Työministeri Marttinen on kertonut hallituksen valmistelevan ratkaisuja nuorisotyöttömyyden taittamiseksi ensi viikolla käytävään budjettiriiheen. Oppositiosta esimerkiksi SDP on väläytellyt verokannusteita nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden korjaamiseksi. Nuorisoala on julkaissut oman nuorisotyöttömyyden ratkaisupaketin aiemmin tänä vuonna. Vaikka sirkustemppuja akuuttiin tilanteeseen ei ole tarjolla, on keinoja silti monia.
Nuorten työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavat muita ikäryhmiä enemmän taloudelliset suhdanteet. Siinä missä koko väestöllä vuoden 2025 toisen kvartaalin työttömyysaste oli 10,4 prosenttia, oli alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste 25,9 prosenttia.
Nuorisotyöttömyys ei ole kuitenkaan vain suhdanteista kiinni, vaan se on valitettavan rakenteellista. Nuorten työttömyysjaksojen kesto sekä pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä ovat kasvaneet huomattavasti finanssikriisistä tähän päivään. Tällä hetkellä yli puolet nuorten työttömyysjaksoista kestää yli kolme kuukautta.
Mahdollisten työntekijän asemaa ja oikeuksia heikentävien ratkaisujen sijaan peräänkuulutamme vaikuttavuutta ja keinojen kestävyyttä. Suomessa on paljon laadukasta nuorisotutkimusta, jonka avulla tiedämme, mikä toimii. Tässä siis viisi keskeistä nostoa riiheen.
- Ketään ei saa jättää pelkän peruskoulutuksen varaan
Nuoret täytyy saada opiskelemaan, mikäli nuorisotyöttömyyteen halutaan pysyviä ratkaisuja. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten palvelut, Ohjaamot ja nuorisotyön eri muodot ovat keskiössä myös koulutustason nostossa.
Noin viidennes 20–24-vuotiaista nuorista on pelkän peruskoulun varassa. Miehillä tilanne on sama vielä yli kolmekymppisenäkin, siinä missä puolet saman ikäisistä naisista on jo korkeakoulutettuja. Samalla kun käydään keskustelua siitä, että joka toiselle nuorelle saadaan korkeakoulututkinto, olisi kriittistä varmistaa jokaiselle nuorelle edes toisen asteen tutkinto. Koulutustaso on suoraan yhteydessä työllisyyteen.
Pitkäaikaistyöttömistä nuorista 95 prosenttia on matalasti koulutettuja, lähinnä miehiä. Syrjäytymisriskissä olevia nuoria tukeva Nuotti-valmennus on tutkitusti kasvattanut erityisesti nuorten miesten jatko-opintojen todennäköisyyttä, mutta valmennuksen ehtojen kiristämisen vuoksi valmennukseen osallistuu enää harva.
- Tehdään nuorisotakuun kunnianpalautus
Nuorisotakuu takaa työttömäksi jääneelle nuorelle kolmessa kuukaudessa töitä, opintoja tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Nuorisotakuu ei kuitenkaan täysimääräisesti toteudu, eikä siitä ole mainintoja edes valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa. Sen sijaan EU:n nuorisotakuun mukaisesta neljän kuukauden takuusta on nähty mainintoja joissain hallituksen esityksissä ja sitä myös tilastoidaan enemmän.
Toisin kuin ministeri Marttinen kommentoi, meillä ei ole “varsin paljon erilaisia työllistämistä tukevia palveluja” – tai ainakaan niitä ei riitä kaikille niitä tarvitseville nuorille. Kymmenistä tuhansista työttömistä nuorista vain reilu 600 nuorta oli työllistymistä edistävissä palveluissa alle neljä kuukautta työttömäksi jäämisen jälkeen alkuvuodesta 2025. Nuorisotakuussa luvatussa kolmessa kuukaudessa lähes joka kymmenenneltä nuorelta uupuu jopa työllistymissuunnitelma.
- Vahvistetaan välityömarkkinoita reittinä työelämään
Kun työttömyys pitkittyy tai nuorelle on kasautunut runsaasti erilaisia haasteita, ei perinteinen työpaikka ole välttämättä paras keino kiinnittyä kestävästi ja pysyvästi työelämään. Tällöin apuun tarvitaan välityömarkkinoita. Niihin panostamalla ehkäistään syrjäytymistä, pitkittynyttä toimeentulotuen käyttöä ja työkyvyttömyyttä.
Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä on rakennettu lukuisia eri välityömarkkinoiden muotoja. Työpajat, kuntouttava työtoiminta, työkokeilut- ja valmennukset, palkkatuettu työ ja monet muut toiminnan muodot tarjoavat työttömälle nuorelle erinomaisen ponnahduslaudan avoimille työmarkkinoille. Kaikki osapuolet voittavat: yritykset saavat työkykyistä työvoimaa ja työttömien nuorten arkeen tulee rutiineja sekä merkitystä.
- Sosiaaliturvajärjestelmän tulee kannustaa oman työmarkkina-aseman parantamiseen
Ministeri Marttinen on väläytellyt ajatusta siitä, että työttömyysetuuksilla opiskelua tulisi helpottaa. Olemme ehdottomasti samaa mieltä: kuten aiemmin toimme ilmi, koulutus on ratkaisu moneen ongelmaan. Siksi toivomme myös, että syksyllä eduskunnassa käsiteltäviä sosiaaliturvauudistuksia tarkasteltaisiin uudelleen tästä näkökulmasta. Esimerkiksi toimeentulotuen uudistukset painostavat nuoria jopa keskeyttämään opintonsa.
Pitkittynyt toimeentulotuen käyttö vähentää paitsi työnteon, myös opiskelun kannusteita. Siksi nuorten oikeutta ensisijaisiin etuuksiin, kuten työttömyysetuuksiin, tulee vahvistaa. Valitettavasti työttömyysetuuksien nuoriin liittyvät erityisehdot karensseineen toimivat päinvastoin. Uusi yleistuki voisi korjata tämän ongelman, mutta esitysluonnoksissa nuorten erityisehdoista ei haluttu luopua, vaan jatkossakin nuoria ajetaan jopa kymmeneksi kuukaudeksi toimeentulotuelle työttömyysetuuksien sijaan.
- Luodaan työnantajille kannusteet nuorten palkkaamiseen
Osana nuorisotakuun toimeenpanoa Italiassa otettiin käyttöön tilapäinen Youth Bonus, jossa valtio korvaa nuoren vakituiseen työsuhteeseen palkanneelle yritykselle työntekijän sivukuluja. Iso-Britanniassa taas käydään keskustelua NEET-nuorten palkkaamiseen liittyvästä yritysten verovähennyksestä.
Toivomme hallitukselta rohkeutta punnita erilaisia työnantajille kohdennettavia kannusteita erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten palkkaamiseen. Se olisi paitsi inhimillisesti, myös talouden kestävyyden kannalta järkevää. Nuorten työllisyyden paraneminen näkyisi väistämättä säästöinä sosiaaliturvassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla voitaisiin ehkäistä monen nuoren putoaminen työvoiman ulkopuolelle.
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
