15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 31,2 prosenttia, mikä oli 8,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Silti luku on huima.
Nuorisotyöttömyys on ollut Euroopassa ja sen myötä myös Suomessa ongelma jo pitkään. Se on eräs merkittävistä tekijöistä nuorten syrjäytymistä ajatellen. Pahimman korona-ajan jälkeen trendi näyttäisi kuitenkin tilastojen valossa olevan paranemaan päin, sillä alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on laskenut 35 prosenttia viime vuodesta.
Nuorisotyöttömyyden taustalla vaikuttavat monet tekijät. Nuorten työllistymiseen pyrkivän Meriva säätiön nuorten palveluista vastaava Outi Hedemäki-Kantola pitää koulutusta yhtenä tärkeimmistä.
– Nykyään on erittäin haasteellista löytää työtä ilman ammatillista koulutusta tai pelkällä peruskoulupohjalla.
Hedemäki-Kantolan mukaan korona-aika on myös nostanut esille joidenkin nuorten arjen hallintaan liittyvät haasteet. Myös mielenterveysongelmat ovat nuorisoalan ammattilaisen mukaan kasvussa.
Koronan esille tuomien ongelmien lisäksi nuoret ovat usein jo valmiiksi heikossa asemassa suhteessa iäkkäämpiin työntekijöihin ja työnhakijoihin. Hedemäki-Kantola pitää perehdyttämisen puutetta yhtenä suurimmista ongelmakohdista.
– Perehdytyksen merkitys on ehkä unohdettu, tai työstämme on tullut niin hektistä, ettei kunnolliselle perehdyttämiselle ole enää tilaa. Perehdyttäminen kuitenkin määrittelee sen, miten työ lähtee käyntiin, pohtii Hedemäki-Kantola.
Ongelmia voi ratkoa monella eri tapaa. Hedemäki-Kantola peräänkuuluttaa varhaista puuttumista sekä byrokratian vähentämistä. Myös nuoren oma osallisuus on tärkeää.
– Henkilökohtainen tapaaminen ja tuki ovat todella merkityksellisiä. Nuoren kanssa tulisi yhdessä lähteä rakentamaan palvelupolkua niin, että monialainen työ säilyy ympärillä.
Artikkelin kirjoitti Allianssin tutkiva somettaja Jaakko Oleander-Turja.