Ekologisen kestävyyden edistäminen nuorisoalalla ja kestävyyskysymysten käsittely nuorten kanssa on meidän kaikkien yhteinen tärkeä asia. Tämän päivän nuorista kasvaa tulevaisuuden aikuisia ja, kuten kaikki tiedämme, ympäristöongelmat ilmastokriisin ja luonnonvarojen ylikulutuksen myötä tulevat näkymään vieläkin vahvemmin monina globaaleina ongelmina heidän aikuistuessaan. Parempi suunta on saavutettavissa vain, jos teemme asioita näkyviksi, keskustelemme ja toimimme näiden asioiden eteen kaikilla mahdollisilla sektoreilla johdonmukaisesti.
Tarvitaan systeemistä muutosta, joka on tietenkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen ja poliittinen asia. Kuitenkin yksilönäkökulmasta katsoen, nuorten ympäristöhuoli ja tulevaisuususkon heikkeneminen ovat tutkittua faktaa. Ympäristökansalaisuutta vahvistamalla voidaan kuitenkin myös vastata näihin isoihin ja kompleksisiin haasteisiin.
Ympäristökasvatuksen keinot tuovat asioiden käsittelyyn toiminnallisuutta, osallisuutta ja monipuolisia menetelmiä, jotka korostavat omia oivalluksia, tiedon ja taidon lisääntymistä sekä toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Klassisessa Ympäristökasvatuksen teoriassa, Palmerin puumallissa, puhutaan ympäristökasvatuksen olevan kolmen tason toimintaa: opitaan ympäristöstä, ympäristössä ja toimitaan ympäristön puolesta. Kokemukset, tieto-taito ja toiminta lomittuvat näiden väliin ja kaiken pohjana on tietenkin merkittävät elämänkokemukset. Toimijuuden vahvistaminen tuo voimaantumista ja sitähän nuorisoala tarjoaa! Ympäristökasvatus sopii siten kaikkeen nuorisotyöhön ja -toimintaan, vaikka luonto- ja ympäristökysymykset eivät toiminnan ytimessä olisikaan.
Kannattaa aloittaa kartoittamalla tilanne
Mistä sitten aloittaa? Jonkinlainen tietoja, taitoja ja asenteita mittaava alkukartoitus on hyvä tapa aloittaa. Esimerkiksi Osaamiskeskus Kentaurin nuorisoalalle kehittämissä ekologisen kestävyyden mittarissa on hyvät valmiit kysymykset. Tulosten pohjalta on jo helpompi nähdä kehittämiskohteita, ja pohtia juuri teidän toimintaanne sopivaa ohjelmaa nuorille ja selvittää samalla, mitä nuoret itse toivovat. Tämän jälkeen valitaan jokin teema, mitä aletaan käsitellä nuorten kanssa. Teeman avulla on helppo etsiä materiaaleja ja valmiita toimintaideoita kaikille avoimesta luonto- ja ympäristökasvatuksen materiaalipankki MAPPA.fi-palvelusta.
Helppo tapa lisätä ekologisen kestävyyden käsittelyä nuorisotoimintaan on järjestää kalenterin mukaan toimintaa erilaisten kansallisten ja kansainvälisten ympäristöteemapäivien ympärille. Esimerkiksi Suomen luonnon päivä, Ylikulutuspäivä, Earth Hour. MAPPAsta löytyy myös tähän valmis kalenteri.
Kannattaa myös osallistaa nuoret järjestön ympäristötoimintaan ja ympäristöohjelman tekemiseen, esim. tutkimaan energian- ja vedenkulutusta ja hankintoja. Esim. Yhteiset tarjoilut voivat olla hyvä teema aloittaa keskustelu ja toiminta. Keskustelussa kannattaa hyödyntää valmiita dialogimenetelmiä!
Voi myös ottaa osaa erilaisiin luonto- ja ympäristöteemaisiin haasteisiin, esimerkkejä tällaisista vuonna 2026: Suuri Linturetki, 100 Lajia -haaste, Luontovuosi -haaste. Hyvin matalalla kynnyksellä kannattaa vain lähteä ulos ja tutkimaan yhdessä luontoa. Avuksi voi ottaa erilaiset luontoseurantamateriaalit ja digitaaliset applikaatiot, kuten iNaturalistan, ja alkaa tekemään kevätseurantaa nuorten kanssa! Luontoa löytyy ihan kaikkialta, joten tätä varten ei tarvitse lähteä matkustamaan kauas ”luontoon”.
Ulkona oppimisesta on tutkitusti monenlaista hyötyä
Ja toiminnan siirtyessä ulkoilmaan huomaakin sen monet hyödyt. Ulkona oppimisen hyödyistä onkin vahvaa tutkimusnäyttöä: luonnossa oleskelu parantaa keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Toiminnallinen ja moniaistinen oppiminen tukee muistia ja ymmärrystä, ja luonnonympäristö tarjoaa tasavertaisen oppimisympäristön erilaisille oppijoille. Luonnossa tapahtuva oppiminen vahvistaa myös ryhmähenkeä ja sosiaalisia taitoja (Kuo ym. 2019, Haukka 2022). Ympäristökasvatuksen lisäksi ulos voikin siirtää ihan kaiken nuorten kanssa tehtävän toiminnan. Kannattaa rohkeasti kokeilla kävely- ja ulkokokouksia ja muuta osallistavaa ulkotoimintaa. Monet fasilitointimenetelmät toimivat oikein hyvin myös ulkotiloissa, oli se sitten piha, kaupungin puistoalue tai metsä.
Lopuksi kannattaa tietysti mitata osallistujien tietojen, taitojen ja asenteiden muutosta sekä kertoa uusista tavoista toimia mahdollisimman monelle. Ekologisen kestävyyden edistäminen kuuluu kaikille ja kaikkeen toimintaa, mahtavaa että lähdette siihen mukaan!
Tämä teksti on osa blogisarjaa, jossa avataan näkökulmia siihen, miten nuorisoalan järjestöt voivat ottaa ekologisen kestävän kehityksen huomioon toiminnassaan. Kirjoitukset ovat osa Vastuulliset järjestöt -hanketta, jonka Nuorisoala ry toteuttaa ajalla 11.6.2025–30.4.2026. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Johanna Sunikka
Kirjoittaja toimii Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtajana. Liiton toiminnan tarkoituksena on luonto- ja ympäristökoulutoiminnan sekä ympäristökasvatuksen edistäminen. Vuonna 2007 perustetun liiton visiona on ekologisesti kestävä tulevaisuus, jota kohti pyritään tukemalla lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamista ja kestävän elämäntavan oppimista.
