Lausunto lakivaliokunnalle velkajärjestelystä

Uutiset 10.9.2014

 

Eduskunnan lakivaliokunta 10.9.2014

Viite: lausuntopyyntö

Allianssin lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle laista yksityishenkilön velkajärjestelyistä annetun lain muuttamisesta ja eräistä siihen liittyvistä laeista (HE 83/2014 vp)

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää lakivaliokuntaa lausuntopyynnöstä ja kutsusta asiantuntijakuulemiseen. Velkajärjestelylain muutosesityksessä on tavoitteena saattaa velkajärjestelylaki vastaamaan nykyisen yhteiskunnan vaatimuksia. Esityksessä on kyse useista muutoksista ja Allianssi kommentoi esitystä pitäytyen erityisesti nuoria koskeviin muutoksiin.

Allianssin lausunto pähkinänkuoressa

– Lakiesityksessä on kaksi muutosta, jotka erityisesti helpottavan ylivelkaantuneiden nuorten asemaa. Ylivelkaantuneiden nuorten tilanne pysyy lakimuutoksista huolimatta vaikeana ja ratkaisukeinoja nuorten velkaongelmiin on syytä pohtia myöhemmässä vaiheessa kokonaisvaltaisesti.
– Työttömyyden rajaaminen velkajärjestelyn estymisen väliaikaisena syynä 18 kuukauteen auttaa myös nuoria työttömiä. Allianssin mielestä nuorten syrjäytymistä voisi estää vielä tehokkaammin, mikäli rajaaminen olisi nuorten kohdalla tehty alkuperäisen lakimietinnön mukaisesti 9 kuukauteen.
– Allianssi kannattaa sitä, että velkaantumisen moitittavuutta arvioitaessa mainitaan velallisen ikä arviointiperusteena.

Ylivelkaantuminen ja nuoret

Luotonantomekanismien muutoksien myötä ylivelkaantumisen kuva on muuttunut hyvin nopeasti. Siinä missä reilu 10 vuotta sitten ylivelkaantuminen johtui takaus- yms. veloista, nykyään yli puolella velkajärjestelyä hakevista velat koostuvat pääosin kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista.

Pikaluottojen takaisinmaksuvaikeudet koskevat erityisesti nuoria. Toki vielä ei ole selvillä, miten ns. pikavippilaki on vaikuttanut nuorten ottamiin pikavippeihin. Kaikkein voimakkainta velkaantuminen on alle 25-vuotiaiden nuorten ryhmässä. Vuonna 2011 180 000 velkomustuomiosta 130 000 eli yli 70 prosenttia koski alle 1 000 euron saatavia. Näistä tuomioista noin 45 prosenttia kohdistui alle 30- vuotiaisiin. Velkomustuomioista alle 300 euron saatavia koskevia koski 82 000 ja niistä yli 41 000 eli noin puolet kohdistui alle 30-vuotiaisiin siten, että alle 25- vuotiaisiin kohdistuneiden tuomioiden osuus näistä oli noin 70 prosenttia.

Nuorten harkintakyky velanotossa saattaa olla puutteellinen eivätkä nuoret välttämättä ymmärrä velkaantumisen seurauksia tai pysty arvioimaan mahdollisuuksiaan maksaa velat takaisin. Ylivelkaantuminen voi johtaa muihin ongelmiin nuoren elämässä ja aiheuttaa hänen syrjäytymisensä. Nuoren on usein vaikea löytää keinoa taloudellisen tilanteensa korjaamiseksi ja uuden elämän alkuun pääsemiseksi.

Nuorten on nykyisin hyvin vaikea päästä velkajärjestelyn piiriin. Tämä johtuu sekä velkaantumisen taustalla olevista syistä että siitä, että nuorten maksukyvyttömyys johtuu usein väliaikaisesta syystä.

Tämän vuoksi esitetyt lakimuutokset, jotka parantavat nuorten pääsyä velkajärjestelyyn lieventämällä säännöstä velkajärjestelyn estymisestä väliaikaisesta syystä sekä ottamalla huomioon nuoren ikä arvioitaessa velkaantumisen moitittavuutta ovat myönteisiä, mutta riittämättömiä uudistuksia.

Nuorten velkaantumisen voidaankin sanoa nousseen uudeksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja ratkaisukeinoja nuorten velkaongelmiin on syytä pohtia myöhemmässä vaiheessa kokonaisvaltaisesti. Velkajärjestelyn tulisi olla mahdollinen ennen kaikkea ylivelkaantuneille nuorille, jotka ovat vailla työtä ilman omaa syytään.

9 a § Velkajärjestelyn estyminen väliaikaisesta syystä

Nykyisen lain mukaan velkajärjestelyyn ei voi päästä jos velallisella ei väliaikaisesta syystä ole maksuvaraa eikä hän pysty sen vuoksi maksamaan velkojaan vähäistä määrää enempää. Säännöstä sovelletaan työttöminä olevien velallisten osalta kaavamaisesti siten, että silloin kun velallisen ansaintakyky ei ole kokonaisuudessaan käytössä työttömyyden aikana, työttömyyden on tullut kestää vähintään kahden vuoden ajan ennen kuin velalliselle myönnetään velkajärjestely.

Lakiesityksen mukaan kahden vuoden ajanjakso voidaan nähdä velallista passivoivana ja velkaongelmia syventävänä, sillä velallinen ei ehkä yrityksistä huolimatta saa uutta työtä, eikä hänellä ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa työttömänä kaksi vuotta ennen kuin voi hakea ratkaisua velkaongelmiinsa.

Lakiesityksessä ehdotetaan velkajärjestelyn estymistä väliaikaisesta syystä koskevaa säännöstä muutettavaksi niin, että työttömien pääsyä velkajärjestelyyn nopeutettaisiin. Esityksen mukaan työtön pääsisi velkajärjestelyyn oltuaan työttömänä 18 kuukautta, jolloin velkajärjestelyyn pääsy nopeutuisi puolella vuodella. Kun työttömien pääsyä velkajärjestelyyn nopeutetaan, nopeutuu samalla myös työttömien nuorten pääsy velkajärjestelyyn.

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi pitää velkajärjestelyn estymistä väliaikaisesta syystä koskevan pykälän muuttamista tarpeellisena, mutta nuoren kannalta riittämättömänä.

Velkajärjestelylain 9 a § on usein esteenä nuorten pääsylle velkajärjestelyyn. Hallituksen esityksen antamiseen johtaneessa työryhmän mietinnössä (Velkajärjestelylain tarkistaminen, oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 59/2013) ehdotettiin, että alle 25-vuotiaiden työttömien pääsy velkajärjestelyyn ei estyisi väliaikaisen syyn vuoksi, jos työttömyys olisi kestänyt vähintään 9 kuukautta. Lausuntokierroksella ehdotusta kuitenkin vastustettiin enemmän kuin tuettiin. Osa lausunnonantajista katsoi, että se antaisi nuorille väärän signaalin ja passivoisi heitä. Myös ikärajan asettamista pidetään useissa lausunnoissa ongelmallisena. Lakiesityksessä ei ehdoteta erityssäännöstä alle 25-vuotiaiden velallisten pääsylle velkajärjestelyyn.

Allianssi pitää perustelua nuorten lyhemmän ”odotusajan” passivoivasta vaikutuksesta kestämättömänä. Samassa lakiesityksessä lyhennetään työttömyyden kestoehtoa ennen velkajärjestelyyn pääsyä yleisesti kahdesta vuodesta puoleentoista vuoteen, koska pitempää aikaa pidetään passivoivana, mutta samaan aikaan torjutaan epäloogisesti vielä suurempi lyhentäminen nuorten kohdalla passivoivana. Lakiesityksen eräänä perusteluna on syrjäytymisen ehkäiseminen. Nuoren kohdalla passivoituminen on yhtä kuin syrjäytyminen ja Allianssin mielestä pitkä odotusaika aiheuttaa varmemmin passivoitumista eli syrjäytymistä.

Velkajärjestelyyn pääsy voi merkitä työttömälle uutta alkua ja mitä pikemmin uuden alun saa, sen parempi.

10 § Velkajärjestelyn yleiset esteet

Lakiesityksessä velkajärjestelyn yleisistä esteistä ehdotetaan, että moitittavaa velkaantumista koskevissa arviointiperusteissa mainittaisiin nimenomaisesti velallisen ikä. Huomiota on haluttu kiinnittää erityisesti nuorten puuttuvasta elämänkokemuksesta aiheutuvan velkaantumisen erityispiirteisiin. Allianssin mielestä tämä uudistus on hyvä ja osaltaan helpottaa nuorten pääsyä velkajärjestelyyn ja estää nuorten syrjäytymistä.

10.9.2014
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri


Avainsanat: