Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 23.9.2014
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n lausunto valtion talousarvioesityksestä 2015 eduskunnan sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa
Asia: HE 131/2014 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 /
Talousarvioesityksen vaikutukset nuorisotakuun ja osana sitä koulutustakuun toteutumiseen
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää sivistysvaliokuntaa kutsusta kuulemiseen sekä mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto valtion talousarvioesityksestä 2015.
Lausunnon keskeinen sisältö
• Allianssi pitää koulutustakuun ja nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista äärimmäisen tärkeänä.
• Nuorisotakuun toteutuksessa tarvitaan pitkän tähtäimen sitoutumista yli vaalikausien. Nuorisotakuun sisältöjä on myös kehitettävä.
• Nuorisotakuun ja siihen sisältyvän koulutustakuun vaikutukset työllisyyteen ovat nähtävissä vasta pidemmän ajan jälkeen.
• Talousarvion mukaan vuosina 2014 ja 2015 jopa 100 % perusopetuksen päättäneistä sijoittuu välittömästi jatkokoulutukseen. Toteutuessaan tämä olisi merkittävä saavutus.
• Valtavat leikkaukset toisen asteen yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta uhkaavat myös nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista.
• Ennaltaehkäiseviin toimiin panostaminen on tehokkainta. Allianssi on huolissaan siitä, että nuorisotakuun rahoitus on vähentänyt ennaltaehkäisevän nuorisotyön rahoitusta.
• Nuorisotakuun toteuttamiseen järjestöjen kautta tulee varata rahoitusta.
• Nuorisotakuussa merkittävä lisärahoituksen tarve on kuntoutuksessa. Kuntoutuspalvelujen heikko saatavuus on nuorisotakuun pullonkaula. Koulutustakuu ei auta niitä nuoria, jotka tarvitsisivat ensin kuntoutusta, ellei sitä ole saatavilla.
Koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma
Koulutustakuu on olennainen osa nuorisotakuuta. Allianssi on pääosin tyytyväinen hallituksen toimiin koulutustakuun toteutumisen turvaamiseksi, mutta on huolissaan koulutukseen kohdistuvista säästöistä. Koulutustakuun toteuttamiseen hallitusohjelmassa varattu summa ei ole muuttunut viime vuodesta nuorten aikuisten osaamisohjelmaan varattua lisäresurssia lukuun ottamatta. Toiselle asteelle kohdistuu kuitenkin merkittäviä säästöjä.
Talousarvion mukaan vuosina 2014 ja 2015 jopa 100 % perusopetuksen päättäneistä sijoittuisi välittömästi jatkokoulutukseen. Mikäli tämä todella toteutuisi, se olisi merkittävä askel nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Allianssi pitää mielekkään toisen asteen koulutuksen varmistamista koko ikäluokalle erittäin tärkeänä.
Toisen asteen koulutukseen kohdistuvat satojen miljoonien leikkaukset uhkaavat kuitenkin vaikeuttaa mielekkään koulutuspolun löytymistä. Koulutusverkon harveneminen johtaa eriarvoiseen tilanteeseen eri puolilla maata ja pakottaa nuoret itsenäiseen asumiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Suuri osa nuorista ei ole 15-16-vuotiaana valmis lähtemään omalta kotipaikkakunnaltaan, ja saattaa siksi päätyä koulutusvalinnassaan epätyydyttävään kompromissiin.
Allianssin toteuttamassa Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? -tutkimuksessa sekä haastatellut nuoret että nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset näkivät koulutusjärjestelmän yhtenä suurimpana epäkohtana sen, että yhteishakujärjestelmässä alle 25-vuotiaan, vailla toisen asteen tutkintoa olevan nuoren on haettava sosiaaliturvan heikennysten uhalla opiskelemaan, vaikka omasta alasta ei olisi käsitystä. Lisäksi alan vaihtaminen myöhemmin on tehty haastavaksi uusia opiskelijoita suosivalla pisteytysjärjestelmällä. Tämän nähtiin johtavan keskeyttämisiin, nuorten päätymiselle väärälle alalle sekä heikkoihin oppimistuloksiin. Lisäksi koulutukseen päätyy nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia. Näillä nuorilla on korkea keskeyttämis- ja syrjäytymisriski. Yhteishakuvelvoitteeseen liittyvistä sanktioista tulisikin Allianssin mielestä luopua ja alan vaihtamista helpottaa.
Allianssi on myös huolestunut niistä nuorista, joilla on jo tutkinto, mutta jotka eivät ole pystyneet työllistymään sillä. He ovat vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa koulutusta etenkin toisen asteen koulutuksen osalta. Allianssi vaatii, että Opetushallitus ja koulutuksen järjestäjät yhdessä huolehtivat siitä, että tutkinnon jo hankkineille suunnattu koulutustarjonta tuodaan näkyville valtakunnallisiin hakujärjestelmiin. Allianssi pitää myös tärkeänä, että korkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla tuodaan näkyviin myös siirtymämahdollisuudet koulutuksesta toiseen ja täydennyskoulutusmahdollisuudet.
Pidämme erittäin myönteisenä työvaltaisen oppimisen lisäämistä ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Allianssi kannattaa järjestelmän kehittämistä niin, että kynnys oppisopimuksen tekemiseen madaltuu ja oppisopimusten määrä kasvaa. Myönteistä on myös nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkaminen ja sen lisäresursointi.
Puutteena näemme edelleen sen, että muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eivät näy koulutustakuun toimenpidevalikoimassa. Esimerkiksi järjestötoiminnassa tapahtuvan non-formaalin oppisen hyödyntämistä koulutuksessa ja työllistämisessä voitaisiin kehittää tukemalla nuorten itsearviointia ja työnantajien aiheeseen liittyvää osaamista. Myös hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiksi on asetettu, että aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksi lukua ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa lisätään. Tätä olisi mahdollista edistää kehittämishankkeella, joka tekisi järjestötoiminnassa tapahtuvaa non-formaalia oppimista läpinäkyvämmäksi.
Koko ikäluokan sujuva pääsy mielekkäisiin toisen asteen opintoihin tulisikin Allianssin mielestä varmistaa panostamalla
• riittävän tiheään koulutusverkkoon
• oppilaanohjaukseen, erityisopetukseen, koulunkäyntiavustajien määrään sekä toisen asteen oppilaitosten yhteistyöhön nuorisotyön kanssa
• uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palvelujen turvaamiseen
• oppisopimusjärjestelmän kehittämiseen ja tekemällä oppimiseen
• alan vaihtamisen helpottamiseen
• muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen
Yleistä arviointia nuorisotakuusta
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että nuorten koulutus- ja työllisyysasiat sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat vahvasti nostettu esiin yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Pidämme tärkeänä, että takuun toteuttamista jatketaan pitkäjänteisesti myös ensi vaalikaudella ja kehitetään edelleen.
Takuun toteutumisessa on edelleen haasteita ja olemme huolissamme muun muassa nuorisotakuun ennaltaehkäisevistä toimista ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisestä.
Yleinen työllisyystilanne on kuluvan vuoden aikana heikentynyt, ja tämä heijastuu myös nuorisotyöttömyysluvuissa. Tästä huolimatta nuorisotakuun avulla on saavutettu myös hyviä tuloksia.
Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu muun muassa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kautta. Sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten palaute näistä palveluista on ollut erittäin myönteistä. Jatkopolkujen löytäminen näiden työmuotojen kautta tavoitetuille nuorille on kuitenkin edelleen haastavaa.
Tässä kohdejoukossa on paljon nuoria, jotka tarvitsisivat kuntoutusta ja vahvaa tukea, jota ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Kuntoutus on oleellinen osa toimivaa nuorisotakuuta, mutta sen toteuttamiseen ei ole varattu riittävästi resursseja.
Toisaalta myös korkeakoulutettujen työttömyys on noussut ja työvoimapalveluiden palveluvalikoimassa on niukasti työkaluja korkeakoulutettujen nuorten tukemiseksi. Korkeakouluista valmistuneet nuoret tulisikin ottaa huomioon paremmin työvoimatoimistojen palveluvalikoimassa ja korkeakoulujen ja työvoimaviranomaisten välistä yhteistyötä lisätä.
Allianssi on edelleen huolissaan nuorisotakuun toteuttamiseen varattujen kokonaisresurssien riittävyydestä. Eniten kritiikkiä nuorisotoimialalta nuorisotakuuseen on tullut siitä, että se painottuu vahvasti jo olemassa olevien korjaavien toimenpiteiden vahvistamiseen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Nuorisotakuussa tulisi kiinnittää erityishuomiota toimivien peruspalvelujen ja nuorisotyön resurssien turvaamiseen, joilla ehkäistään myöhempää tarvetta korjaaville toimenpiteille.
Allianssi on huolissaan siitä, miten nuorisotakuun jatkotoimenpiteet, jotka keskittyvät ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuten oppilashuoltoon ja ohjauksen kehittämiseen resursoidaan. Esimerkiksi uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palveluiden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää. Nuoret itse kokevat hyötyvänsä eniten erilaisista ohjaavista elementeistä kaikilla koulutusasteilla ja muissa nuorten palveluissa.
Hallituksen olisi syytä laskea ennaltaehkäisevien toimien vaikutukset valtiontaloudelle – jokainen syrjäytynyt nuori tulee erittäin kalliiksi sekä tarvitsemansa tuen että saamatta jääneiden verotulojen kautta.
Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan merkittävästi vähentää näitä kustannuksia. Allianssi vaatii, että nuorisotoimialaan ei enää jatkossa kohdistu leikkauksia. Perusnuorisotyö on keskeisessä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuorisotoimialaan kohdistuvat leikkaukset olisivat selvästi ristiriidassa nuorisotakuun tavoitteiden kanssa.
Nuorisotyön rahoitus, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarviossa nuorisotakuuseen liittyvää nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä rahoitetaan budjettivaroin 21 miljoonalla eurolla ja veikkausvoittovaroista 6 miljoonalla eurolla.
Veikkausvoittovarojen momentilla oleva 6 miljoonaa euroa on Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjattu menosäästö, jolla aikaisemmin budjettivaroin katettua korjaavaa nuorisotyötä siirrettiin rahoitettavaksi veikkausvoittovaroin. Menosäästö on ollut budjetissa täysimääräisesti vuodesta 2013.
Jotta Veikkauksen tuotto-odotus saadaan täytettyä, valtion 2015 budjetissa puretaan jakamattomien voittovarojen rahastosta 7 miljoonaa euroa nuorten työllistämisen edistämiseen. Nuorisotyön osuus tästä on 750 000 euroa. Koska nuorisotyön rahoitus Veikkausvoittovaroista kasvaa vuonna 2015 vain 281 000 euroa, tämä merkitsee, että ennaltaehkäisevän nuorisotyön rahoitus vähenee ensi vuonna 469 000 euroa.
Jatkuva säästäminen ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä on lyhytjänteistä, lisää nuorten syrjäytymistä ja johtaa tulevaisuudessa yhä kasvaviin kustannuksiin. Tuomalla uusia toimintoja veikkausvoittovaroin rahoitettaviksi vaikeutetaan nykyisin veikkausvoittovaroin tuetun ennaltaehkäisevän nuorisotyön rahoitusta. Perusnuorisotyö on keskeisessä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuorisotoimialaan kohdistuvat leikkaukset ovat selvästi ristiriidassa nuorisotakuun tavoitteiden kanssa.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö toteuttavat vahvasti nuorisotakuun tavoitteita. Ajatuksena molemmissa on joustava ja sektorirajat ylittävä yhteistyö, joissa lähtökohtana ovat nuorten tarpeet. Allianssi pitääkin tärkeänä, että kaikilla nuorilla kaikissa kunnissa olisi mahdollisuus päästä tarvittaessa työpajapalveluiden piiriin.
Olemme kuitenkin huolestuneita siitä, että rahoitus on osittain saatu siirtämällä työpajatoimintaa budjettivaroista veikkausvoittovaroin rahoitettavaksi.
Kolmannen sektorin rooli nuorisotakuun toteutuksessa
Nuorisotakuussa korostetaan 4P:n (Public-Private-People-Partnership) mallia ja kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia. Allianssi on kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus ei budjetissa osoita rahaa nuorisotakuun toteuttamiseen kolmannen sektorin kautta. Allianssi esittääkin, että Veikkauksen rahastosta tehty rahastopurku nuorten työllistämiseen kanavoitaisiin merkittäviltä osin järjestöjen kautta.
Nuorisojärjestöt ovat keskeisessä roolissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa ja eteenpäin auttamisessa. Lisäksi järjestöt ovat merkittäviä nuorten työllistäjiä.
Allianssi on esittänyt nuorisotakuutyöryhmälle kahden miljoonan euron erillisrahoituksen varaamista OKM:n hallinnonalalle nuorisotakuun toteuttamiseksi kolmannen sektorin kautta. Järjestöillä on osaamista ja valmiuksia järjestää nuorisotakuun piirissä oleville nuorille erilaisia palveluita, kuten koulutustoimintaa.
Järjestöt pystyvät myös työllistämään nuoria, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea ja ohjausta työelämään siirtymisessä. Sanssi-kortin tukitaso ei kuitenkaan ole riittävä kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomille työnantajille. Allianssi onkin esittänyt järjestöjen Sanssi-tuen kuukausikohtaisen tuen korottamista ja tukijakson lyhentämistä kustannusneutraalisti. Tavoitteena olisi, että järjestöt työllistävät korotetun Sanssi-tuen avulla vähintään 1000 nuorta kahden vuoden aikana. Veikkausvarojen rahastopurussa nuorten työllistämiseen varattuja rahoja kannattaisi kanavoida tämän esityksen toteuttamiseen.
Yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja inkluusion edistäminen
Nuorisotakuun ohjaus- ja tukitoimenpiteissä tulee huomioida ne nuoret, jotka erityisesti tarvitsevat nuorisotakuuta. Nuorisotakuussa on panostettava maahanmuuttajanuoriin, sekä nuoriin, joilla on jokin vamma tai sairaus, mielenterveys- tai päihdeongelma tai oppimisvaikeuksia. Näiden syrjinnän vaarassa olevien nuorten on usein vaikeaa saada koulutuspaikka ja pysyä siinä. Maahan muuttaneella nuorella haasteena on esimerkiksi uuden kielen omaksuminen, mahdollinen aiemman koulutuksen mitätöinti tai kokonaan uuden urapolun etsiminen. Nuorten omat valmiudet saada tukea voivat olla heikot johtuen muun muassa omiin oikeuksiin liittyvästä yleisestä tietämättömyydestä.
Hallitusohjelman tavoitteena on ratifioida YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tämän hallituskauden aikana. Yleissopimuksen koulutusartiklan 24 lähtökohtana on inkluusio eli vammaisten henkilöiden sijoittaminen yleiseen koulujärjestelmään kaikilla koulutuksen tasoilla. Vammaisten lasten ja nuorten kannalta on olennaisen tärkeää, että he voivat käydä lähikoulua tutun kaveriporukan kanssa. Tämä edellyttää, että vammaisia lapsia varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Suomessa inkluusioperiaate on vasta aluillaan ja sen edistämiseksi tarvitaan kohdennettuja resursseja. Myös YK:n lapsen oikeuksin komitea on huomauttanut asiasta Suomelle antamissaan loppupäätelmissä. Inklusiivisen opetuksen tiellä on muun muassa esteelliset rakennukset, henkilökohtaisten avustajien riittämättömyys ja opettajien puutteelliset valmiudet erilaisten opiskelijoiden opettamiseksi. (CRC/C/FIN/CO/4. 2011)
Talousarvioesityksessä käydään läpi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset. Tässä kohtaa todetaan jatkettavan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin, sillä nämä pitävät yllä työelämän segregaatiota. Allianssi näkee tärkeänä, että talousarvioesityksessä käytäisiin läpi myös yhdenvertaisuusvaikutuksia. Koulutusjärjestelmässä on kiinnitettävä huomio koulutuksen syrjiviin rakenteisiin ja inkluusion esteisiin, mutta myös mahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen. Maahanmuuttajanuoria ohjataan usein tietyille koulutusaloille, mikä vaikuttaa myöhempiin työllisyyspolkuihin. Ammatinvalintaa kohdentaa liian usein tietylle alalle pelkästään vamma tai tietty diagnoosi. Sekä vammaisten että maahanmuuttajanuorten potentiaali, mahdollisuudet ja kiinnostuksen kohteet tulisi nähdä totuttua laajemmin. Resursseja tarvitaan opettajien koulutukseen ja esteettömyyden toteuttamiseen kaikilla kouluasteilla.
Helsingissä 23.9.2014
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri
Lähteet:
Lapsen oikeuksin komitean loppupäätelmät CRC/C/FIN/CO/4, 17.6.2011
http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/LOS_Komitean_Paatelmat_2011.pdf