Tällä hallituskaudella eri etuuksiin on jo kohdistettu merkittäviä erityisesti nuoriin osuvia leikkauksia. Nyt hallitus esittää isompia, rakenteellisia muutoksia sosiaaliturvajärjestelmään. Nuorten työllisyyden edistämisen sijaan esitykset ajavat yhä useamman nuoren toimeentulotuen käyttäjäksi, vaikka jo viime vuonna joka kahdeksas nuori sai toimeentulotukea.
Hallitus esittää muutoksia työnhakijan palveluprosessiin, työttömyysturvaseuraamuksiin, työttömyysetuuksiin (uusi yleistuki) ja toimeentulotukeen. Syksyllä eduskuntaan tuotavien esitysten yhteisvaikutuksia ei ole valmisteluvaiheessa analysoitu lainkaan, vaikka niillä on merkittäviä vaikutuksia nuoriin.
Jatkossa yksi unohdettu työllisyyspalveluiden tapaamisaika ja yksi lähettämättä jäänyt työhakemus voivat aiheuttaa nuorelle massiivisia toimeentulon haasteita: työttömyysetuus menee alta ja toimeentulotukea alennetaan 40 % toistaiseksi. Se tarkoittaa sitä, että nuoren täytyy tulla toimeen 345 eurolla kuussa niin kauan, kunnes hän joko onnistuu työllistymään tai pääsee työllisyyttä edistäviin palveluihin – joihin hänellä ei ole mitään subjektiivista oikeutta päästä ja joiden kysyntä ylittää merkittävästi niiden tarjonnan.
Nuorisoala jakaa hallituksen tavoitteet vahvistaa sitoutumista työllisyyspalveluihin, vähentää toimeentulotuen käyttöä sekä edistää nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Ehdotetuilla muutoksilla ei kuitenkaan edistetä näihin tavoitteisiin pääsyä, mutta ne tulevat lisäämään nuorten toimeentulotuen tarvetta ja syventämään köyhyyttä sekä syrjäytymistä.
Muutokset tulevat syrjäyttämään nuoria ensisijaiselta työttömyysetuudelta toimeentulotuen saajiksi
Koska nuorille asetetaan enemmän velvoitteita, on heillä myös enemmän mahdollisuuksia mokata ja saada sanktio. Työvoimapoliittiset sanktiot koskettavat myös toimeentulotuen saajia, joilta sanktio johtaa tuen perusosan alentamiseen. Jatkossa jo ensimmäisestä työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä menettää etuuden tilapäisesti, toisesta toistaiseksi. Aiemmin sanktiojärjestelmä oli neliportainen, eikä ensimmäisestä virheestä tullut vielä seurauksia, vaan muistutus.
Muistutuskäytännöstä luovutaan, vaikka sen avulla 80 % muistutuksen saaneista korjasi toimintaansa. Ehdotamme, että nuorille otetaan käyttöön kevyempi tekstiviestimuistutus, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä virheitä ja tapaamisten unohtamista. Monella työttömällä nuorella on terveydellisiä ja elämänhallinnallisia haasteita sekä jo nyt haasteita täyttää heihin kohdistuvat velvollisuudet.
Jatkossa yhä useampi nuori elää alennetulla toimeentulotuella
Toimeentulotuen sanktiot ovat tutkitusti johtaneet nuorten ongelmien kasaantumiseen, eivätkä ne ole edistäneet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä. Siksi olemme erityisen huolestuneita siitä, että jatkossa toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin merkittävästi nykyistä enemmän, useammin, pitkäkestoisemmin ja ilman tilannekohtaista harkintaa. Automaattinen perusosan alentaminen 20 prosentilla ei huomioi sitä, johtuuko laiminlyönti inhimillisestä virheestä vai tahallisuudesta.
Samalla katkaistaan toimeentulotuen alentamisen ja sosiaalihuollon välinen kytkös, joka on osaltaan auttanut ohjaamaan vaikeassa tilanteessa olevia nuoria edes jonkin palvelun piiriin. Aiemmin perusosaa harkittiin alennettavaksi 40 %, mikäli ei laiminlyöntiensä jälkeen osallistunut sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin. Jatkossa perusosa alenee automaattisesti 40 prosenttiin, kun perusosa on ollut alennettuna 20 % kuukauden ajan.
Nuorilta leikataan ja menneisyyden virheistä rangaistaan jatkossakin
Toimeentulotuen perusosaa leikataan kaikilta aikuisilta, mutta yksinasuvilta ja vanhempiensa luona asuvilta täysi-ikäisiltä eniten (3 %). Toimeentulotuesta myös poistettaisiin “suojaosa” (nykyään 150 e/kk) eli jatkossa toimeentulotukea saavalla nuorella ei ole mitään kannustetta tehdä edes yhtä työvuoroa.
Vanhat työttömyysetuuksien erityisehdot, eli 5-10 kuukauden karenssit vailla tutkintoa oleville tai koulutukseenhakuvelvollisuutensa laiminlyöneille nuorille jatkuvat. Työttömyysetuuksia haettaessa tarkastellaan takautuvasti sitä, onko nuori tajunnut hakea opiskelemaan edellisenä keväänä. Jos ei, tulee hänelle 5 kuukauden karenssi. Vaikka nuori olisi hakenut, muttei olisi tullut valituksi, rangaistaan häntä joka tapauksessa 5 kuukauden karenssilla siitä, ettei hänellä ole vielä ammatillista tutkintoa.
Tutustu tarkemmin hallituksen ehdottamiin muutoksiin sekä Nuorisoala ry:n yhteisvaikutusten arviointiin ja konkreettisiin korjausehdotuksiin täältä.
Lisätietoja:
Petra Pieskä, vaikuttamistyön päällikkö
petra.pieska@nuorisoala.fi
puh: 040 5855 392
Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
puh: 040 0476 054
