Helsingissä elää arkeaan ja kasvaa aikuisuuteen lähes 150 000 15-29-vuotiasta kaupunkilaista. He käyvät koulussa tai töissä, liikkuvat, harrastavat ja rakentavat tulevaisuuttaan tässä kaupungissa. Nämä nuoret ovat meidän kaikkien yhteisiä. Heidän hyvinvointinsa on meidän kaikkien yhteinen asia. Helsingin kaupungin nuorisotoimella ja Helsingissä toimivilla nuorisojärjestöillä on vähintäänkin yksi yhteinen tavoite: helsinkiläisten nuorten hyvinvoinnin varmistaminen ja sen lisääminen.
Aloitetaan tästä: päättäjien pitää ymmärtää, että nuorten asia kuuluu strategiaan
Ilman hyvinvoivia nuoria kunnan tulevaisuus näyttää aika ankealta. Nuorten toimintamahdollisuuksiin pitää panostaa, jotta nuoret kiinnittyvät yhteisöihin ja tätä kautta yhteiskuntaan. Kuntien strategiatyössä pitää ymmärtää ennaltaehkäisevän työn merkitys sen koko laajuudessa. Kaikki harrastustoiminta, nuorten omaehtoinen toiminta ja erilaiset nuorten kohtaamiseen tarkoitetut tilat ovat nimenomaa ennaltaehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin eteen.
Meidän järjestötoimijoiden tehtävä on muistuttaa valveutuneitakin päättäjiä tästä (että nuoret ovat tärkeitä), tai avata niiden päättäjien silmät, jotka eivät strategiatyössä tule ajatelleeksikaan nuoria tai järjestöjä. Nuorisotyön ja järjestöjen toiminnan vaikuttavuus tunnistetaan ja tunnustetaan vain, jos me itse kerromme siitä ylpeydellä. Siispä huolehdimme, että kunnan strategiadokumenttiin löytävät sanat: nuorisotyö, harrastaminen, vapaaehtoiset ja järjestötoiminta.
Työnjako selväksi
Kaupungin ja järjestökentän ei ole mitään järkeä tehdä samoja asioita samoissa paikoissa ja kilpailla keskenään. On oleellista, että kumpikin osapuoli tietää, mitä toinen tekee. Helsingissä kaupunki tekee upeaa työtä etsivän nuorisotyön saralla ja järjestää kaikille avointa toimintaa yli 60 toimipaikassa eri puolilla kaupunkia. Järjestökentän tehtävä on täydentää tätä toimintaa ja parhaimmillaan moninkertaistaa hyvinvointivaikutukset. Järjestöt tuovat tarjolle sellaisia harrastuksia, toimintaryhmiä, tiloja ja tapahtumia, joita kaupunki ei pysty järjestämään. Myös vähemmistöihin kuuluville nuorille, jotka eivät koe oloaan tervetulleiksi nuorisotaloilla. Kaupunki keskittyy nuorisotyössään 13-17-vuotiaisiin, järjestöt voivat täydentää tarjontaa varhaisnuorten ja nuorten aikuisten toiminnalla.
Jotta työnjaosta päästään sopimaan, toimijoiden on tunnettava toisensa. Tässä Helsingin kaupunki tekee ansiokasta työtä järjestämällä paikkoja, jossa järjestöt kohtaavat toisiaan ja kaupungin eri toimijoita. Tätä ei voi koskaan olla liikaa. Parhaimmillaan kohtaamiset synnyttävät uutta intoa ja uusia yhteistyömuotoja, ratkaisevat ongelmia ja mahdollistavat keskinäistä oppimista.
Kaupungin järjestämissä kuulemistilaisuuksissa me järjestöt kaipaamme kaupungilta kasvoja avustusvalmisteluun sekä ketteriä toimia yhteistyöhön. Tätä kaikkea Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kumppanuusyksikkö tarjoaa jo tällä hetkellä. Heille avustaminen on nuorisotyöllinen prosessi, ei pelkästään hallinnollista päätöksentekoa. Tämä on todella tärkeää, sillä iso osa avustettavista järjestöistä on nuorten itsensä vapaaehtoisvoimin pyörittämiä yhdistyksiä ja vapaita toimintaryhmiä.
Anna rahaa, sijoitat nuoriin
Kun kaupunki avustaa järjestökenttää avustuksilla, se tekee samalla viisaan sijoituksen omiin nuoriinsa. Vapaaehtoisvoimin toteutettava toiminta moninkertaistaa yhden avustuseuron hyödyt. Jos laskisimme yhteen kaikkien kaupungin avustamien nuorisojärjestöjen vapaaehtoisten työpanoksen ja heidän aikaansaamansa nuorten hyvinvoinnin tuen, puhuttaisiin satojen nuorisotyöntekijöiden panokseen verrattavasta potista.
Järjestöt elävät nyt tilanteessa, jossa heidän toimintaansa tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin ja samaan aikaan julkiseen rahoitukseen kohdistuu isoja leikkauspaineita. Järjestöjen tulee kriittisesti tarkastella omaa toimintaansa ja miettiä, mihin vähenevillä resursseilla kannattaa keskittyä, mutta on hyvä ymmärtää, että joidenkin järjestöjen olisi mahdotonta pitää toimintaansa yllä ilman kaupungin avustuksia. Pienimpien järjestöjen kohdalla isot leikkaukset tarkoittavat koko toiminnan loppumista. Erityisesti silloin kun toiminta halutaan pitää mahdollisimman saavutettavana taloudellisesti, ovat kuntien jakamat avustukset erityisen tärkeitä.
Kaikki lähtee halusta
Kun pian valittavat uudet kuntapäättäjät miettivät, mikä heille on tärkeää, koko nuorisotyön kentän tehtäväksi jää varmistaa, että ymmärrys nuorten merkityksestä on päättäjillä kirkkaana mielessä. Päättäjille pitää teroittaa, että ilman nuoria meillä ei ole mitään. Tässä yhtälössä järjestöjen rooli on kriittinen – kunnan resursseilla päästään nuorisotyössä alkuun, ja kun otetaan järjestökenttä kumppaniksi, varmistetaan, että mahdollisimman moni nuori saa mahdollisuuden.
Erityisesti tässä ajassa kansalaistoiminta itsessään on vapaan yhteiskunnan ja demokratian ilmentymä ja ehdottomasti asia, jota kuntien kannattaa ja tulee tukea. Järjestötoiminnassa nuoret saavat merkityksellisen yhteisön, paikan toimia ja harrastaa sekä kokea osallisuutta ja oman elämään vaikuttamisen kokemuksia. Nuorisojärjestöjen toiminnassa nuoret kasvavat aktiivisiksi kaupunkilaisiksi, joita tulevaisuus tarvitsee.
Helsinki-Team ry on vuonna 1943 perustettu helsinkiläisten nuorisojärjestöjen yhteenliittymä, johon kuuluu 21 helsinkiläistä nuorisojärjestöä. Jäsenjärjestöjen toiminnassa on mukana yhteensä yli 25 000 helsinkiläisnuorta. Yhdistys toimii Helsingissä toimintaa järjestävien nuorisojärjestöjen edunvalvojana ja sen tarkoituksena on edistää nuorisotyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä, nostaa nuorten toiminnan arvostusta sekä kehittää järjestöjen välistä yhteistyötä.
Mimmu Mannermaa
Kirjoittaja on Helsinki-Team ry:n puheenjohtaja
