Korvamerkintä budjettiin ja oma nuorisoluku edistäisivät Erasmus+ -ohjelman moninaisuutta, kirjoittaa Nuorisoalan kansainvälisen politiikan ryhmä Eurooppa-päivänä.
Vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on kiistatta yksi merkittävimmistä saavutuksista, joita juhlia – erityisesti näin Eurooppa-päivänä. Liikkumisen helppous on seurausta päätöksistä, joita on tehty lukuisilla politiikan saroilla; siitä käy kiittämän niin Schengeniä, EU-kansalaisuuden käsitettä kuin infrahankkeitakin.
Nuorten ja opiskelijoiden liikkuvuuteen EU on satsannut aivan erityisesti. Erasmus+ -ohjelmaa on tituleerattu EU:n onnistuneimmaksi projektiksi, eikä ihme – esimerkiksi vuonna 2024 Erasmus+ -liikkuvuuteen osallistui jopa 1,5 miljoonaa ihmistä.
Toisinaan Erasmus+ mielletään vain korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelmaksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Ohjelman kautta tuetaan kaikkien nuorten ja nuorisojärjestöjen projekteja, ja niille on osoitettu 10,3 % korvamerkintä koko Erasmus+ -budjetista.
Tällä rahalla on mahdollistettu muun muassa lukuisia kansainvälisiä oppimiskokemuksia, demokratiakasvatusta ja nuorisojärjestöjen kehittämishankkeita.
Mutta mahdollistetaanko enää tulevaisuudessa?
Jäsenmaiden, komission ja parlamentin täytyy puoltaa nuorisoluvun säilyttämistä ja 15 prosentin budjettikorvamerkintää nuorisoalalle.
Nyt, kun EU:ssa valmistellaan uutta seitsenvuotista rahoituskehystä, myös Erasmus+ -ohjelmaa tarkastellaan uudelleen. Uusimmissa komission julkaisemissa luonnoksissa nuorisoalalle ei ole omaa lukua ja korvamerkittyä budjettia.
Jos omaa lukua ja korvamerkintää ei tule, nuorisoala joutuu kilpailemaan kaikesta rahoituksesta esimerkiksi korkeakoulusektorin kanssa, jolla on jo lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet menestyä hauissa. Pienillä, vapaaehtoisten johtamilla nuorisojärjestöillä puolestaan olisi entistä huonommat mahdollisuudet saada Eramus+ -rahoitusta, vaikka se on niille elintärkeä tulonlähde.
Tämä on ongelma Erasmus+ -ohjelman osallistujajoukon moninaisuuden kannalta. Nuorisoalan Erasmus+ -toimintojen osallistujista 35 prosenttia on ollut heikommassa asemassa olevia nuoria, kun vastaava osuus koko Erasmus+:ssa on 15 prosenttia. Myös nuorilta nuorille -periaate toteutuisi entistä harvemmin EU:n rahoittamassa toiminnassa.
Jotta Erasmus+ -ohjelma olisi jatkossakin saavutettava, niin jäsenmaiden, komission kuin parlamentin täytyy puoltaa nuorisoluvun säilyttämistä ja 15 prosentin budjettikorvamerkintää nuorisoalalle. Tämä on linjassa EU:n nuorisodialogin tulosten kanssa ja tukee myös Suomen eduskunnan näkemystä siitä, että sektorikohtainen minimibudjettijako lisäisi ohjelman ennakoitavuutta ja selkeyttäisi sen toimeenpanoa.
Vapaan liikkuvuuden lisäksi Eurooppa-päivänä nostetaan malja vapaudelle, kansanvallalle, tasa-arvolle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Mikä toteuttaisikaan näitä arvoja paremmin kuin nuorten kansainvälinen osallisuus?
Lisätietoa
Aada Aho
Kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmän puheenjohtaja
aada.aho@nuorisoala.fi
Lotta Tuominen
Nuorten vaikuttajaryhmien asiantuntija
lotta.tuominen@nuorisoala.fi
0504030265
Kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmä on Nuorisoalan koordinoima ryhmä, jonka jäsenet ovat 18–28-vuotiaita nuoria. Ryhmä vaikuttaa ja seuraa nuorten oikeuksiin liittyviä prosesseja sekä luo, ylläpitää ja kehittää suomalaisen nuorisoalan kansainvälisiä verkostoja niin Euroopassa kuin globaalilla tasolla. Lue lisää
