Etäkoulut, maskit ja käsidesit ovat tulleet viimeisen vuoden aikana osaksi nuorten arkea. Nyt maaliskuussa 2021 on aika katsoa taaksepäin ja muodostaa kokonaiskuvaa; miten korona-aika on vaikuttanut nuoriin? Ja miten näitä vaikutuksia voitaisiin lieventää?
Vuosi sitten koronaelämän alkutaipaleella ei julkisessa keskustelussa nuorten näkökulmaa heti muistettu. Tilanne on parantunut vuoden mittaan, eikä vähiten nuorisoalan ammattilaisten ansiosta. Nyt nuoria kuullaan myös mediassa ja nuorten tilannetta on myös selvitetty ahkerasti vuoden mittaan. Nuorten hyvinvointi puhuttaa myös päättäjiä.
Miten nuorilla nyt siis menee?
Nuoret eivät ole yhtenäinen, homogeeninen joukko. Nuoret ovat väestöryhmä, jota yhdistää nuori ikä, mutta tähän joukkoon mahtuu erilaisia persoonia, mielipiteitä ja ihmiskohtaloita siinä missä taaperoihin, keski-ikäisiin ja ikääntyneisiin. Korona-ajan ilmiöt ovat ennen kaikkea polarisoineet nuoria. Ne, kenellä on hyvät lähtökohdat elämään muutenkin, ovat pärjänneet parhaimmillaan hienosti. Osa nuorista on kertonut jopa nauttineensa lisääntyneestä ajasta perheen kanssa.
Mutta sitten on niitä nuoria, joilla meni jo ennen koronaa huonosti, ja tilanne on hankaloitunut entisestään viimeisen vuoden aikana. Koti ei nimittäin ole kaikille turvallinen paikka. Lisäksi kaikilla ei edes ole kotia, jonne eristäytyä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on lähes 280 asunnotonta nuorta ja monen heille suunnatun palvelun ollessa suljettu tilanne on tukala. Hätämajoitukset ovat täynnä, ja korona vaikuttaa myös päiväkeskusten toimintaan. Ei ole paikkaa, minne mennä.
Ja sitten on kaikenlaista tältä väliltä.
Yleiskuvana voidaan sanoa, että koronatilanne on lisännyt erityisesti nuorten yksinäisyyttä, sekä hankaloittanut opintojen suorittamista. MTV Uutisten ja Allianssin kevään 2021 kyselyyn vastanneista nuorista 87 % ilmoitti, että koronatilanne on aiheuttanut kielteisiä tunteita. Näistä tunteista tärkeimmiksi nousivat ahdistus, huolestuneisuus ja yksinäisyys.
Korona-ajan ilmiöillä on hyvin todennäköisesti myös pitkäaikaisia vaikutuksia. Millainen tulevaisuuden ammattilaisten sukupolvi meillä on kasvamassa? 43 % ammatillisista opiskelijoista kokee, että heidän ammatillinen osaamisensa on jäänyt heikommaksi poikkeusolojen takia. 60 prosenttia Helsingin yliopiston kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli joko täysin uupunut tai uupumusriskissä. Olen tästä todella huolissani.
Nuoruutta on elää etänä, koska nuoruuteen kuuluu sosiaalisten verkostojen luominen. Se on osa nuoren kasvua ja itsenäistymistä. Etäkontaktit eivät koskaan täysin korvaa livekontakteja.
Korona on vaikuttanut myös nuorten harrastamiseen. Allianssin ja MTV Uutisten kyselyn vastaajista 63 % kertoi, että omaa harrastustoimintaa on rajoitettu. Nuoret kuitenkin ymmärtävät rajoitustoimia varsin hyvin, sillä yli puolet vastaajista piti silti rajoitustoimia tarpeellisina koronatilanteessa. Vaikutuksia niillä hyvinvointiin joka tapauksessa on.
Helppoa ei ole myöskään työllistymisen kanssa. Vuonna 2020 nuoria 15–24-vuotiaita oli työttömänä 66 000 eli lähes kolmannes kaikista työttömistä. Nuorten työttömyys kasvoi korona-aikana jyrkimmin, 4,2 prosenttiyksikköä. Nuorten työttömyys on kohdannut erityisesti nuoria naisia, koska palvelualat kärsivät koronarajoituksista eniten. Lisäksi ensimmäiset työelämäkokemukset jäävät monelta nyt saamatta, kun kesätöitä ei ole tarjolla.
Kuulostaa aika synkältä, ja sitä se totta tosiaan paikoin onkin. Ratkaisuja kuitenkin on. Ja kun on ratkaisuja, on myös toivoa. Nyt tarvitaan vain tahtoa päättäjiltä.
Viisi ratkaisua nuorten korona-ajan ahdinkoon
1. Nuorisoalan rahoitus tulee turvata: Nuorisoalan rahoitus on siirrettävä valtion yleiseen budjettiin ja rahoituksen tason on vastattava kasvaneeseen tarpeeseen. Nuorisoalan toiminta on keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa, eikä sen rahoituksen tule olla kiinni siitä, kuinka paljon suomalaiset pelaavat.
2. Laitetaan mielenterveyden tukipalvelut kuntoon. Tukea ja hoitoa on saatava nopeasti silloin, kun sitä tarvitsee, ei puolen vuoden päästä. Mielenterveyspalveluihin tulee ohjata pitkäaikaisten panosten lisäksi myös korona-ajan lisäresursseja. Toteutetaan myös terapiatakuu!
3. Nuorisotyöttömyyttä tulee ratkoa esimerkiksi vahvistamalla Ohjaamojen roolia vakinaistamalla ne. Jotta jokaisen nuoren on mahdollista saada palveluja tasavertaisesti ja tiedonsiirto ohjaamotyöntekijöiden välillä mahdollistuu, tarvitaan Ohjaamoille oma lainsäädäntö, jossa myös määritellään yleiset kriteerit toiminnalle. Ohjaamojen pysyvä koordinaatio- ja tukitehtävä istuisi loistavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle.
4. Lasten ja nuorten harrastukset sekä lähiopetus mahdollistettava edes osa-aikaisesti, heti kun tilanne sen sallii. Nuoruutta ei voi elää etänä, sosiaaliset kontaktit ja mielekäs tekeminen on erityisen tärkeää nimenomaan lasten ja nuorten jaksamisen kannalta.
5. Nuoret on otettava mukaan suunnittelemaan heitä koskevien rajoitusten käytännön toteutuksia ja niistä ulos pääsemistä. Nuoret ovat oman poikkeusarkensa asiantuntijoita ja koska nuoret pitävät rajoitustoimia myös tärkeänä pandemian kuriin saamiseksi, heidän mukaanottamisensa on koronan voittamisen edellytys.
Salla Merikukka
Kirjoittaja on Allianssin viestintäpäällikkö, jolle nuoret eivät ole tärkeitä ainoastaan tulevaisuuden potentiaalinsa takia.