Uusi raportti vahvistaa, että nuorisodelegaattiohjelmalla on tärkeä rooli Nuoret, rauha ja turvallisuus -työssä, kirjoittaa nuorten vaikuttajaryhmien asiantuntija Lotta Tuominen.
Yksi parhaista puolista työssäni on keskustella nuorisodelegaattien kanssa, kun he ovat juuri palanneet kansainvälisistä kokouksista – vaikkapa YK:n yleiskokouksesta, kansainvälisestä työkonferenssista tai ilmastokokouksesta.
He osallistuvat kokouksiin yleensä Suomen virallisen delegaation jäsenenä mutta tarkkailevat ympäristöään myös tavallisen suomalaisnuoren ja järjestötoimijan silmin. Niin he tekevät havaintoja, joista me Suomen kamaralla pääsemme kokousmatkan jälkeen nauttimaan: oli kyse sitten antigender-liikkeen kasvusta tai Yhdysvaltain vetäytymisen aiheuttamista muutoksista, nuorisodelegaattien analyysi on vertaansa vailla.
“Suomi ei pelkää ojentaa mikrofonia ministeriltä nuorelle.”
Nuorisodelegaattiohjelmaa kiitellään myös tuoreessa arviointiraportissa, jossa luodaan katsaus Suomen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaan. Kirjoittajat haastattelivat ulkoministeriön toimeksiannosta muun muassa valtionhallinnon, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten organisaatioiden edustajia.
Raportin mukaan suomalaisten nuorisodelegaattien osallistuminen neuvotteluihin on lisännyt YK-toimijoiden ymmärrystä nuorten merkityksestä. Suomi on profiloitunut maaksi, joka ei pelkää ojentaa mikrofonia ministeriltä nuorelle.
En siis ole ainoa, joka pitää nuorisodelegaattiohjemaa isona onnistumisena. Silti olen samaa mieltä myös toisesta raportissa esitetystä väitteestä: nuorten osallisuus kansainvälisessä rauhantyössä ei voi jäädä tähän.
Raportissa ehdotetaan, että vammais- ja maahanmuuttajajärjestöt sekä kuntien nuorisotyön ammattilaiset kutsutaan mukaan Nuoret, rauha ja turvallisuus -työhön. Haastatellut viranomaistahot taas toivovat, että nuoria kannustettaisiin hakeutumaan kansainväliselle uralle rauhan ja turvallisuuden parissa.
Molemmat toimet ovat kannatettavia. Nuorten osallistuminen on vahvimmillaan silloin, kun siihen on monia eri väyliä, jotka huomioivat erilaisten ryhmien tarpeet. Tästä ajatuksesta on kummunnut myös Nuorisoalan ja sisarjärjestöjemme Representing Youth -projekti, jossa laajemmalle nuorten joukolle tarjotaan väyliä vaikuttaa nuorisodelegaattien agendaan kansainvälisissä kokouksissa.
Niiden lisäksi pohdin, voisiko Suomi osoittaa tukensa nuorille rauhantekijöille muissa maissa – etenkin niissä, joiden johtajat suhtautuvat nuorten kansainväliseen osallisuuteen penseästi?
Yksi asia nimittäin toistuu nuorisodelegaattien analyyseissa, joita he tuottavat kokousmatkoilta palattuaan: nuoret edustajat tekevät yhteistyötä keskenään, neuvottelevat muiden kokousedustajien kanssa ja pitävät väkeviä puheenvuoroja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän tulevaisuuden puolesta.
Se jos joku on rauhantyötä tässä ajassa.
Lotta Tuominen
Kirjoittaja on nuorten vaikuttajaryhmien asiantuntija, joka tukee nuorisodelegaatteja taustalla ja ylpeilee heidän saavutuksillaan!
lotta.tuominen@nuorisoala.fi
