Miten vastaan ja puutun vihapuheeseen?

Tässä osiossa harjoitellaan vihapuheen tunnistamista ja siihen puuttumista. Vihapuheeseen voi puuttua monin eri tavoin ja vastuu puuttua on viranomaisten ja verkkosivustojen ylläpitäjien lisäksi meillä kaikilla.

Suomeen rekisteröityjen verkkosivustojen ylläpitäjillä ja viranomaisilla, kuten esimerkiksi poliisilla, on velvollisuus valvoa vihapuhetta ja puuttua siihen. Kuitenkin esimerkiksi verkossa tapahtuvan vihapuheen valvominen on käytännössä mahdotonta ja siksi jokaisella meistä on velvollisuus puuttua vihapuheeseen. Jokainen voi avustaa ylläpitoa ilmoittamalla suoraan heille verkossa kohtaamastaan asiattomasta sisällöstä. Joskus verkkosivujen ylläpitoa on vaikea löytää ja silloin voi ilmoittaa esimerkiksi poliisin Nettivinkkiin tai Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjeeseen.

Vihapuheen juuret ovat yhteiskunnan eriarvoisissa rakenteissa ja syrjivissä asenteissa. Siksi valvontaan perustuva puuttuminen ei ole ainoa, eikä välttämättä paras tapa puuttua vihapuheeseen. Asenteisiin ja rakenteisiin voi vaikuttaa tuomalla esiin yhdenvertaisuutta edistäviä vastaääniä. Vihapuheeseen voi puuttua myös osallistumalla rohkeasti keskusteluihin. Tämän voi tehdä näkyvin kannanotoin ja perustelluin mielipitein. Vastaäänien esiintuominen edistää yhdenvertaisempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, sekä välittää viestin ettei vihapuhe ole hyväksyttävää, eikä oikeutettua.

Osion harjoitteet:

  • Arkipäivän vihapuhe
  • Miten vastaan vihapuheeseen?

Arkipäivän vihapuhe

Menetelmän avulla harjoitellaan arkipäivän vihapuheen tunnistamista ja siihen puuttumista osallistujien omien kokemusten pohjalta. Samalla tuodaan esiin vihapuheen taustalla yhteiskunnassa vaikuttavia ennakkoluuloja, stereotypioita ja normeja. Harjoitteessa tehdään näkyväksi loukkaavia ilmauksia ja sanoja sekä etsitään keinoja puuttua ja reagoida arjessa tapahtuvaan vihapuheeseen.

Valmistelu

Varaa harjoitteeseen aikaa noin 45 minuuttia.

Tarvikkeet
• muistiinpanovälineet (esim. fläppitaulu ja tusseja)

Suuren ryhmän voit jakaa 6–8 hengen pienryhmiin. Jos muodostatte useita ryhmiä, ohjaajia on hyvä olla useampia. Mikäli jakaudutte pienryhmiin, toteuttakaa harjoite kokonaisuudessaan niissä. Voitte lopuksi vielä purkaa yhteisesti kunkin ryhmän tehtävän kulkua.

Toteutus

Pyydä ensin jokaista muistelemaan tilannetta, jossa on ollut vihapuheen eli rasistisen tai syrjivän kommentoinnin kohteena tai muuten todistanut tällaista ilmaisua. Tilanteet voivat olla verkossa tai reaalimaailmassa tapahtuneita. Ilmaisulla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi puhetta, kirjoitusta, kuvia, videoita tai musiikkia.

Kehota seuraavaksi halukkaita ryhmän jäseniä kuvailemaan muistelemansa tilanne muulle ryhmälle. Tässä kohtaa on tärkeää painottaa, että tämänkaltaiset kokemukset voivat olla hyvin henkilökohtaisia eikä kenenkään ole pakko jakaa niitä ryhmän kanssa. Kirjoita osallistujien kokemat tilanteet ylös ja pyydä heitä äänestämään niistä yksi keskustelun aiheeksi. Mikäli jää aikaa, voitte käsitellä useammankin tilanteen. Tilanteen kokenut henkilö voi halutessaan kuvailla kokemustaan tarkemmin muulle ryhmälle.

Mikäli yksikään ryhmän jäsen ei ole halukas kertomaan omasta kokemuksestaan, voit esimerkkinä kertoa jonkin itse kokemasi tai kuvitteellisen tapauksen, jota käsittelette yhdessä.

Käy seuraavaksi kuvailtu tilanne läpi ryhmän kanssa ja keskustelkaa esimerkiksi seuraavista asioista:

  • Keneen sanat kohdistuivat?
  • Miksi ilmaisu oli loukkaavaa? Mikä siitä teki loukkaavan?
  • Millaisia tunteita tilanne herätti? Mikä tilanteessa aiheutti nämä tunteet?
  • Mikäli tilanteessa oli muita läsnä, mitä he tekivät? Miltä tilanne tuntui sivustaseuraajista?
  • Miten ilmaisuun tai tilanteeseen olisi voinut puuttua?

Keskusteluta ryhmää lopuksi siitä, miten vastaavassa tilanteessa kannattaa toimia. Monesti tällaiset tilanteet tapahtuvat yllättäen ja nopeasti. Vihapuheeseen reagointi ja puuttuminen helpottuu, kun niihin varautuu etukäteen. Voitte miettiä vaihtoehtoisia tapoja reagoida tai puuttumisen malleja.

Lisäksi voit keskustella ryhmäläisten kanssa seuraavista aiheista:

  • Millainen vastuu sivustaseuraajilla on tällaisissa tilanteissa?
  • Millaisia vaikutuksia hiljaisella hyväksynnällä voi olla vihapuheen kohteeksi joutuneelle?
  • Onko yhteiskunnassamme joitakin hyväksyttyjä loukkaavia ilmaisuja? Miten ne vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin tai keskustelukulttuuriin?

Jottei käsitelty tapaus jäisi irralliseksi ja yksittäiseksi, keskustele ryhmän kanssa vihapuheesta myös yleisellä tasolla.

  • Mikä yhteiskunnassa tuottaa vihapuhetta?
  • Miksi tietyt sanonnat ja ilmaisut ovat loukkaavia?
  • Miten vihapuheeseen voi puuttua?

Lähde: Mukailtu Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjan harjoitteesta Jaettu syrjintä.

Miten vastaan vihapuheeseen?

Tehtävässä harjoitellaan vihapuheen tunnistamista ja siihen puuttumista sekä mielipiteen ilmaisemista rakentavasti. Rauhallinen argumentointi on hyvä taito ja keino puuttua vihapuheeseen. Esimerkiksi verkossa kaikkien keskustelujen valvominen on mahdotonta, siksi vastaäänien tuominen keskusteluihin on tärkeää. Harjoitteen tarkoitus on lisätä ymmärrystä kunnioittavaan sävyyn käydyn mielipiteenvaihdon merkityksestä ja vahvistaa valmiuksia osallistua keskusteluihin jatkossa.

Valmistelu

Varaa aikaa tehtävän toteutukseen 60–75 minuuttia.

Tarvikkeet:

Toteutus

Jaa osallistujat pienryhmiin ja anna heille tehtäväksi tutustua Ei vihapuheelle -liikkeen Facebook-sivuilla käytyihin keskusteluihin. Kehota kiinnittämään erityistä huomiota liikkeen aktivistien vastausten sävyyn ja rakenteeseen. Voit joko heijastaa keskustelut valkokankaalle tai jakaa etukäteen paperille tulostamasi keskustelut ryhmille.

Pohtikaa sitten yhdessä miten vihapuheeseen tai muuten provosoivaan tekstiin kannattaa vastata. Miettikää mistä elementeistä hyvä argumentointi koostuu. Kirjaa ylös ryhmästä nousseet ehdotukset, nämä toimivat ohjeistuksena tehtävän seuraavassa vaiheessa.

Jaa seuraavaksi jokaiselle ryhmälle kaksi verkon keskustelupalstoilta kerättyä esimerkkiä mielipiteen ilmaisemisesta. Voit myös etsiä lisää vastaavia kirjoituksia, mikäli ryhmä on suuri. Kehota sitten osallistujia analysoimaan tekstit alla olevien kysymysten avulla. Analysoinnin tarkoituksena on oppia tunnistamaan, mikä on mielipiteen ilmaisemista ja mikä vihapuhetta, tunnistaa keskustelunavausten sävyjä ja tunnelmia sekä pohtia millaisia reaktioita ne itsessä herättävät.

Kysymyksiä analysoinnin tueksi:

  • Kenestä puhutaan? Kuka tai keitä teksteissä mainitaan?
  • Mitä puhutaan? Millaisia asioita teksteissä käsitellään tai kuvataan?
  • Miten puhutaan? Millaisilla sanoilla henkilöitä teksteissä kuvataan?
  • Miksi puhutaan? Mitä tällaisten mielipiteiden esittämisellä tavoitellaan; mikä on sen tarkoitus?
  • Mitä seurauksia tällaisella ilmaisulla voi olla? Ovatko seuraukset erilaisia eri ympäristöissä (verkossa, koulussa)?

Kun ryhmät ovat analysoineet esimerkkitekstit, pyydä heitä valitsemaan jompikumpi teksteistä. Ohjeista heidät seuraavaksi kirjoittamaan lyhyt ja ytimekäs vastine valittuun tekstiin. Vastauksissa hyödynnetään aiemmin mietittyjä ohjeistuksia ja esimerkkivastauksia.

Kun pienryhmät ovat kirjoittaneet vastineet valmiiksi, pyydä jokaista ryhmää vuorollaan lukemaan ensin käyttämänsä esimerkkiteksti ääneen muille, sitten kertomaan lyhyesti kuinka he analysoivat tekstinsä ja lopuksi lukemaan ääneen kirjoittamansa vastine. Käykää sitten yhdessä koko ryhmän kanssa keskustelua pienryhmän valitsemasta esimerkkitekstistä, sen analyysista ja kirjoitetusta vastineesta. Käykää näin läpi jokainen ryhmä vuorollaan.

Keskustelun tarkoitus on antaa tilaa tarkentaville kysymyksille ja eriäville mielipiteille. Ohjaajan kannattaa muistaa, että vihapuhe on monitulkintaista. Keskustelun sävyn on kuitenkin koko ajan pysyttävä asiallisena ja muita kunnioittavana.

Lähde: Puhetta ei pommeja -työpajat, CIMO

Lisätietoa aiheesta löydät tämän sivun lukuvinkeistä:

Katso myös