Suomen sisäinen turvallisuus ei riipu vain poliisin, viranomaisten tai puolustusvoimien toiminnasta. Se rakentuu arjessa, kouluissa, yhteisöissä ja siinä, miten nuoret kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Turvallisuuden kokemus syntyy kohtaamisissa, joita tapahtuu joka päivä ympäri Suomea. Nämä kohtaamiset eivät synny suurella rahalla, vaan sillä, että joku pysähtyy kuuntelemaan ja välittämään.
Nuorisoalan tuore lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston selonteosta sisäisestä turvallisuudesta (16.10.2025) nostaa esiin, että syrjäytyminen on yksi vakavimmista turvallisuusriskeistä. Tärkeä huomiomme oli, että selonteossa syrjäytymisen teemojen käsittely on erittäin suppeaa, vaikka aiemmissa selonteoissa on korostettu syrjäytymisen vaikutuksia turvallisuuteen. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy pitäisi nähdä keskeisenä osana turvallisuuskäsitystä, ei vain rikosten seuraamuksia tai rangaistusten koventamista koskevana kysymyksenä.
Turvallisuus ei synny valvonnasta ja kontrollista, vaan siitä, että jokaisella on paikka, yhteisö ja mahdollisuus kokea merkitystä. Lausunnossa korostamme, että nuorten osallisuus, hyvinvointi ja koulutus ovat sisäisen turvallisuuden perusta. Koulutuksella vahvistetaan demokratiaa, ehkäistään eriarvoisuutta ja suojataan yhteiskuntaa informaatiovaikuttamiselta. Nuorisotyöllä ehkäistään syrjäytymistä ja rikoskierteiden syntyä. Usein se on kaikkein kustannustehokkainta turvallisuustyötä.
Myös koulukiusaamisen ehkäisy on osa sisäistä turvallisuutta. Kiusaamisen vähentäminen, esimerkiksi nuorisotyön avulla, ehkäisee väkivallan ja syrjäytymisen juurisyitä sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta yhteiskuntaan. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee turvallisen koulupolun ja yhteisöllisen, mukavan koulupäivän.
Nuoret myös reagoivat herkästi muuttuvaan turvallisuusympäristöön. EU-nuorisodialogin kysely osoittaa, että suuri kyselyyn vastanneista nuorista uskoo Suomen turvallisuustilanteen heikkenevän lähivuosina ja kokee lisääntyvää epävarmuutta tulevaisuudestaan. Turvallisuushuoli näkyy jo nuorten elämänsuunnitelmissa, esimerkiksi lapsihaaveiden lykkäämisessä. Tämä kehitys on otettava vakavasti osana yhteiskunnallista resilienssiä.
Nuoret itse ymmärtävät turvallisuuden käsitteen laajasti. Ei rauhaa ilman nuoria -raportissa nuoret liittivät turvallisuuden paitsi väkivallan ja rikollisuuden vähenemiseen myös yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kaltaisiin tekijöihin. He odottavat konkreettisia tekoja ennen kaikkea poliitikoilta ja viranomaisilta, mutta myös mahdollisuuksia itse olla osa ratkaisua.
Sisäinen turvallisuus riippuu siitä, miten nuoret otetaan mukaan yhteiskuntaan ja miten heihin suhtaudutaan. Poliitikoilla ja viranomaisilla on sekä valta että vastuu tehdä tekoja, jotka luovat turvallisempaa Suomea nykyisille ja tuleville nuorille.
Jokainen tässä maassa kasvava nuori ansaitsee kokea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Vain siten syntyy tunne siitä, että koulutus kannattaa edelleen ja että aamulla töihin tai oppitunnille lähtemisessä on järkeä.
Siksi halvin ja tehokkain investointi sisäiseen turvallisuuteen on yksinkertainen: kohtaamiset. Kannustankin poliitikkoja tapaamaan nuoria siellä, missä nuoret ovat – nuorisotiloilla, partiokoloilla, kirjastoissa ja ostoskeskuksissa. Siellä, arjen keskellä, syntyy luottamus, joka tekee Suomesta turvallisen.
Petra Pieskä
Kirjoittaja on pian uusiin haasteisiin siirtyvä nuorisoalan vaikuttamistyön päällikkö. Lähes seitsemän vuoden nuorisoalalla työskentelyn jälkeen hän uskoo yhä – ja ehkä jopa vahvemmin kuin ennen – että politiikalla voidaan pelastaa maailma, jos vain niin halutaan ja uskalletaan tehdä.
petra.pieska@nuorisoala.fi
