Kuntavaalien jälkimainingeissa on hyvä hetki muistuttaa valittuja paikallistason päättäjiä siitä, että nuorten hyvinvointia rakennetaan ja hyvinvoinnin aukkoja paikataan nuorten lähellä – arjen ympäristöissä, palveluissa ja rakenteissa.
Kuntavaalien jälkimainingeissa on hyvä hetki muistuttaa valittuja paikallistason päättäjiä siitä, että nuorten hyvinvointia rakennetaan ja hyvinvoinnin aukkoja paikataan nuorten lähellä – arjen ympäristöissä, palveluissa ja rakenteissa. Opinnäytetyössäni olen selvittänyt sitä, miten nuorten hyvinvoinnin indikaattorit on huomioitu kuntavaalien valtakunnallisissa vaaliohjelmissa keväällä 2025. Nuoret ovat tulevaisuuden kannalta keskeinen ikäryhmä, johon tehdyt päätökset vaikuttavat monitasoisesti ja pitkään. Hyvinvointia voidaan tarkastella sekä subjektiivisena kokemuksena että objektiivisten linssien läpi. Erityisesti nuorten omat ajatukset hyvinvoinnin elementeistä tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa ja tehtyjen päätösten arvioinnissa.
Opinnäytetyössä tekemäni tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin osa-alueet on huomioitu kuntavaalien vaaliohjelmissa laajasti ja monipuolisesti. Vaaliohjelmissa korostuu erityisesti koulun ja oppilaitosten rooli nuorten hyvinvointia tukevien palveluiden, rakenteiden ja sosiaalisten suhteiden keskeisenä areenana. Koulun yhteyteen ollaan valmiita liittämään oppimisen tuen lisäksi niin nuorten harrastusmahdollisuuksia kuin moniammatillisia nuorisotyön muotojakin. Nuorten hyvinvoinnin jatkuvasti kasvavat haasteet ja toisaalta osallisuuden merkitys hyvinvoinnille tiedostetaan yli puoluerajojen. Nuorten hyvinvointiin liittyvät vaalilupaukset ovat opinnäytetyössä tekemäni tutkimuksen mukaan kuitenkin osittain ristiriidassa hallituksen taloudellisten sopeuttamistoimien ja koulutusleikkausten kanssa. Hallitus on leikannut viime vuosina muun muassa ammatillisesta ja aikuiskoulutuksesta.
Vaaliohjelmissa korostuu eheän koulupolun ihanne ja koulutuksen merkityksellinen rooli nuoren elämänkulussa kohti työelämää. Vaaliohjelmissa on nähtävissä se, miten kipeästi Suomen kunnat ja kaupungit tarvitsevat jokaisen nuoren hyvinvoivana työelämään, maksamaan veroja ja vahvistamaan hyvinvointivaltion reunaehtoja demografisen murroksen keskellä. Nuorten joukko eriytyy, eivätkä kaikki pysy vallitsevassa ääriyksilöllisessä ja suorituskeskeisessä kulttuurissamme mukana. Kun nuoren elämään kasautuu useita hyvinvointia heikentäviä tekijöitä eikä suoriutuminen esimerkiksi koulussa suju odotusten mukaisesti, nuorelle halutaan tarjota erityistä tai moniammatillista tukea. Yksilöllinen tuki on kallista ja sen tarve kasvaa jatkuvasti, mikä tekee sen rahoittamisesta taloudellisesti ahtaalla olevissa kunnissa kestämätöntä.
Nuorten hyvinvointia ei voida tukea määräaikaisesti neljän vuoden sykleissä, vaan kunnissa tuotettavien palveluiden, niiden rahoituksen ja arvovalintojen on oltava johdonmukaisia ja yli vaalikausien jaettuja. On keskeistä, että päättäjät kuntatasolta hyvinvointialueille ja valtionhallintoon tiedostavat hyvinvointiin vaikuttavat osatekijät. Jos nuori tai hänen perheensä putoaa sopeuttamistoimien vuoksi köyhyysrajan alapuolelle, luo se väistämättä uhan sille, miten hyvinvoivana hän voi eheän koulupolun ideaalia tai muita nuoruuteen kuuluvia siirtymiä toteuttaa.
Arvovalinnat kuuluvat väistämättä poliittiseen päätöksentekoon, mutta yhtä lailla siellä tulisi huomioida aiempien päätösten ja niiden asettamien hyvinvoinnin reunaehtojen vaikutukset nuorten elämään. Esimerkiksi Covid-19-pandemian aikana nuoruuttaan eläneet ovat edelleen nuoria tai varhaisaikuisuuden kynnyksellä ja rajoitusten jättämät hyvinvoinnin aukot edelleen olemassa. Tämä on tärkeää tiedostaa päätöksenteon areenoilla ja kantaa yhdessä vastuuta nuorten hyvinvoinnista yli vaalikausien.
Tutkimuksen mukaan nuoret itse toivovat tulevaisuudelta vakautta työelämässä, elämän mielekkyyttä ja hyviä suhteita läheisiin (Westerback & Rissanen 2022, 237). Vakautta eivät varmasti päättäjätkään voi luvata jatkuvasti muuttuvassa ja nopeatempoisessa maailmassa. Opinnäytetyössä tekemäni tutkimuksen mukaan taloudellisia panostuksia ja johdonmukaisia ratkaisuja yhteisöllisiin palveluihin nuorten lähiympäristössä, perheissä ja esimerkiksi koulun yhteydessä sen sijaan kannattaa vaalia. Osallisuus ja yhteisöllisyys lisäävät nuorten hyvinvointia, mikä auttaa sietämään elämän epävarmuuksia ja kriisejä, joita väistämättä kohtaamme läpi elämän.
Koko opinnäytetyö luettavissa:
Kaski, S. (2025). Nuorten hyvinvoinnin indikaattorit kuntavaaliohjelmissa 2025. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315425
Sanna Kaski
Sosiaali- ja terveysala, Sosiaalialan johtaminen ja kehittäminen (YAMK)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
sannakaski@outlook.com
