Johdanto
Nuorisoalan kattojärjestö pitää hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteita tärkeinä, mutta katsoo, että ohjelma ei tarjoa riittävästi konkreettisia ja kohdennettuja toimia nuorten hyvinvoinnin tilanteen parantamiseksi. Toivomme ohjelmalta suurempaa kunnianhimoa nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja varmistaminen on arvovalinta, jonka seuraukset ulottuvat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja tulevaisuuden näkymiin.
Kiusaamisen kohteeksi joutuvat useammin lapset ja nuoret, jotka kuuluvat sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin tai ovat ulkomaalaistaustaisia. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemukset kiusaamisesta ovat noin kolme kertaa yleisempiä kuin cis-sukupuolisten, ja seksuaalivähemmistöjen kohdalla kiusaaminen on noin kaksinkertaista heteroihin verrattuna kaikilla koulutusasteilla.
Ehdotukset kirjauksiksi:
- Tehdään kaikilla koulutusasteilla nuorisotyötä, joka tarjoaa toiminta-malleja ryhmäytymiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ehkäisyyn. (OKM)
- Nuorella on mahdollisuus korjata juridinen sukupuolensa jo ennen täysi-ikäisyyttä ilman lääketieteellistä selvitystä. Sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu omaan ilmoitukseen. Kolmas juridinen sukupuoli otetaan käyttöön Suomessa. (OM)
Toivomme, että nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä nostettaisiin enemmän ohjelmassa. Suomi on esimerkiksi epäonnistunut nuorten huumekuolemien ehkäisyssä ja onkin hienoa, että hallitus on sitoutunut huumekuolemien ehkäisyyn. Vuoden 2019–2021 aikana nuorten huumekuolemista tehdyn tutkimuksen mukaan puolet alle 30-vuotiaista huumemyrkytykseen kuolleista kärsi mielenterveyshäiriöistä, ja yli puolet oli ollut terveyspalveluiden piirissä siten, että heidän päihdeongelmansa oli tiedossa. Ilmiö on osittain sukupuolittunut: nuoret miehet käyttävät huumeita ongelmallisesti enemmän kuin naiset, ja kaikista huumemyrkytyksiin menehtyneistä nuorista neljä viidesosaa oli miehiä. Alaikäisissä ongelmakäyttäjissä tyttöjen ja poikien määrät olivat kuitenkin lähes yhtä suuret.
Hallituksen mallin mukainen terapiatakuu on oikea askel kohti laadukkaampia ja paremmin resursoituja mielenterveyspalveluita nuorille. Korona-aika ja sen myötä tulleet rajoitustoimet olivat erityisen raskaita nuorille ja vaikuttivat merkittävästi nuorten mielenterveyteen. Mielenterveysdiagnoosit lisääntyivät erityisesti teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa, ja heidän kokemansa ahdistuneisuus on pysynyt korkealla tasolla myös pandemian jälkeen: kolmannes perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijatytöistä koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Oireilua on huolestuttavissa määrin myös aikuistuneilla nuorilla, esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa mielenterveysoireilun kasvu on ollut selkeä ilmiö. Koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna lievien ja keskivaikeiden mielenterveysoireiden määrä on lisääntynyt 30-40 prosenttia. Vuosina 2021-2024 mielenterveyteen liittyvät hoidon tarpeen arviot ovat pysyneet korkealla tasolla, vaikka koronapandemian aiheuttamat muutokset opetukseen päättyivät viimeistään syksyllä 2022. Lisäksi kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden selvittelyihin hakeutuvien opiskelijoiden määrä ja käyntikerrat ovat kasvaneet merkittävästi.
Ehdotukset kirjauksiksi:
- Ehkäistään nuorten huumekuolemia ja huumeiden ongelmakäyttöä aktiivisesti ja tutkittuun tietoon perustuen. (STM)
- Nuorille räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja vahvistetaan, palveluita on riittävästi ja ne ovat hyvin resursoituja. Palveluita on tarjolla yhden luukun periaatteella. (STM)
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen koulutuksessa
Johdannossa kerrotaan aivan oikein, että erot koulujen välillä ovat Suomessa pienet. Se johtuu pitkälti siitä, että oppilaita ei täällä jaeta eritasoisiin kouluihin. Sen sijaan on huomionarvoista, että koulujen sisällä erot ovat suurimmat kuin koskaan aiemmin sisäisen vaihtelun ollessa yli 22 prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa suurempaa. Samaan aikaan sosioekonomisen taustan yhteys pärjäämiseen on voimistunut merkittävästi. On selvää, ettei pelkillä koulutuspoliittisilla ratkaisuilla kavenneta osaamiseroja.
Yhdymme usean lausunnonantajan toiveeseen siitä, että oppilaille ja opiskelijoille tulee tarjota aktiivisesti konkreettista tukea ja uraneuvontaa, joka purkaa perinteisiä sukupuolirooleja ja kannustaa yksilöllisiin valintoihin. Nykyiset toimenpiteet eivät riitä muuttamaan syvälle juurtunutta työmarkkinoiden sukupuolittunutta segregaatiota.
Ehdotus kirjauksiksi:
- Kasvatus- ja nuorisoalan henkilöstö on koulutettu toteuttamaan nuoriso-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön velvoitteet. (OKM)
- Puretaan sosioekonomisen taustan yhteyttä osaamiseroihin huomioimalla sosiaali- ja koulutuspolitiikan kytkös lainvalmistelussa. Tehdään uudistuksissa nuorivaikutusten arvioinnit. (STM)
Sukupuolten tasapuolisen osallisuuden ja edustuksen lisääminen
“Käynnistetään etsivän kulttuurisen nuorisotyön kokonaisuus, jossa hyödynnetään Harrastuksen Suomen mallia ja olemassa olevia lähetetoimintoja. Tavoitteena on purkaa taideharrastusten segregaatiota, (ml sukupuolisegregaatio) aktiivisella ohjauksella. Kohdennus poikien ja nuorten miesten harrastustoimintaan.” Näemme tämän kirjauksen erikoisena. Ensinnäkin Harrastamisen Suomen malli keskittyy peruskouluikäisten harrastustoimintoihin. Toiseksi tätä nuorisotyön mallia ei ole nykyisellään olemassa ja olemme kiinnostuneita kuulemaan, miten tämä täydentää nykyistä etsivän nuorisotyön palveluvalikoimaa, jossa pääasiallisena asiakaskuntana on 15-29-vuotiaat nuoret. Vai halutaanko tässä täydentää kulttuurisen nuorisotyön palveluita, jonka osaaminen on pääosin keskittynyt järjestöihin, joiden rahoitus on tulevaisuudessa hyvin epävarmaa.
Äänestyskäyttäytyminen eriytyy jo nuoresta lähtien monilla mittareilla tarkasteltuna. Nuoret miehet äänestävät verrattain vähän ja jopa 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin samanikäiset naiset. Vaikka nuoret naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin, heidän kokemuksensa omasta kansalaispätevyydestään on kuitenkin huomattavasti matalampi. Kansalaispätevyydellä tarkoitetaan yksilön kokemusta omista kyvyistään vaikuttaa yhteiskuntaan ja ymmärtää sen toimintaa. Tämä kokemus eriytyy jo varhain: suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu merkittäviä eroja jo 15-vuotiaiden keskuudessa. Tavoitteena tulisikin olla vielä vahvemmin, että poliittisen osallisuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden sukupuolieroja vähennetään.
Nyt leipätekstissä kirjoitetaan asunnottomuudesta ja sen sukupuolittuneisuudesta, mutta toimenpiteissä asiaa ei mainita.
Toimenpiteissä on hyviä tavoitteita taide- ja liikuntaharrastusten segregaatioon, mutta kokonaiskuva uupuu. Kaikista vähiten harrastavat ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajataustaiset tytöt, samalla kun lukiossa opiskelevat pojat harrastavat eniten.
Ehdotukset:
- Nuorten sisäisen kansalaispätevyyden vahvistumista tuetaan erityisesti demokratiakasvatuksella sekä nuorten osallisuuden rakenteilla. Kavennetaan sisäiseen kansalaispätevyyteen liittyviä eroja muun muassa sukupuolten ja eri sosioekonomisista taustoista tulevien nuorten välillä. (OKM/OM)
- Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta tehdään osa koulutusjärjestelmää, ja kansalaisyhteiskunta, puolueet sekä oppilaitokset tekevät yhteistyötä nuorten poliittisen vaikuttamisen kasvattamiseksi. (OKM/OM)
- Asunnottomuutta torjutaan varmistamalla kohtuuhintaisen asumisen saatavuus, riittävä tuki asumiseen sekä jatkamalla asunnottomuuden vastaista työtä. (STM/YM)
- Tuetaan nuorten omaehtoista sekä harrastus- ja nuoriso- järjestötoimintaa avustuksilla. Käynnistetään kokeilu nuorten harrastussetelistä, jolla nuori voi valita itseään kiinnostavaa harrastustoimintaa kaikesta harrastustarjonnasta. (OKM)
- Nuorisotyön valtionrahoituksen ja julkisen kokonaisrahoituksen tulee säilyä vähintään vuoden 2022 tasoa vastaavalla tasolla. Rahoituksen määrän tulee vastata yhteiskunnallista tarvetta. (OKM)
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Euroopan unionissa ja kansainvälisessä toiminnassa
Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman päivittäminen tapahtuu tämän hallituskauden aikana. Teemaa tulisi nostaa paremmin ohjelmassa, koska rauhan ja turvallisuuden sekä sodan kokemukset ovat hyvin sukupuolittuneita.
Ehdotus uudeksi lisäykseksi:
- Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda nostetaan vahvemmin ohjaamaan Suomen kansainvälistä tasa-arvon edistämistä. (UM)
Institutionaaliset rakenteet
Ohjelma ottaa melko huonosti huomioon kunta- ja aluetason. Nuorten elämään vaikuttavia päätöksiä tehdään todella paljon myös kunnissa.
Ehdotukset:
- Tuetaan nuorten yhteisöllisyyttä kunnissa hyvin resursoidulla nuorisotyöllä. Tehdään toimintasuunnitelma nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn.
- Ehdotus uudeksi lisäykseksi: Nuorivaikutusten arviointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Petra Pieskä
Vaikuttamistyön päällikkö
