Analyysi: Näin ministeri Purran budjettiehdotus vaikuttaisi nuorten hyvinvointiin vuonna 2026

Syksyn budjettiriihessä Orpon hallitus päättää nuorten hyvinvoinnista vuonna 2026. Nuorisoala vetoaa hallituspuolueisiin: tehdään rohkeita uudistuksia ja parannetaan johtamista, ei leikata nuorilta. Vaikeakaan julkisen talouden tilanne ei oikeuta leikkaamaan nuorten tulevaisuudesta.

Valtiovarainministeriö on tänään julkaissut ministeri Purran esityksen ensi vuoden talousarvioksi. Esityksessä ehdotetut ylimääräiset menoleikkaukset ovat herättäneet arvostelua hallituskumppaneiden ja opposition keskuudessa. Pääministeri Orpon mukaan kyseessä ei ole hallituksen yhteinen kanta, vaan varsinaiset neuvottelut alkavat elokuussa ensi viikolla julkaistavan VM:n virkamiespohjan perusteella. Virkamiespohja perustuu kevään puoliväliriihen päätöksiin, ja mahdolliset uudet menoleikkaukset neuvotellaan poliitikkojen mukaan puhtaalta pöydältä. 

Ministeriöt ovat tänään julkaisseet omat esityksensä kevään puoliväliriihipäätösten toimeenpanemiseksi vuonna 2026. Nämä hallinnonalakohtaiset talousarvioehdotukset eivät sisällä uusia säästökohteita, vaan perustuvat puoliväliriihessä sovittuun julkisen talouden suunnitelmaan (JTS).

Ministeri ei yleensä tuota omaa ehdotusta valtiovarainministeriön virkamiespohjan lisäksi ja nähtäväksi jää, miten tämä vaikuttaa syksyn neuvotteluihin. Neuvotteluista odotetaan joka tapauksessa haastavia, sillä hallituksen on löydettävä yhteinen talouslinja budjettiriiheen eli syyskuun alkuun mennessä. Hallitus näyttää olevan yksimielinen tarpeesta löytää noin miljardin euron mittaluokan lisäsäästöjä. Miljardin arvioidaan mediatietojen mukaan koostuvan pääosin menoleikkauksista, ei veronkorotuksista.

Mikä budjettiriihi? Lue lisää tekstin lopusta.

OKM:n valtionavustuksiin esitetään lisää leikkauksia

Viime keväänä puoliväliriihessä päätettiin luopua nuorisotyötä ja erityisesti nuorisoalan järjestöjä uhanneista yli 40 prosentin valtionavustusleikkauksista. Kevään päätösten mukaan nuorisotyön valtionrahoitus pysyisi vuonna 2026 samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Nuorisoalan kokonaisrahoitus on kuitenkin laskenut yli 15 prosenttia verrattuna aikaan ennen Orpon hallituskautta.

Nuorisoalan kokonaisrahoitus 2019-2027. Vuosien 2026 ja 2027 rahoitusmäärä on olettama. TP: tilinpäätös, TA: talousarvio.

Myös liikunta- ja kulttuurialan järjestöihin kohdistuvia leikkauksia päätettiin keväällä kohtuullistaa. Lopulta ainoastaan liikuntapaikkarakentamiseen kohdistettiin 2,4 miljoonan euron leikkaus. Kuitenkin ministeri Purran budjettiesityksen mukaan taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä liikuntapaikkarakentamiseen suunnattua rahoitusta leikattaisiin yhteensä 35 miljoonaa euroa. Leikkauksista 22 miljoonaa kohdistuisi kulttuuriin ja 13 miljoonaa liikuntaan. Tarkkaa tietoa ei ole, miten nämä leikkaukset tarkemmin kohdistettaisiin ja olisiko niillä kuinka mittavia vaikutuksia nuoriin.. 

Hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ministerin esitykseen tulee todennäköisesti muutoksia. Tällä hetkellä ei ole varmaa, kohdistuuko opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin lopulta lisäleikkauksia lainkaan vai jopa suurempia leikkauksia kuin nyt on esitetty. Ei ole myöskään selvää, pysyykö ministerin esittämä kohdennus liikuntapaikkarakentamiseen sekä taiteeseen ja kulttuuriin ennallaan, sillä kohdennukset voivat muuttua täysin neuvottelujen edetessä tämän kuun ja riihen aikana.

Nuorisoala muistuttaa hallituksen neuvottelijoita, että nuoriin kohdistuvia leikkauksia tulisi välttää viimeiseen asti. Tällä vuosikymmenellä nuoret ovat jo kantaneet kohtuuttoman raskaan taakan mm. koronapandemian rajoituksista ja sosiaaliturvan leikkauksista. Nuoriin osuvat lisäleikkaukset jatkaisivat tätä huolestuttavaa kehitystä.

Koulutukseen lisäleikkauksia

Koulutukseen ehdotetut leikkaukset tallovat tuntuvasti hallituksen haaveita koulutustason nostosta ja puheita koulutuksen erityissuojeluksesta. Hallitus on luvannut panostaa koulutustason nostoon Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi, mutta tästä huolimatta korkeakoulujen rahoitusta ollaan leikkaamassa entisestään. Hallituksen parhaillaan lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa yhden opiskeluoikeuden säännökseksi myönnetään, ettei valtio rahoita nykyiselläänkään korkeakouluja riittävästi, jotta koulutustasotavoitteeseen päästäisiin.

Korkeakouluista päätettiin kevään kehysriihessä leikata 120 miljoonaa euroa, mutta tämän lisäksi ministeri Purran esityksessä ehdotetaan yliopistoindeksien jäädytystä. Jäädytyksen vaikutus olisi ensi vuonna noin 59 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 noin 112 miljoonaa euroa. Kevään riihessä sovittu kertaluontoinen lisärahoitus uusiin aloituspaikkoihin jää ontoksi, kun samalla murennetaan perusrahoitusta. Ministeri ehdottaa säästöjä myös T&K-rahoitukseen, mikä taas nakertaisi korkeakouluja toisesta suunnasta.

Kevään riihessä sovittiin 5 miljoonan euron lisäpanostuksesta Harrastamisen Suomen malliin, mutta muut nuorten harrastusmahdollisuudet heikkenisivät uusilla ministerin ehdottamilla leikkauksilla. Vapaaseen sivistystyöhön, eli esimerkiksi kansalais- ja urheiluopistoihin, ehdotetaan 20 miljoonan euron leikkausta aiemmin mainittujen taiteen, kulttuurin ja liikunnan valtionosuusleikkausten lisäksi.

Kuntapoliitikot pakotetaan mukaan koulutusleikkauksiin

Ministerin ehdotuksessa valtionosuuksista leikattaisiin kevään riihessä sovitun 75 miljoonan euron sijaan 225 miljoonaa euroa. Kuntaliitto on jo aiemmin varoittanut, että kuntien valtionrahoitusta ei ole mahdollista vähentää ilman, että se vaarantaa peruspalvelujen laadun. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo myös TE-rahoituksen olevan jo nyt huomattavasti alimitoitettu ja huomauttaa, ettei peruskouluissa ole hallintoa, josta kuitata säästöjä.

Valtaosa kuntien budjetista kuluu sivistystyöhön, eli mitä todennäköisemmin ehdotetut valtionosuusleikkaukset osuvat nuoriin. Nuorisoala on huolissaan kuntien säästötoimien vaikutuksista, sillä tälläkään hetkellä kaikki eivät saa kouluissa tarvitsemaansa tukea, nuorisotakuuta ei pystytä toteuttamaan tai nuorten hyvinvointivajetta korjaamaan. Eduskunnan oikeusasiamies on vuosikertomuksessaan huomauttanut, ettei oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen aina toteudu. Tuoreet kunnanvaltuustot joutuvat ensitöikseen pohtimaan, leikataanko koulutuksesta, harrastamisesta, nuorisotyöstä vai kenties työllisyyspalveluista.

Nuorisoalan keväällä puolueille teettämässä kyselyssä kysyttiin, mihin kuntien yleisiin menoeriin he ensisijaisesti kohdistaisivat leikkaukset. Hallituspuolueet olivat yksimielisiä siitä, että hallinto- ja tukipalvelut olisivat ensisijaisia ja perusopetus sekä varhaiskasvatus viimeisiä leikkauskohteita. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista ollaan erimielisiä. Nähtäväksi jää, miten jo nyt sopeutustoimia tekevät kunnat kykenevät kohdentamaan uudet säästötoimet.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen valtavat lisäleikkaukset

Hallitus päätti viime keväänä puoliväliriihessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvasta uudesta, kymmenen miljoonan euron lisäleikkauksesta. Aiemmin hallitus oli jo linjannut kolmanneksen leikkauksista vaalikauden aikana. Nyt ministeri Purran esityksen perusteella sote-järjestöiltä oltaisiin leikkaamassa vielä jopa 100 miljoonaa euroa lisää.

Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että koko hallituskauden aikana sote-järjestöjen rahoituksesta katoaisi yli puolet. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat nuorillekin tärkeitä palveluita, esimerkiksi mielenterveystyössä ja päihdeongelmien ehkäisyssä. Leikkausten on jo aiemmin arvioitu heikentävän kriisiapua ja ennaltaehkäisevää työtä.

Sosiaaliturvauudistus edistyy budjettivalmistelun rinnalla

Hallituskaudella tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet merkittävästi nuorten toimeentuloa. Kevään riihessä ei päätetty uusista sosiaaliturvaan liittyvistä sopeutuksista, mutta ansiotuloverotusta päätettiin kevennettävän ostovoiman vahvistamiseksi. Keskimääräinen verokevennys 20–29-vuotiaalle palkansaajanuorelle olisi alle 400 euroa vuodessa.

Riihen jälkeen lukuisat sosiaaliturvauudistukset ovat kuitenkin edenneet ja säästöjä haetaan toimeentulotuen ja työttömyysetuuksien sanktiojärjestelmän huomattavilla kiristyksillä, samalla kun toimeentulotuen tasoa leikataan. Nämä uudistukset on tarkoitus käsitellä eduskunnassa syksyllä ja astua voimaan vuoden 2026 alusta. Lue lisää sosiaaliturvauudistusanalyysistämme täältä.

Luodaanko työpaikkoja työnhakijoita kepittämällä?

Hallituksen tavoite 100 000 uudesta lisätyöllisestä hallituskauden aikana tuntuu kaukaiselta haaveelta. Työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli kesäkuussa 84 000 työtöntä enemmän verrattuna hallituskauden alkuun. Tämän hetkisestä 290 000:sta 15–64-vuotiaasta työttömästä 91 000 on alle 25-vuotiaita nuoria.

Nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi ei toistaiseksi ole nähty toimia. Hallitus kertoi kevään riihessä aikovansa selvittää keinoja alle 29-vuotiaiden nuorten palkkaamisen helpottamiseksi vuoden 2026 riiheen mennessä, mutta toistaiseksi on vaikeaa sanoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Kannustamme hallitusta tekemään uudistuksen nuorten oikeuksia heikentämättä niin, että malliin löytyisi aidosti molempia osapuolia hyödyttävät kannusteet. Voit tutustua Nuorisoalan nuorisotyöttömyyden ratkaisupakettiin täällä.

Toistaiseksi työllisyyttä on pyritty edistämään sosiaaliturvaa heikentämällä. Valitettavasti todellisuus on kuitenkin se, että tällä hetkellä yli puolet työttömyyksistä kestää yli kolme kuukautta ja työttömiä työnhakijoita on koko maassa yhdeksän jokaista avointa työpaikkaa kohden. Työttömän nuoren kehottaminen töihin ei auta, jos työpaikkoja ei ole.

Samalla uutisoidaan siitä, miten kaupan alalta ennustetaan lähtevän ensi vuoteen mennessä 8000 työpaikkaa teknologisen kehityksen ansiosta. Vaikean työllisyystilanteen lisäksi meillä on oltava ratkaisuja uuden, työmarkkinoita rakenteellisesti ravisuttavan muutoksen äärellä. Ei ole mahdollista, että tulevaisuudessa kaikki tekisivät tietotyötä.

Haastamme sekä hallitus- että oppositiopuolueet pysähtymään tämän äärelle. Työllisyyden edistäminen ja kasvun luominen vaatii poliittista luovuutta, mihin pelkät menoleikkaukset ei riitä. Se vaatii myös lyhytnäköisten pikavoittojen sijaan pitkäjänteisesti kestäviä valintoja. Nuorilta ja koulutuksesta leikkaaminen saattaa auttaa vaalikauden säästötavoitteiden saavuttamisessa, mutta sen seuraukset tuottavat syviä railoja kestävälle talouden kehitykselle. 

Nuorisoalan ja nuorten hyvinvoinnin tulevaisuus talouden ja turvallisuustilanteen kiristyessä

Budjettiriihessä hallitus valmistelee eduskunnalle annettavan talousarvioesityksen valtiovarainministeriön virkamiespohjan perusteella, eli muiden hallituspuolueiden mukaan tulevat uudet noin miljardin euron lisäsäästöt neuvotellaan puhtaalta pöydältä. Purran ehdotus ei sellaisenaan toimi neuvottelujen lähtökohtana, sillä se sisältää monia avauksia, joista hallituksella ei ole yksimielisyyttä. Mediatietojen mukaan hallitus saattaa neuvotteluissa harkita leikkauksia esimerkiksi yritystukiin tai sosiaaliturvaan.

Viestimme hallitukselle on selkeä: nuorisotyöhön ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset on pystyttävä välttämään. Ne lisäisivät epäsuhtaa valtiontalouden tasapainottamisen taakanjaossa, joka on jo nyt nuorten kannalta kohtuuton. Turvallisuustilanteen kiristyessä puolustusmäärärahojen kasvattamisesta vallitsee pitkälti parlamentaarinen yksimielisyys, mutta maanpuolustusta ei silti voida rakentaa nuorten tulevaisuuden kustannuksella. Suomen on pysyttävä puolustamisen arvoisena myös jatkossa, ja se edellyttää, että nuorille luodaan toivoa ja uskoa tulevaan.

Mikä budjettiriihi?

Hallituksen talousarvioprosessi sisältää kolme keskeistä paperia: hallitusohjelman, julkisen talouden suunnitelman sekä talousarvion. Hallitusohjelmassa asetetaan koko hallituskauden mittaisia suuria linjoja ja tavoitteita mm. valtiontalouden tasapainottamiseen. Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi julkisen talouden tasapainottuminen vuoteen 2031 mennessä. Tämä on vaatinut jo nyt useita lisäleikkausneuvotteluja hallitusohjelmassa sovittujen menoleikkausten lisäksi.

Hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi valtioneuvosto laatii vaalikaudeksi julkisen talouden suunnitelman ja tarkistaa sen vuosittain seuraavaksi neljäksi vuodeksi keväällä pidettävissä kehysriihissä. Niissä sovitaan nimensä mukaisesti talouden kehyksistä, eli esimerkiksi ministeriökohtaisista budjeteista, joiden sisällä vuosikohtaiset talousarviot tehdään. Nyt syksyn budjettiriihessä neuvotellaan kevään kehysriihipäätösten toimeenpanosta tulevalle vuodelle.

Ministeri Purran esityksessä on nähtävissä kevään puoliväliriihessä tehtyjen päätösten lisäksi tehtävät uudet, lähes miljardin euron leikkausehdotukset. Hallitus kuitenkin neuvottelee budjettiriihessä uusista menoleikkauksista puhtaalta pöydältä. 

8.8. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julkaistiin.
13.8. Valtiovarainministeriön virkamiespohja julkaistaan.
1.–2.9. Hallitus neuvottelee budjettiriihessä.
22.9. Budjettiesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa.