Kuvitellaanpa hetki: järjestöön valitaan uusi johto. Into on korkealla. Käynnistetään strategiaprosessi, järjestetään työpajoja ja keskusteluja. Hiotaan visiota, missiota ja asetetaan tavoitteita neljän, kuuden tai jopa kahdeksan vuoden päähän. Lopulta syntyy paksu strategiapaperi, joka hyväksytään vuosikokouksessa. Keväällä sitä jalkautetaan, ja sen jälkeen strategia unohtuu. Kunnes taas tulee uusi johto ja koko homma alkaa alusta.
Monen meistä ei tarvitse edes kuvitella. Tarina on tuttu. Olemme sen itse kokeneet tai ehkäpä sitä jopa johtaneet. Strategiassa jo prosessina on toki oma arvonsa, etenkin nuorisojärjestöissä, joissa kasvatetaan tulevaisuuden johtajia. Kun maailma ympärillä muuttuu yhä nopeammin, vuosiksi vedetyt suuntaviivat eivät enää palvele tarkoitustaan. Järjestön johtamiseen pitkän aikavälin strategiaprosessit eivät välttämättä ole paras työkalu.
Nuorten elämässä viisi vuotta on aina ollut pitkä aika, mutta nykyisin se on sitä meille kaikille. Korona-aika näytti, että koko toiminta voi mennä uusiksi muutamassa viikossa. Viime aikoina esimerkiksi rahoitusleikkaukset ovat pakottaneet järjestöjä etsimään olennaisen nopeasti.
Siksi pitkäjänteiset, harvoin päivitettävät strategiat eivät enää riitä. Niiden sijaan tarvitaan joustavuutta, reagointikykyä ja jatkuvaa toiminnan suuntaamista. Pitkäaikaisista strategioista siirtyminen kohti nopeampia ja joustavampia prosesseja ei ole vain dynaamisten startup-yritysten pöhinää, vaan myös osa nykyaikaisten organisaatioiden toimintaa. Tässä järjestöillä on monella tapaa etulyöntiasema, sillä pohja joustavampiin toimintatapoihin on jo ainakin teoriassa olemassa.
Me päätimme tehdä toisin
Luovuimme Nuorisoala ry:ssä perinteisestä pitkän aikavälin strategiasta. Sen sijaan siirryimme jatkuvan strategian malliin.
Pohjana ovat sääntömme, jotka antavat suunnan ja tarkoituksen. Sääntöjen rinnalle olemme määritelleet säännöllisesti tarkasteltavat strategiset painopisteet, jotka ohjaavat kaikkea tekemistämme. Emme tee isoja käännöksiä harvoin, vaan pientä säätöä ja kehittymistä jatkuvasti. Suunta pysyy selkeänä, mutta pystymme reagoimaan muutoksiin nopeasti ja hallitusti.
Onnistuakseen jatkuva strategia vaatii jatkuvaa arviointia, yhteisen tilannekuvan rakentamista niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin kesken, ja avointa keskustelua. Kyse on myös jatkuvasta oppimisesta. Keräämme tietoa, kokemuksia ja palautetta, ja kehitämme toimintaamme niiden pohjalta koko ajan. Jatkuva strategia vaatii ennen kaikkea johtamista. Tekemisen tueksi tulee luoda rakenteita ja uudenlaista ajattelua koko organisaatioon. Strategiset painopisteet eivät vain ohjaa toimintaa, vaan niiden pohjalta tehdään myös valintoja. Ne tukevat silloin, kun on tarpeen karsia toimintoja ja miettiä mitä jätämme tekemättä. Jatkuvan strategiaprosessin ansiosta tiedämme, mikä meille on tässä ajassa ensisijaista.
Pölyttyvistä strategiavihkosista kohti jatkuvaa kehittämistä
Järjestöt ovat olemassa syystä. Ne on perustettu vastaamaan johonkin tarpeeseen tai yhteiskunnalliseen kysymykseen. Silti toisinaan tuntuu, etteivät järjestöt aina enää itsekään muista miksi ne ovat olemassa. Neljän, viiden, ehkä jopa kuuden vuoden välein toteutettava strategian päivitys ei tilannetta auta. Kun toimintaympäristö muuttuu, vanha strategiapaperi ei toimintaa välttämättä enää ohjaakaan – tai se on niin yleisluontoinen ja ympäripyöreä, ettei se alunperinkään sitä ohjannut.
Strategian tehtävä on innostaa, mutta järjestöissä se innostuminen on jo olemassa. Se löytyy toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista. Ei siihen strategioita tarvita. Sen sijaan strategialla voidaan tukea innostumista: miksi olemme olemassa ja mihin tarpeeseen vastaamme. Millä konsteilla vastaamme juuri tässä ajassa toimintamme tarkoitukseen?
En siis ehdota strategioista luopumista. Kannustan vain luopumaan niistä harvoin päivitettävistä suunnitelmista, jotka pölyttyvät toimistojen hyllyjen päällä. Tarvitsemme jatkuvan strategiaprosessin, joka elää ja joustaa maailman mukana. Tänä päivänä kaipaamme toiminnan suuntaamista ja fokusoimista ehkä enemmän kuin koskaan, ja juuri siksi strategiaprosessienkin tulee olla jatkuvia.
Emme voi tietää miltä maailma näyttää neljän tai kuuden vuoden kuluttua, eikä meidän tarvitsekaan. Riittää, että omat prosessimme pitävät meidät oikeassa suunnassa, katseen korkealla ja toiminnan elinvoimaisena. Järjestöjen on pysyttävä liikkeessä pysyäkseen vahvoina. Jatkuva strategia on tapa varmistaa, että teemme tulevaisuudessakin oikeita asioita oikeaan aikaan.
Tuija Kautto
Kirjoittaja on Nuorisoala ry:n palvelujohtaja ja toipuva strategiatyöpajojen vetäjä.
tuija.kautto@nuorisoala.fi
