Nuorisoalan järjestöillä harvoin lienee ylimääräistä rahaa kirstun pohjalla. Koska avustuksia myönnetään usein vain vuodeksi tai hankkeeksi kerrallaan, on joskus vaikeaa tehdä tulevaisuuteen katsovia, ekologisesti kestäviä valintoja. Joudutaan ehkä tavaraa tai palveluita hankkiessa ostamaan halvin vaihtoehto, joka ei kestäkään aikaa, vaikka toiminta lopulta jatkuisikin.
Niin myös vuosiavustusten turvin toimivassa Kesälukioseurassa välillä tehdään. Kun vaikkapa hankimme kurssimateriaaleja kesän leireille, joudumme katsomaan pelipallojen tai siveltimien hintaa laadun sijaan. Nopeimmin rikki menneiden kurssimateriaalien tilalle tarvitaan uudet jo seuraavana kesänä. Tähän auttaisi lähinnä varmuus rahoituksen jatkumisesta.
Joskus voikin saada kaiken
Moni pieni valinta toiminta-arjessamme kuitenkin sekä vähentää hävikkiä ja päästöjä että terävöittää toimintaamme, ja säästää vielä rahaakin – todellinen win-win-win siis! Kun huomaamme Kesälukioseurassa tällaisen mahdollisuuden, tartumme siihen, vaikka joutuisimme näkemään vähän vaivaa. Onneksemme toimistollamme työskentelee ihmisiä, jotka näkevät materiaalinkeruu-, korjaus- ja askartelusessiot työhyvinvointia lisäävänä puuhana, joka tuo kaivattua vaihtelua toimistotyöhön.
Uudelleenkäyttöä jatkamme niin pitkään kuin voimme, vaikka se tarkoittaisi piknikvilttien jesaroimista kokoon. Vajaat liiturasiat täydennetään puuttuvilla väreillä ja kaiken sorttisista tusseista kootaan sopivia nippuja. Talvikaudella kaapintaukset pullistelevat suuria tyhjiä pahvilaatikoita, joissa lähetetään materiaalit kesäisin niin monelle leirille ja takaisin kuin teipit kestävät. Toimistokalusteetkin löytyvät pitkälti käytettyinä, usein jopa ilmaiseksi.
Kierrätysmateriaalit ovat meillä suosiossa. Myös osa opettajistamme haluaa osallistua talkoisiin vaikkapa tuomalla kesälukioon takakontillisen pahvia laivojen tai linnojen askarteluun. Vuokranantaja ei aina ole huomioinut jätteenkierrätystä, mutta se ei ole estänyt meitä perustamasta omia kierrätyspisteitä koko toimistokäytävän käyttöön.
Kahvimaitomme ovat kasvimaitoa, koska se säilyy pitkään ja sitä voi tilata paljon kerralla. Tapahtumissa kukaan ei pane merkille herkullisen täytesämpylän vegaanisuutta tai tomaattikeiton lihattomuutta. Vegeruoka on meille halvempi ja helpompi järjestää – se kun sopii melkein kaikkiin ruokavalioihin. Kuin varkain tarjoilujen hiilijalanjälki pienenee.
Yllättävän monen painotuotteen voi tehdä itse nykyisillä tulostimilla ja ilmaissuunnitteluohjelmilla (vinkkinä erityisesti järjestöille maksuton Canva Pro -lisenssi). Silloin saa juuri sitä mitä haluaa ja juuri oikean määrän – ei kuljetuksia, ei hävikkiä eikä ylihintaa. Esimerkiksi kurssilaisten vihot tulostamme ja nidomme itse sopivan kokoisiksi ja laisiksi kullekin kurssille. Hinta tippuu murto-osaan (vaikka mukaan laskisi käytetyn ajan) eikä kursseilta jää tähteeksi satoja puolityhjiä ruutuvihkoja. Lisäksi osallistujia ilahduttavat kivat ja persoonalliset sivut ja kannet, joissa on vaikkapa kyseisen kurssin kieli edustettuna. Esitteet ja mainostarratkin suunnittelemme ja tulostamme pääsääntöisesti itse, jolloin voimme räätälöidä niitä muutaman kymmenen erissä kuhunkin tapahtumaan sopiviksi. Ja jälleen säästyy luonnon lisäksi myös rahaa.
Matkustamisen päästöt: aina voi kannustaa kestävämpiin valintoihin
Matkustaminen lienee Kesälukioseuran suurimpia syntejä kestävän kehityksen kannalta.
Osa kesälukioryhmistämme suuntaa ulkomaille. Vaikka suunnitteilla on tulevaisuudessa ulkomaan kesälukio, johon matkustetaan maata pitkin, on joihinkin kohteisiin edelleen lennettävä. Lentopäästöjen kompensoimista eli hyvittämistä erilaisina yhteistyömuotoina selvitettiin taannoin ahkerasti, mutta lopulta realistisimmaksi vaihtoehdoksi jäi tarjota osallistujalle mahdollisimman helppo väylä hyvittää päästöjään itse. Heti ilmoittautumislomakkeella kerromme lentojen päästövaikutuksista ja laskemme hyvityshinnan kullekin kurssille. Osallistuja voi yhdellä klikillä valita, haluaako hyvittää päästönsä. Jos haluaa, me lisäämme summan hänen laskuunsa. Kauden lopuksi kokoamme kaikkien ”hyvittelijöiden” rahat yhteen ja luovutamme ne tarkkaan valittuun kompensointikohteeseen, jolla on vahvat kansainväliset suositukset, tiukat laskelmat ja mahdollisimman välitön vaikutus päästöihin. Näin nuorten ja perheiden ei tarvitse tehdä vaivalloista taustatyötä itse.
Opettajamme ja osallistujamme kulkevat leireille joskus pitkiäkin matkoja eri puolilta Suomea. Vaikka auto on monille helpoin vaihtoehto, voimme silti kannustaa käyttämään junaa ja bussia. Kurssihenkilökuntamme tietää, että maksamme matkakorvaukset julkisten kulkuvälineiden mukaan tai ostamme matkaliput valmiiksi. Osallistujille neuvomme sopivat bussi- ja junayhteydet eri puolilta Suomea saapuessa. Kun kynnyksen joukkoliikennevälineillä kulkemiseen madaltaa niin alas kuin mahdollista, useampi tarttuu mahdollisuuteen, vaikka se tuntuisi epävarmemmalta tai kalliimmalta kuin yksityisautoilu. Tuemme myös porukalla liikkumista esimerkiksi järjestämällä opettajien saattamia yhteiskuljetuksia ja kimppatakseja.
Kestävä kehitys ja luontoyhteys näkyvät kursseillamme ja kehittämishankkeissamme
Toimintamme koostuu lasten ja nuorten leirimuotoisista kursseista, joilla ei tavallisesti erikseen korosteta kestävän kehityksen teemoja. Luonnonläheinen leiriympäristö tarjoaa kuitenkin monille nuorille kaupunkilaisille kosketuksen luontoon, ja tätä haluaisimme tukea entistä syvemmin jatkossa.
Osalla kursseistamme ympäristöteemat näkyvät myös sisällöissä. Ihmisen vaikutus Itämeren ekologiaan on kansainvälisen Itämeri-kesälukiomme keskeisiä teemoja. Tuo kesälukio saikin viime vuonna Sukeltajaliiton ympäristöpalkinnon! Pyrimme muutenkin tuomaan ekonäkökulmaa kansainvälisiin yhteistyökuvioihin. Esimerkiksi namibialaiset kesälukiolaiset ovat Suomessa oppineet kiertotaloudesta ja intoilleet pullonpalautusautomaateista. Marokkolainen kesälukioryhmä taas vieraili kierrätyskeskuksen kulisseissa ja sai kuulla robotiikan mahdollisuuksista kiertotaloudessa.
Apurahahakujakin yritämme pitää laajasti silmällä: usein niissä painotetaan ympäristöasioita. Olisiko meillä jotakin annettavaa tähän tai tuohon hakuun? Osa hankkeista jää suunnitteluasteelle, mutta jo pelkkä suunnittelu vahvistaa ideapankkiamme ja osaamistamme. Parina vuonna käynnistelimme uutta Ympäristövaikuttamisen kesälukiota. Harmillisesti nuo vuodet sattuivat olemaan 2020–2021, eivätkä koronarajoitusten kesät osoittautuneet otollisimmaksi ajaksi uusille leirimuotoisille kursseille. Rahoitusta vaille taas jäi toisten leirijärjestöjen kanssa yhteistyössä suunniteltu hanke, jossa olisi tuotettu leireille opetusmateriaalia luonnon terveyshyödyistä. Vaikka jäivätkin toteutumatta, molempien kehittämishankkeiden valmistelu toi mukanaan hyviä kontakteja ja toteutusideoita omaan toimintaan.
Jos ei voi tehdä paljon, tehdään vähän
Vaikka kestävät valinnat ovat joskus haastavia järjestöille, pidämme Kesälukioseurassa tärkeänä tehdä sen minkä voimme. Ja mitä voimme aina tehdä, on arvioida omaa toimintaamme ja petrata jossakin, vaikka aivan pikkujutussakin. Toisinaan keksimmekin kestävämpiä tapoja tehdä asioita – ja vastata samalla kohderyhmämme tarpeisiin paremmin!
Tämä teksti on osa blogisarjaa, jossa avataan näkökulmia siihen, miten nuorisoalan järjestöt voivat ottaa ekologisen kestävän kehityksen huomioon toiminnassaan. Kirjoitukset ovat osa Vastuulliset järjestöt -hanketta, jonka Nuorisoala ry toteuttaa ajalla 11.6.2025–30.4.2026. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Juuli Jalava
Kirjoittaja on kesälukiotoiminnan suunnittelija Kesälukioseurassa. Järjestö järjestää kesälukiokursseja kaikille 15–19-vuotiaille nuorille sekä oman kielen ja kulttuurin kursseja pakolaistaustaisille lapsille ja nuorille. Seura toimii myös keskusjärjestönä muiden toimijoiden järjestämille valtakunnallisille kesälukioille.
