Johanna Mäkinen tarkasteli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään nuorisoalan toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita. Työ tarjoaa suosituksia yhteistyön vahvistamiseksi.
Yhteistyöstä, sen merkityksestä sekä kehittämisestä, on nuorisoalalla puhuttu pitkään. Yhteistyö nuorisoalan toimijoiden välillä vaihtelee alueellisesti ja kuntakohtaisesti, sillä yhteistyö on osittain tahdosta riippuvaista. Monissa aiemmin tehdyissä selvityksissä ja tutkimuksissa liittyen nuorisotyössä toteutettavaan yhteistyöhön on tunnustettu sen merkityksellisyys. Tutkimusten mukaan yhteistyö on keskeinen keino edistää nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja kehittää nuorisotyötä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyön onnistumista on nähty tukevan selkeät rakenteet, yhteiset tavoitteet ja moniammatilliset taidot, kun taas esteinä on aiemmin tunnistettu muun muassa resurssipula, erilaiset toimintakulttuurit ja yhteistyön tarpeen tunnistamattomuus. Yhteistyö nähdään vapaaehtoisena, merkityksellisyyteen ja luottamukseen perustuvana toimintana, joka edellyttää sitoutumista, vuorovaikutusta ja toisten toimijoiden tuntemista. Nuorisotyössä yhteistyötä ohjaavat muun muassa lainsäädäntö, valtakunnalliset ohjelmat ja hankkeet.
Suositukset suuntaavat ajatuksia tulevaisuuteen
Opinnäytetyö toteutettiin vuosien 2025-2026 aikana ja sen tavoitteena oli luoda suositukset nuorisoalan toimijoiden yhteistyön vahvistamiseksi. Kehittämistyö lähti tarpeesta ennakoida yhtä nuorisoalan tulevaisuusskenaariota. Tulevaisuusskenaariossa Suomen monissa kunnissa nuorten määrä vähenee tulevina vuosina saman aikaisesti nuorisotyön resurssien vähentyessä. Yhtenä merkittävänä ratkaisuna tähän nopeasti tapahtuvaan muutokseen näen yhteistyön tiivistämisen entisestään nuorisoalan toimijoiden välillä. Yhteistyöllä tarkoitetaan opinnäytetyössäni nuorisoalan toimijoiden välistä yhteistyötä, ylittäen niin organisaatio- kuin kuntarajoja.
Suositukset luotiin tutkimushaastatteluista saatavien tulosten sekä aiemmin toteutettujen tutkimusten perusteella. Luodut suositukset sisältävät konkreettisia askelia yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen kunnissa sekä alueittain, kuntarajat ylittäen. Näillä toimilla varmistetaan nuorisotyön tehtävän toteutuminen jatkossakin, resurssien vähentymisestä huolimatta. Suosituksen on rakennettu kolmen tason alle: rakenteellinen taso, toiminnallinen taso sekä kulttuurinen taso. Suositukset voivat toimia ikään kuin tarkastuslistana nuorisoalan johtajille. Kysymys kuuluu: toteutuuko meillä nämä asiat, jotta saisimme yhteistyöstä sen hyödyn irti, mikä siitä on mahdollisuus saada? Voiko yhteistyö olla välttämätöntä nuorisotyön toiminnan jatkuvuuden kannalta kunnassamme?
Toimiva yhteistyö on tekoja ja sitoutumista
Yhteistyötä nuorisoalalla ei pidä nähdä vain keinona selviytyä resurssihaasteista, vaan se tulee nähdä strategisena mahdollisuutena, jolla voidaan muun muassa 1. tuottaa enemmän vaikuttavuutta vähemmällä 2. tarjota parempia palveluita nuorille ja 3. vahvistaa koko alan osaamista ja resilienssiä. Yhteistyössä on merkittävää myös tunnistaa ja tunnustaa se, että yhteistyö ei tapahdu itsestään. Se vaatii mm. rakenteita ja resursseja, johdon ja kentän sitoutumista, yhteistä tahtotilaa, nuorten osallisuutta sekä avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä. Nuorisotyön vahvistamisesta hyötyy erityisesti nuoret, koska nuorisotyöllä tuetaan nuoren toimijuutta ja paikkaa yhteiskunnassa. Nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja itsenäistymiseen panostaminen on panostus myös tulevaisuuden suomalaiselle yhteiskunnalle, sillä nykyiset nuoret rakentavat tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Toimiva yhteistyö ei ole sanahelinää – se on konkreettisia tekoja, pitkäjänteisiä suunnitelmia, sitoutumista ja eteenpäin menemistä myös silloin, kun vaikeudet astuvat kuvaan.
Nuorten vuoksi.
Lue lisää suosituksista ja kokonaisuudessaan tutkimuksestani täältä: Nuorisoalan tulevaisuusskenaario pienissä kaupungeissa 2035 : nuoret vähenee, resurssit vähenee : suosituksia nuorisoalan toimijoiden yhteistyön vahvistamiseen
Johanna Mäkinen
Kirjoittaja on Imatran kaupungin nuorten palveluiden vastaava, joka on tehnyt ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön nuorisoalan yhteistyöstä.
Lähteet:
Chauke, T. A., & Kakuru, D, 2025. Professionalisation of youth work: unleashing barriers towards this goal. International Journal of Adolescence and Youth, 30(1). Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.1080/02673843.2025.2564751
Erto 2024. Jopa yli 1000 työntekijän vähennys sosiaalialan järjestöihin. Mediatiedote 5.11.2024. Viitattu 5.1.2026. https://www.erto.fi/ajankohtaista/jopa-yli-1000-tyontekijan-vahennys-sosiaalialanjarjestoihin
Kuntaliitto 2024. Kuntien talousnäkymät heikkenevät nyt jyrkästi – verotus uhkaa kiristyä joka toisessa kunnassa. Kuntaliitto. Viitattu 30.12.2024. https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2024/kuntientalousnakymat-heikkenevat-nyt-jyrkasti-verotus-uhkaa-kiristya-joka-toisessa
Matilainen M. 2020. MONIALAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Vantaan nuorisopalveluiden toimijoiden näkökulma. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Diakoniaammattikorkeakoulu. Viitattu 2.1.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/300555/Matilainen_%20Mirka.pdf?sequence=2&isAll owed=y Nuorisoala ry n.d..b. Nuorisoalasta ja nuorisotyöstä. Viitattu 5.1.2026. https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/nuorisoala/
Nuorisoala ry 2025. Mitä kuuluu nuorille ja nuorisoalalle? – Vuosikatsaus 2025. Viitattu 10.10.2025. https://nuorisoala.kuvat.fi/kuvat/Julkaisut/Katsaukset+%E2%80%93+Mit%C3%A4+kuuluu+nuorille+ja +nuorisoalalle/vuosikatsaus+2025+-+mit%C3%A4+kuuluu+nuorille+ja+nuorisoalalle.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö, n.d. Nuorisotyön valtion rahoitus. Viitattu 8.12.2025. https://okm.fi/nuoriso/rahoitus
Sitra 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 30.12.2024. https://media.sitra. f i/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf.
Sonneveld, J., Metz, J., Manders, W. et al, 2022. The Contribution of Professional Youth Work to the Personal Development and Social Participation of Socially Vulnerable Youngsters: A Dutch Longitudinal Cohort Study. Child Adolesc Soc Work J 39, 361–373. Viitattu 16.3.2026. https://doi.org/10.1007/s10560-021-00765-w
Tilastokeskus. Väestö iän ja sukupuolen mukaan eri vuosien väestöennusteissa, koko maa -tilastot. Viitattu 27.11.2025. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaenn/statfin_vaenn_pxt_128t.px/
Tilastokeskus 2024b. Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän asukkaita kuin kuolee 2040-luvulla. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2025. https://stat.fi/uutinen/vain-harvassa-kunnassa-syntyy-enemmanasukkaita-kuin-kuolee-2040-luvulla
Tullila M. 2025. Kumppanuuksien kannoilla, Nuorisoalan yhteistyön edistäminen Helsingissä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.1.2025. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/880186/Tullila_Mika.pdf?sequence=2
Valtiovarainministeriö 2023. Kuntatalousohjelma vuosille 2024–2027. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2023:70. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Viitattu 15.12.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165187/VM_2023_70.pdf?sequence=1&isA llowed=y
Youth Worker Interactions with Other Sectors: Better understanding multi-agency working to support young people, 2025. GOV. UK. Viitattu 15.3.2026. https://www.gov.uk/government/publications/youthworker-interactions-with-other-sectors-better-understanding-multi-agency-working-to-supportyoung-people/youth-worker-interactions-with-other-sectors-better-understanding-multi-agencyworking-to-support-young-people
YOUTH WORK IN THE SPOTLIGHT. Guide to Recommendation CM/Rec(2017)4 of the Committee of Ministers of the Council of Europe to member States on youth work. Viitattu 26.11.2025. https://okm.fi/documents/1410845/5384011/Youth+work+in+the+spotlight+Guide+to+Youth+Work+R ecommendation/6ed2d3b7-cc21-230f-cdac0faace652194/Youth+work+in+the+spotlight+Guide+to+Youth+Work+Recommendation.pdf
