Nuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa ilmasto- ja ympäristökriisit ovat jatkuvasti läsnä uutisissa, sosiaalisessa mediassa ja yleisessä keskustelussa. Monelle ilmastoahdistus, huoli luonnon monimuotoisuudesta ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat arkeen ja hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Nuorisojärjestöillä on ainutlaatuinen rooli näiden tunteiden kohtaamisessa, sillä ne voivat tarjota tietoa, toivoa, yhteisöllisyyttä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia toimia.
Ekologisesti kestävän toiminnan ei tulisi olla nuorisojärjestöille irrallinen kokonaisuus, vaan läpileikkaava teema osana strategiaa. Kun edistämme kestävää kehitystä, tuemme planeettamme tulevaisuuden turvaamisen lisäksi myös nuorten hyvinvointia ja osallisuutta – siis niitä tavoitteita, joiden vuoksi nuorisojärjestöt ovat alkujaan syntyneetkin.
Nuorisojärjestöt tavoittavat vuosittain suuren joukon nuoria ja järjestävät tapahtumia, leirejä ja koulutuksia, joiden toteuttamisessa kuluu väistämättä luonnonvaroja ja syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Maapallon näkökulmasta onkin tärkeää, että toiminnasta aiheutuvat suorat vaikutukset huomioidaan ja ne pyritään ilmasto- ja luontoystävällisillä valinnoilla minimoimaan.
Suorien vaikutusten lisäksi järjestötoiminnan ilmasto- ja luontovaikutukset voivat olla myös epäsuoria. Kun nuoret kohtaavat vähäpäästöistä liikkumista, kasvispainotteista ruokaa ja kestäviä toimintatapoja osana arkea, tieto lisääntyy ja ekologisesti kestävät käytösmallit normalisoituvat. Pieniltäkin tuntuvat valinnat voivat suuria ihmismääriä tavoittaessaan moninkertaistua ja vaikuttaa asenteisiin sekä toimintakulttuureihin myös järjestötoiminnan ulkopuolella.
Mitä konkreettista nuorisojärjestöt voivat tehdä?
1. Kestävä arki ja toiminta
Järjestöjen omassa toiminnassa voidaan tehdä paljon: suosia kasvis- ja vegaaniruokaa tapahtumissa, vähentää lentämistä, suosia julkista liikennettä, kimppakyytejä ja etäosallistumismahdollisuuksia sekä kiinnittää huomiota materiaalien hankintaan ja kierrätykseen. Oleellista on, että kestävyys huomioidaan suunnitteluvaiheessa eikä vasta jälkikäteen.
2. Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen
Nuoret voivat tuoda esille uusia näkökulmia ja toimintatapoja. Antamalla nuorille tilaa ideoida, suunnitella ja toteuttaa ekologisia tekoja voidaan vahvistaa nuorten osallisuuden lisäksi myös kyvykkyyden tunteita. Nuoret voivat olla mukana laatimassa järjestön ympäristölinjauksia, järjestämässä kampanjoita tai viemässä viestiä eteenpäin päättäjille. Osallisuuden ja kyvykkyyden vahvistaminen puolestaan voi osaltaan helpottaa ilmastonmuutoksesta ja ympäristökriiseistä johtuvaa ahdistusta ja huolta tulevaisuudesta.
3. Kestävyyskasvatus ja keskustelupaikat
Nuorisojärjestöt ovat turvallisia tiloja oppimiselle ja keskustelulle. Voimme tarjota tietoa ekologisesta kestävyydestä nuorten ikä- ja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla, käsitellä vaikeitakin tunteita ja purkaa vastakkainasettelua. Yhdessä pohtiminen ja ymmärryksen lisääminen on arvokasta.
4. Yhteistyö ja vaikuttamistyö
Nuorisojärjestöjen ei tarvitse suunnistaa kestävyysteemojen halki yksin. Yhteistyö muiden nuoriso- ja ympäristötoimijoiden kanssa vahvistaa osaamista ja vaikuttavuutta. Monitahoisella yhteistyöllä voimme kasvattaa jalansijaa yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä: voimme nostaa nuorten ääntä esiin politiikassa ja vaatia päätöksiä, jotka turvaavat sekä ihmisten että luonnon tulevaisuuden.
Nuorisojärjestöt oikeudenmukaisuuden ja toivon ajureina
Ilmasto- ja ympäristöteemat saattavat herättää voimakkaita tunteita ja keskustelu ajautua helposti mustavalkoisiin asetelmiin. Nuorisojärjestöt voivat tarjota vaihtoehdon tälle tarjoamalla tiloja, joissa etsitään ratkaisuja yhdessä. Kun nuoret kohtaavat toisiaan erilaista taustoista ja näkemyksistä käsin, syntyy ymmärrystä, joka voi kantaa pitkälle.
Ekologinen kestävyys herättää usein myös kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta. Kaikilla nuorilla ei ole samoja mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja, eikä vastuu ympäristökriisien ratkaisemisesta voi olla yksinomaan nuorilla. Nuorisojärjestöt ovatkin avainasemassa muistuttamassa rakenteiden merkityksestä ja pitämässä huolen siitä, ettei kestävyystyö lisää eriarvoisuutta.
Lisäksi on tärkeää vaalia toivoa. Pelottavien faktojen ja uhkakuvien rinnalle tarvitaan kertomuksia muutoksesta, onnistumisista ja siitä, että teoilla on merkitystä. Nuorisojärjestöt voivat olla juuri näitä toivon rakentajia. Lopulta ekologinen kestävyys on kysymys siitä, millaisen maailman haluamme jättää nuorille – ja millaiset toimintaedellytykset annamme heille nyt. Kun nuorisojärjestöt tarttuvat tahoillaan ekologisen kestävyyden edistämiseen rohkeasti, voivat ne olla mukana rakentamassa sekä elinkelpoista maapalloa että vahvaa, osallistuvaa nuorisoa.
Tämä teksti kuuluu blogisarjaan, jossa avataan näkökulmia siihen, miten nuorisoalan järjestöt voivat ottaa ekologisen kestävän kehityksen huomioon toiminnassaan. Kirjoitukset ovat osa Vastuulliset järjestöt -hanketta, jonka Nuorisoala ry toteuttaa ajalla 11.6.2025–30.4.2026. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen elinvoimakeskus.
Anton Riihelä ja Aurora Ruotsalainen
Kirjoittajat toimivat nuorten luontodelegaatteina. He edustavat nuoria Suomen biodiversiteettistrategian seurantatyöryhmässä ja kansainvälisissä luontokokouksissa. Lisäksi he lisäävät nuorten tietoutta luonnon monimuotoisuuskysymyksissä.
