Nuoret eivät selvinneet hallituksen kehysriihestä kuivin jaloin, sillä säästöjä haettiin kuntien valtionosuuksista sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. Nämä leikkaukset tulevat väistämättä näkymään nuorille tärkeiden palveluiden heikennyksinä sekä todennäköisesti kuntien sivistystoimen eli myös koulutuksen ja nuorisotyön leikkauksina. Pienen valonpilkahduksen tuovat kuitenkin panostukset nuorisotyöttömyyteen.
Eilen päättyneessä Orpon hallituskauden viimeisessä kehysriihessä neuvoteltiin julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Riihessä päätettiin vuoden 2030 tasossa 520 miljoonan euron säästötoimista sekä tavoiteltiin kasvu- ja työllisyystoimia.
Samalla hallitus kertoi osoittavansa merkittävimmät leikkaukset valtionhallintoon. Työttömyyden syventymisen lisäksi olemme äärimmäisen huolestuneita tämän vaikutuksista kansalaisten oikeusturvaan, hyvään hallintoon ja lainvalmistelun laatuun, joista myös oikeuskansleri on ilmaissut huolensa. Nuorivaikutusten arviointi on jo nyt erittäin puutteellista eikä uudistusten kumuloituvia vaikutuksia eri väestöryhmiin kyetä tälläkään hetkellä huomioimaan.
Toimia nuorisotyöttömyyteen
Viime syksyn budjettiriihessä päätetty ja jo käytössä oleva 30 miljoonan euron panostus nuorten työllistymisseteliin sai riihessä 20 miljoonan euron lisärahoituksen. Toistaiseksi on epäselvää, miten ja millä aikataululla tämä saadaan käyttöön. Valtio aikoo myös itse palkata 5 miljoonalla eurolla 500 kesätyöntekijää ja harjoittelijaa.
Kuudessa suurimmassa sekä toistaiseksi nimeämättömissä korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa käynnistetään vuosiksi 2026–2027 pilotti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Pilottiin on varattu 15 miljoonaa euroa ja se aiotaan toteuttaa yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Kolmannelle sektorille otetaan myös käyttöön uusi 13 miljoonan euron arvoinen työvoimapoliittinen avustus, jolla on tarkoitus rahoittaa pitkään työttömänä olleille tai heikossa työmarkkina-asemassa oleville työmarkkina-asemaa parantavaa toimintaa. Koska työllistymisseteli on tarkoitettu vain yrityksille, on hyvä, että järjestöjä voidaan hyödyntää edes tältä osin.
Hallitus on lakkauttamassa nykymuotoisen kuntouttavan työtoiminnan. Esitys tästä on parhaillaan lausuntokierroksella. Riihessä hallitus asetti kuitenkin tavoitteeksi vähentää nuorten sairaseläkkeitä ja aikoo teettää selvityksen eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Jäämme odottamaan, millainen vaikutus tällä on kuntouttavaan työtoimintaan.
Pitkäaikaistyöttömien työelämään palaamista edistävään täydennyskoulutukseen varataan 20 miljoonaa euroa, mutta tämän oletamme kohdentuvan lähinnä aikuisväestöön. Toivomme, että osaamissetelin hyödyntäminen olisi mahdollista myös matalammin koulutetuille nuorille.
Hallitus aikoo myös selvittää 15–25-vuotiaille suunnattua kevyempää yritysmallia Nuori yrittäjyys -mallia jatkokehittämällä.
Riihessä ei kuitenkaan tehty päätöstä lähteä korjaamaan nuorisotakuuta, vaikka se tässä kroonistuneessa nuorisotyöttömyyden ja erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä olisi ollut äärimmäisen tarpeellista. Toivomme puolueiden tarttuvan tähän vaalityössään, jotta nuorisotakuu saataisiin ensi hallituskaudella kuntoon.
Leikkauksia hyvinvointiin ja terveyteen
Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustuksista ei päätetty leikata aiempien nuorisoalan leikkausten lisäksi, kohdistui kehysriihessä nuoriin järjestöleikkauksia sosiaali- ja terveyssektorilla. STEA:n avustuksilla tuetaan laajasti nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa sekä vertaistukitoiminnassa.
Siinä missä hallitusohjelmassa esitettiin STEA-avustuksista alun perin leikattavaksi 100 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen, nostettiin vuoden 2025 kehysriihessä kokonaissummaa 140 miljoonaan euroon. Nyt päätettiin 50 miljoonan euron lisäleikkauksista, eli leikkaukset nousevat 190 miljoonaan euroon. Kun vuonna 2024 STEA-avustuksia myönnettiin 384 miljoonaa euroa, jää näiden leikkausten jälkeen jäljelle 194 miljoonaa euroa jaettavaksi vuonna 2027. STEA-avustuksista leikataan siis noin puolet tällä hallituskaudella.
Hallitus kertoi kompensoivansa STEA-leikkauksia siirtämällä hyvinvointialueille jaettavaksi 25 miljoonan euron edestä määräaikaisia järjestö- ja säätiöavustuksia vuosille 2027–2030. Lisäksi lahjoitusten verovähennys laajennetaan sotejärjestöille. Nämä laastarit eivät kuitenkaan tule paikkaamaan tehtyjä leikkauksia, sillä lahjoitusinstrumenttienkin pyörittäminen vaatinee lisäpanostuksia järjestöjen hallintoon ja varainhankintaan.
Hallitus päätti myös kertaluontoisesta neljän miljoonan euron leikkauksesta korkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollosta, eli YTHS:stä. Saamiemme tietojen mukaan leikkaus ei kuitenkaan kohdennu YTHS:n toimintaan, vaan kyseessä on kehnosta rahoitusjärjestelmästä johtuva tekninen ratkaisu pienentää ministeriön momentille kertynyttä rahaa, jota ei ole voitu jakaa YTHS:n käyttöön.
Hallitus aikoo kuitenkin säätää uusia asiakasmaksuja sekä korottaa osaa nykyisistä hyvinvointialueiden palveluiden asiakasmaksuista. Osa tästä toteutetaan osana sosiaalihuollon palvelu-uudistusta.
Koulutuksesta leikattaneen taas
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien indeksijarrun tasoa korotetaan, eli vuoden 2027 valtionosuuksista leikataan 60 miljoonaa euroa lisää. Valtionosuuksista leikattiin jo viime kehysriihen päätösten myötä 75 miljoonaa euroa. Koska valtaosa kuntien budjetista kuluu sivistystyöhön, osuvat ehdotetut valtionosuusleikkaukset hyvin todennäköisesti lapsiin ja nuoriin. Uhkana on siis leikkaukset koulutukseen, nuorisotyöhön ja nuorten vapaa-aikaan. Päätös on kuntapäättäjien käsissä, mutta kiristyneessä kuntien taloustilanteessa helppoja sopeutuskohteita ei ole. Toivomme hallituksen selvittävän, miten nämä ja jo aiemmat valtionosuusleikkaukset on kunnissa kohdennettu ja millaisia nuorivaikutuksia näillä on ollut.
Hallitus aikoo käynnistää alueellisen kokeilun kokonaiskoulupäivästä. Tätä hallitus ei vielä ole avannut tarkemmin, mutta kokonaiskoulupäivää on kokeiltu ainakin jo 2000-luvun alussa osana Mukava-hanketta. RKP:n aiemmin tekemän avauksen perusteella kokeilussa tavoitellaan harrastusten, liikkumisen ja yhteisöllisyyden tuomista koulupäiviin niin, että nämä huomioidaan myös koulukyydityksissä. Toivomme kokeilussa huomioitavan eri harrastustoimijoiden vaihtelevat mahdollisuudet osallistua vastaavaan malliin.
Opintotuen kokonaisuudistuksesta ensitietoja
Hallitusohjelman mukaisen opintotuen kokonaisuudistuksen on tarkoitus tulla valmiiksi ensi syksynä ja voimaan syksyllä 2027. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen, opintotuen kannustinelementtien vahvistaminen, tavoiteajassa valmistumisen tukeminen, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden aseman vahvistaminen sekä alaikäisten velkaantuminen.
Jo ennen kokonaisuudistusta on opiskelijat siirretty yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle eli tuen taso on matalampi, eikä sitä saa kesältä, ellei opiskele. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotuella opiskelun mahdollisuuksia rajattiin ja opintolainan nostopakko laajennettiin kaikille, myös jälkihuollon piirissä oleville erittäin haavoittuvassa asemassa oleville nuorille.
Riihessä annettujen tietojen mukaan opintolainahyvitystä uudistetaan kannustavammaksi sekä kaksiportaiseksi ja huoltajakorotukseen tulee jatkossa 30 euron lisä jokaisesta seuraavasta lapsesta. Vielä emme tiedä, mitä opintolainahyvityksen kannustavuus käytännössä tarkoittaa – toivomme hyvityksen kasvattamista, pelkäämme ehtojen kiristämistä. Opintotuen kokonaisuudistukselle ei myöskään ole osoitettu rahoitusta, eli sitä valmisteltaneen kustannusneutraalisti.
Nuorten tulevaisuususkon korjaaminen jäi sopeutusten jalkoihin
Nuorten romahtaneen tulevaisuususkon taustalla tunnistettiin vaikuttavan globaalien ilmiöiden lisäksi nuorten heikentynyt mielenterveys, työllistymiseen ja koulutukseen liittyvät paineet sekä nuoriin kohdistuneet leikkaukset. Kehysriihessä nuoriin kohdistuneita sosiaaliturvaleikkauksia ei kuitenkaan peruttu, koulutuksesta todennäköisesti leikataan kuntien valtionosuuksien myötä ja heikentyneen mielenterveyden ratkomisen sijaan mielenterveysjärjestöiltä leikattiin entisestään.
Jäämme yhä odottamaan ministeri Poutalan lupaamaa ylivaalikautisen parlamentaarisen nuorisopolitiikan visiotyön aloittamista, mikä oli yksi opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuususkotyöryhmän valmisteleman laajan kattauksen toimista, joilla tulevaisuususkoa olisi voinut parantaa. Hyvästä nuorisotyöttömyyspaketista ja ensiasunnon hankintaa edistävistä toimista huolimatta olisi epärehellistä väittää, että nuorten tulevaisuususkon parantaminen olisi tässä riihessä ollut hallituksen tavoitteena.
Lisätietoja:
Minja Timperi
vaikuttamistyön päällikkö
minja.timperi@nuorisoala.fi
