Viime vuonna tapasin nuorisoalan tekijöitä niin kunnista, seurakunnista kuin järjestöistäkin. Keskustelimme kuulumisista ja rakensimme yhteistä tilannekuvaa. Kyselin, kuuntelin ja vertasin mielessäni eri sektoreiden sanomaa, ja huomasin nuorisoalan olevan yhtenäisempi kuin kuvittelin.
Viime vuoden alussa ajattelin, että ajatukset alan tulevaisuudesta olisivat hajallaan. Jossain vaiheessa loppuvuodesta kuitenkin oivalsin, ettei näin ole, sillä samat viestit toistuivat kerta toisensa jälkeen.
Oikeastaan se ei ole yllätys. Omissa puheissamme helposti erottelemme kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyön toisistaan. Silloin unohtuu, että Suomessa olemme tosiasiassa melko yhtenäinen joukko. Sain tästä loppuvuodesta jälleen muistutuksen kootessani Suomen, Norjan ja Ruotsin nuorisoalan tietoja yhteen. Olemme Suomessa poikkeuksellisen yhtenäinen toimiala ja tiedämme toisistamme paljon. Tällaista kokonaiskuvaa ei monesta muusta maasta löydy.
Lisää yhteistyötä, hankkeita ja uusia rahoituslähteitä
Eri sektorit puhuvat kaikki yhteistyöstä laajasti. Pienissä kunnissa ja maaseutumaisilla alueilla kyse ei ole enää strategisesta valinnasta, sillä yhteistyö on elinehto. Yhteistyötä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin nuorille olisi tarjolla esimerkiksi turvallisia ryhmiä, harrastuksia ja osallisuutta. Kysymys on siis vähemmän siitä pitäisikö tehdä yhdessä, ja enemmän siitä, miten nopeasti uskallamme tehdä toisin.
Kaikki sektorit puhuvat myös hanketoiminnan lisäämisestä ja hankeosaamisen vahvistamisesta. Samaan aikaan myös toivotaan, että pitkäjänteistä kehittämistä haastavasta ja henkilöstöä kuormittavasta “hankehumpasta” päästäisiin eroon. Tämä ristiriita on hyvä sanoa ääneen. Yllättävää sen sijaan on ollut se, että nyt myös kuntien ja seurakuntien puolella puhutaan varainhankinnasta. Se, mikä ennen on ollut vahvasti järjestöjen kenttää, on muuttumassa koko alan yhteiseksi tavaksi selviytyä. Tiukkeneva rahoitus pakottaa etsimään uudenlaisia rahoituslähteitä kaikkialla.
Vaikuttavuutta ja vaikuttamista
Yhteisesti jaettu ajatus tuntuu olevan nuorisotyön vaikutusten kokoaminen, niistä viestiminen ja vaikuttamistyön tekeminen. Tyypillisesti puhe menee kutakuinkin näin: “Päättäjät pitäisi saada ymmärtämään nuorisotyön merkitys. Pitäisi viestiä ja vaikuttaa päättäjiin enemmän.” Mutta voiko päättäjä ymmärtää jotain, josta me itsekin viestimme pirstaleisesti?
Nuorisotutkimusseuran työpaperissa vastikään kuvattiin hyvin kunnallisen nuorisotyön käsiteviidakkoa, eikä järjestöjen osalta kokonaisuutta ole koottu yhteen näinkään paljoa. Tilastointia tehdään, mutta vaihtelevin tavoin. Osaamme viestiä nuorille, mutta emme päättäjille. Tuntuu, että haluamme vaikuttaa, mutta emme uskalla tehdä sitä avoimesti. Ehkä myös sotkemme perustellut, tilastoihin, tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuvan näkemyksemme poliittisiin mielipiteisiin, emmekä siksi uskalla tuoda niitä esiin. Samaan aikaan päättäjät kokevat, etteivät he tiedä riittävästi nuorisotyöstä. Tarvitsemme lisää osaamista viestintään ja vaikuttamiseen, mutta ennen kaikkea tarvitsemme lisää rohkeutta.
Tulevaisuus on sumuinen kaikille
Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, ja juuri siksi tarvitsemme lisää puhetta siitä. Tarvitsemme keskustelua siitä, missä olemme nyt ja mihin haluamme mennä. Jollemme tartu itse ruoriin, joku muu kyllä tarttuu siihen puolestamme. Emme myöskään voi odottaa, että joku muu viestii ja vaikuttaa. Tähän tarvitsemme koko alaa, meitä kaikkia. Seuraavat eduskuntavaalitkin siintävät jo horisontissa.
Jatkuva rahapuhe puuduttaa jo, mutta se on todellisuus, jossa elämme tulevaisuudessakin. Huoli resursseista on alalla yhteinen, eikä mikään sektori ole siltä turvassa. Vaihtoehtoja on kaksi: voimme kilpailla vähenevistä resursseista keskenämme tai puolustaa yhtenä rintamana koko nuorisoalaa. Tässä nimittäin piilee tulevaisuutemme vaaranpaikat. Minä haluan uskoa, että puolustamme nuoria ja nuorisoalaa yhdessä myös vaikeina aikoina, sillä yhden asian en usko muuttuvan: meitä yhdistää halu rakentaa nuorille parempi maailma.
Se on se voima, johon kannattaa nojata myös silloin, kun tulevaisuus tuntuu sumuiselta.
Jatkamme tulevaisuuskeskusteluja tänä vuonna ja kannustamme järjestämään keskusteluja alueellisesti kaikki toimijat yhdessä. Tulemme mielellämme mukaan fasilitoimaan! Olemme myös avanneet lyhyet koulutuksemme koko nuorisoalan käyttöön maksutta. Tukea esimerkiksi viestintään ja vaikuttamiseen löytyy tapahtuma- ja koulutuskalenteristamme.
Tuija Kautto
Kirjoittaja on Nuorisoala ry:n palvelujohtaja, joka toivoo entistä enemmän keskustelua siitä, miten tulevaisuuden haasteita ratkotaan yhdessä.
tuija.kautto@nuorisoala.fi
Tuija Kautto
