustelun teemana oli ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus ja nuorten osallistuminen ilmastoa koskeviin päätöksiin. Keskustelussa korostettiin, että nuoret on saatava vahvemmin mukaan päätöksentekoon. Osallistamisen vahvistamiseen peräänkuulutettiin pitkäjänteisiä, yli hallituskauden ulottuvia toimia sekä nuorten aitoa mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja ympäristöministeriön järjestämässä tilaisuudessa oli nuorten edustajia seuraavilta tahoilta: Eurooppanuoret, Ilmastosoturit, Maaseutunuoret, Nyyti, Plan International Suomi – Ilmastotsempparit, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Suomen Partiolaiset, Suomen YK-nuoret, Suomen ylioppilaskuntien liitto ja WWF Nuoret.

Lue lisää: https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/nuorten-ilmastopolitiikan-pyorea-poyta-keskusteli-oikeudenmukaisesta-osallistumisesta-paatoksentekoon 

Vaikuta!-teemapäivä on pelillisiä menetelmiä hyödyntävä tapahtumakonsepti, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamiseen. Malli on kehitetty yhdessä nuorten kanssa. Teemapäivä mahdollistaa nuorten ja päättäjien vuorovaikutuksen sekä nuorten ajatusten ja ideoiden keräämisen eri tahojen kuten kunnan ja maakunnan päätöksenteon tueksi. Vaikuta!-teemapäivän järjestelyissä on mukana kyseisen koulun oppilaskunta, kunnan nuorisovaltuusto, kunnan päättäjiä sekä muita yhteistyötahoja. Teemapäivää voidaan soveltaa niin alakoulussa, yläkoulussa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa sekä nuorisotyön eri toimintaympäristöissä. Kyseessä on monipuolinen toimintamalli, johon on tarjolla järjestäjäkoulutusta. 

Lue lisää: http://www.nuortensuomi.fi/vaikuta-teemapaiva/

Kuullaanko-päivä on Rauman kaupungin nuorisopalveluiden koordinoima päivä, jossa nuorisovaltuusto, lasten parlamentti sekä koulujen oppilaskunnat voivat esittää kysymyksiä kaupungin päättäjille ja keskustella heidän kanssaan. Toimintatapa on pysyvä ja sitä on toteutettu vuodesta 2010 alkaen. 

Lue lisää: https://www.rauma.fi/ajankohtaista/lasten-ja-nuorten-kuulemispaivassa-keskusteltiin-vapaa-ajan-palveluista-ja-pitsiviikosta/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88403/Parjanen%20Mirja.pdf 

”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä on järjestetty Hämeenlinnan kahdeksasluokkalaisille vuodesta 2004 lähtien. V-päivä on osa koulujen demokratiakasvatusta, jonka tavoitteena on tiedostava, vastuullinen ja yhteistyökykyinen kansalainen. V-päivän järjestäminen on prosessi, jonka aikana oppilaat tutustuvat erilaisiin vaikuttamiskanaviin, pohtivat vaikuttamismahdollisuuksiaan ja tekevät aloitteita, jotka esitellään päättäjille ja virkamiehille kaikissa yläkouluissa. V-päivän jälkeen jokainen yläkoulu lähettää yhden aloitteen Nuorten Huippukokoukseen. Vuodesta 2013 lähtien järjestetyssä huippukokouksessa nuoret päättävät V-päivän aloitteiden toteuttamiseen varatun määrärahan (30 000 euroa) käytöstä. Määrärahalla on kunnostettu liikuntapaikkoja, hankittu liikuntavälineistöä, pystytetty kiinteitä katutaideseiniä ja järjestetty erilaisia tapahtumia.

Lue lisää: https://www.hameenlinna.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/nuorisopalvelut/nuorisotoiminta/nuorisotyo-koulussa/v-paiva/

Verkostot

Osallisuuden vahvistajat -verkosto on osallisuusteemojen parissa työskentelevien ja aiheesta kiinnostuneiden ammattilaisten verkosto, joka kokoaa osallisuuden parissa työskentelevät yhteen pari kertaa vuodessa keskustelemaan lasten  ja nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyvistä teemoista. Tapaamisten lisäksi kohtaamisia ja tiedonvaihtoa on lähes tuhannen jäsenen Facebook-ryhmässä Osallisuuden vahvistajat.

Lue lisää: https://opinkirjo.fi/toiminta/hankkeet-ja-verkostot/osallisuuden-vahvistajat/ 

SAKKIn ylläpitämä puheenjohtajistoverkosto ammatillisten oppilaitosten opiskelijakuntien puheenjohtajille. Verkostolla on keskustelukanava, etätapaamisia ja tapaamisia SAKKIn järjestämissä tapahtumissa. Tarkoitus on tarjota tila vertaisoppimiselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle. 

Lue lisää: https://sakkiry.fi/verkosto/ 

Ohjelmat, hankkeet

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen — esimerkiksi oopperaan, teatteriin, konserttiin tai taidenäyttelyyn — ympäri Suomen. Vierailut sopivat opetussuunnitelman tavoitteisiin ja mahdollistavat kouluille muun muassa useiden oppiaineiden taidepainotteisen yhteistyön sekä tarjoavat uusia oppimisympäristöjä koulurakennuksen ulkopuolella. Taide-elämykseen liittyy aina ennakko- ja jatkotyöskentely, joka tehdään oppilaiden kanssa joko taidelaitoksessa tai opettajan johdolla luokassa. Taide on demokraattisen, vapaan ja sivistyneen yhteiskunnan kulmakivi, joka luo turvallisen areenan moniääniselle keskustelulle vaikeistakin aiheista. Toimintaa koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. 

Lue lisää: https://taidetestaajat.fi/ 

Muuttajat!demokratiakasvatushanke lisää oppivelvollisuusiän loppupuolella Suomeen muuttaneiden nuorten tietoisuutta yhteiskunnallisen osallistumisen tavoista sekä rohkaisee heitä osallistumaan omassa arjessaan. Hankkeessa tiedon lisääminen yhdistetään omaan aktiiviseen tekemiseen ja lisäarvoa syntyy hankkeeseen räätälöidyistä osallistavista menetelmistä. Muuttajat! -hankkeessa tiedostetaan maahanmuuttajanuorten haasteet omien osallistumisen paikkojen löytämisessä. Teini-iässä tai sen kynnyksellä Suomeen muuttaneet nuoret tarvitsevat osallistumiseensa tukea, eivätkä avoimet nuorten vaikuttamisfoorumit yleensä tavoita heitä. Vuosittain hanke tavoittaa noin 400 nuorta.  

Osana hanketta käynnistettiin vuonna 2017 Nuoret toimijat -koulutusohjelma yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Koulutusohjelma lisää tietoisuutta osallistumisen tavoista, kasvattaa nuorten itsetuntoa, rohkaisee osallistumaan sekä antaa konkreettisia välineitä vaikuttamiseen. 

Lue lisää: https://plan.fi/tutustu-planiin/tyomme-suomessa/koulutus-ja-kasvatus/maahanmuuttajatyon-hankkeet/ https://plan.fi/wp-content/uploads/2021/05/Demokratiakasvatuksen-reittiopas.pdf 

SAKKI järjestää keskustelutilaisuuksia ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoille ja henkilökunnalle. SAKKI toimii keskusteluissa ulkopuolisena fasilitoijana. Keskustelutilaisuuksissa opiskelijat sekä henkilökunnan jäsenet ovat päässeet kertomaan mielipiteensä ja edistämään yhteistä dialogia. Keskusteluissa on noussut esille konkreettisia kehitysehdotuksia, joita on pystytty edistämään oppilaitoksen sisällä. Toiminta on ollut osa Osallistu ja voi hyvin -hanketta, joka on osa Oikeus osata -kehittämisohjelmaa. 

Vaalan kunta on mukana Sitra Labissa eli Sitran omassa tulevaisuuslaboratoriossa. Kunnan tavoitteena on parantaa nuorten demokraattisen osallistumisen mahdollisuuksia erityisesti niillä digitaalisilla alustoilla, jotka ovat jo nuorten käytössä. Tarkoitus on luoda kunnalle, koululle, kunnan päättäjille ja kuntalaisille yhteinen keskusteluareena ja toimintamalli, jossa kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa. Tämä madaltaa nuorten kynnystä osallistua päätöksentekoon ja saada äänensä kuuluviin. Jotta keskusteluareenasta ja toimintamallista tulisi aidosti nuorten tarpeita vastaava, mielenkiintoinen ja helposti käytettävä, nuoret on osallistettu kehittämistyöhön alusta saakka ja vuoropuhelussa on hyödynnetty monenlaisia keinoja. Tavoitteena on, että jatkossa mallin avulla voidaan osallistaa myös muita kuntalaisia päätöksentekoon. Lisäksi vaalaisille nuorille ja luottamushenkilöille järjestettiin syksyllä 2021 yhteinen demokratiapäivä.

Lue lisää: https://www.vaala.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/hankkeet/

Koulutukset

Nuorten vaikuttajakoulutus on nuorisoalan kattojärjestö Allianssin järjestämä koulutus, jonka tarkoituksena on tuoda nuoren vaikuttajasukupolven keskeisiä toimijoita yhteen ja antaa heille entistä paremmat valmiudet toimia nuoren ikäluokan edunvalvojana vaikuttamisen eri areenoilla. Neljän päivän mittainen koulutus antaa osallistujille valmiudet edustaa nuoria sukupolvia ja edistää nuorten kannalta tärkeitä politiikkatoimia yhteiskunnallisessa keskustelussa, mediassa sekä päätöksentekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Merkittävän osan koulutuksesta muodostavat kokeneiden päättäjien kanssa käytävät keskustelut. Tarkoituksena on avata osallistujille politiikan tekemiseen näkökulmia, jotka jäävät helposti uutisten taakse. 

Lue lisää: https://nuorisoala.fi/nuorten-vaikuttajakoulutus-saa-jatkoa-syksylla/ 

Changemakerin kolmiosainen vaikuttamistoiminnan koulutusten sarja (Vaikuttamistoiminnan ABC) on koulutus vaikuttamisen perusteista syvemmälle kampanjasuunnitteluun. Koulutukset on suunnattu vaikuttamisesta ja globaaleista kysymyksistä kiinnostuneille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka ovat huolissaan maapallon tulevaisuudesta. Tarkoituksena on antaa konkreettisia työkaluja, joilla voi vaikuttaa maailmaan ympärillään ja kanavoida maailmantuskan toiminnaksi, sekä lisätä osallistujien ymmärrystä globaaleista kysymyksistä, rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta sekä systeemiajattelusta. Osallistujille maksuttomia koulutuksia on toteutettu vuodesta 2019 asti. Niitä ovat vetäneet Changemaker-verkoston vapaaehtoiset ja niihin on osallistunut vuosittain noin 100-200 osallistujaa. Koulutuksissa kartutettua osaamista vaikuttamisesta on kanavoitu osallistujien omaan aktivismiin sekä Changemaker-verkoston vaikuttamistoimintaan globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. 

Lue lisää: https://www.changemaker.fi/ajankohtaista/uutinen/syksyn-vaikuttamistoiminnan-abc-koulutukset

Katso myös