Asia: TEM:n arviointimuistio 18.12.2025, VN/37864/2025
Teema: Kuntouttava työtoiminta (nuoret, nuorisotyö, työpajat)
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on yli 130 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Työ- ja elinkeinoministeriön arviointimuistiossa tarkastellaan työvoimapalveluiden kehittämistarpeita tilanteessa, jossa kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan ja siirretään kuntien vastuulle. Muistion lähtökohtana on heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelujen kehittäminen työvoimapalveluiden järjestämislain puitteissa ilman merkittävää uutta sääntelyä. Tarkastelu keskittyy erityisesti matalan kynnyksen palveluihin, palvelujen yhteensovittamiseen sekä monialaiseen yhteistyöhön tilanteissa, joissa asiakkaan työllistyminen edellyttää useiden eri toimijoiden tukea. Arviointimuistiossa esitetään viisi kehittämisehdotusta: uravalmennuksen räätälöintiä, työhönvalmennuksen menetelmien monipuolistamista, työllistymissuunnitelman kehittämistä palvelukokonaisuutta kokoavaksi välineeksi, kokeiluja ja valmennuksia koskevan sääntelyn tarkentamista sekä alueellisten yhteistyösopimusten ja monialaisen yhteistyön vahvistamista. Ehdotusten tavoitteena on parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä, ehkäistä palvelupolkujen pirstaloitumista ja tukea työllistymistä nykyisiä palveluja ja yhteistyörakenteita kehittämällä.
Kehittämisehdotus 1: Uravalmennuksen räätälöinti
Nuorisoala ry pitää myönteisenä, että arviomuistiossa esitetään uravalmennuksen kehittämistä nykyisiä palveluja räätälöimällä työvoimapalveluiden järjestämislain (380/2023) puitteissa. Uravalmennus on keskeinen väline asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentamisessa erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on monialaisia ja pitkittyviä palvelutarpeita. Nuorten kohdalla uravalmennuksen räätälöinti on erityisen tärkeää. Nuorten palvelutarpeet vaihtelevat merkittävästi koulutustaustan, työelämävalmiuksien ja elämäntilanteen mukaan. Uravalmennuksen olisi hyvä olla myös matalan kynnyksen palvelu, johon nuori voi osallistua silloinkin, kun työ- tai toimintakyky on heikentynyt.
Nuorten osalta pelkkä viranomaisprosessien keventäminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan aidosti nuorilähtöisiä, elämäntilanteen ja kehitysvaiheen huomioivia uravalmennusratkaisuja. Nuorisoala ry korostaa, että uravalmennuksen jatkokehittelyssä on tuotettava erillinen ikä‑ ja nuorivaikutusten arviointi sekä tarkennettava, miten ratkaisut suhteutuvat nuorisolain, nuorisotakuun ja koulutustason noston tavoitteisiin. Nuorisotyön osaaminen ja nuorten työpajatoiminta tulee hyödyntää osana palvelukokonaisuutta. Nuorisoala ry korostaa, että uravalmennuksen järjestämisessä tulee huomioida nuorten kehitysvaihe ja vaihtelevat valmiudet työelämään, tunnistaa, että nuoren kohdalla koulutukseen hakeutuminen voi olla työllistymistä tarkoituksenmukaisempi ensisijainen tavoite, tukea sekä työelämään että koulutukseen kiinnittymistä osana palvelupolkua ja varmistaa palvelun saavutettavuus ja ymmärrettävyys nuorille. Nuorisoala ry ei esitä uusia lakisääteisiä velvoitteita uravalmennuksen sisältöihin, mutta katsoo, että järjestämistapoja kehitettäessä tulisi selkeyttää, miten uravalmennus tukee nuorten koulutuspolkuja ja nuorisotakuun toteutumista käytännössä.
Kehittämisehdotus 2: Työhönvalmennuksen menetelmien monipuolistaminen
Nuorisoala ry pitää perusteltuna, että työhönvalmennus toteutetaan IPS-periaatteiden ja niihin pohjautuvan laatukriteeristön mukaisesti. IPS‑periaatteet, kuten nopea sijoittaminen, koulutukseen hakeutuminen, avoimille työmarkkinoille suuntautuminen, monialaisuus ja etuusneuvonta, ovat nuorten palveluissa käyttökelpoisia, kun ne yhdistetään nuorilähtöiseen työotteeseen. Työvoimapalveluiden järjestämislain tavoitteiden mukaisesti palvelujen tulee vastata asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin ja tukea työllistymistä realistisella aikajänteellä. Nuorten kohdalla työhönvalmennuksen menetelmien monipuolistaminen on tärkeää, sillä osa nuorista tarvitsee pitkäkestoisempaa ja intensiivisempää tukea ennen avoimille työmarkkinoille siirtymistä. Monelle nuorelle työhönvalmennus ei ole vain väylä työhön, vaan keino vahvistaa arjenhallintaa, itseluottamusta ja työelämävalmiuksia.
Palvelupolkujen tulee olla käytännössä saumattomia siten, että nuori voi siirtyä joustavasti uravalmennuksesta työkokeiluun, palkkatuettuun työhön tai koulutukseen ilman hallinnollisia katkoksia. Nuorisoala ry korostaa, että työhönvalmennuksen järjestämisessä tulee mahdollistaa yksilölliset ja vaiheittaiset palvelupolut, yhteensovittaa työhönvalmennus nuoren muiden palvelujen, kuten mielenterveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen kanssa, ja ehkäistä rakenteita, jotka lisäävät nuorten väliinputoamisen riskiä. Menetelmien monipuolistamisen ohella Nuorisoala ry painottaa, että palvelujen vaikuttavuus edellyttää riittäviä henkilöstö- ja osaamisresursseja sekä pysyviä toimintamalleja, ei vain määräaikaisia kokeiluja.
Nuorisoala ry esittää, että jatkovalmistelussa arvioidaan mahdollisuuksia hyödyntää työhönvalmennusta nykyistä vahvemmin myös koulutuksellisena polkuna nuorille, joilla on haasteita kouluttautua. Mikäli työhönvalmennus mahdollistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen, tulisi selvittää, voitaisiinko sitä hyödyntää myös koulutuksen suorittamisessa esimerkiksi nuorten työpajaympäristöissä niiden nuorten kohdalla, joille tämä olisi tarkoituksenmukaista. Tällainen tarkastelu tukisi nuorten koulutukseen kiinnittymistä ja vähentäisi koulutuspolkujen katkeamista ilman, että työhönvalmennuksen luonnetta tai työvoimapalveluiden järjestämislain peruslähtökohtia muutetaan.
Nuorisoala ry esittää, että 1) nuorille suunnattu työhönvalmennus suunnitellaan nuorisolain tavoitteisiin kytkeytyen ja nuorten kehitysvaihe huomioiden, 2) työhönvalmennuksen yhteydessä voidaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa hyödyntää työpaikalla tapahtuvaa oppimista silloin, kun se toteutetaan koulutusjärjestelmän sääntelyn mukaisesti, 3) uusissa IPS‑ tai sen tyyppisissä hankkeissa ja pysyvissä malleissa varmistetaan nuorisoalan toimijoiden, nuorten työpajojen ja nuorisotyön systemaattinen mukanaolo ja 3) työhönvalmennuksessa tuetaan kouluttautumista ja siirtymiä koulutukseen (esim. tutkinnon osien suorittaminen valmennuksen aikana). Nuorisoala ry painottaa, että osa nuorista, etenkin mielenterveys- ja neurokirjon haasteita kokevat, tarvitsevat pidempikestoista ja intensiivistä työhönvalmennusta, joka yhdistyy sosiaaliseen tukeen ja nuorisoalan matalan kynnyksen toimintaan.
Kehittämisehdotus 3: Työllistymissuunnitelman rakentaminen palvelukokonaisuudeksi
Palvelujen muodostaminen toimivaksi ja nuoren tarpeisiin vastaavaksi kokonaisuudeksi on välttämätöntä, mutta ilman riittäviä henkilöstö- ja osaamisresursseja tämä tavoite ei toteudu käytännössä. Nuorisoala ry esittää, että jatkovalmistelussa tehtäisiin systemaattinen resurssikartoitus, jossa arvioidaan, millaisia palveluja eri nuorten asiakasryhmille tosiasiallisesti pystytään tarjoamaan ja missä kohdin resurssivaje estää arviomuistiossa kuvattujen tavoitteiden toteutumisen. Palvelupolut eivät saa pirstaloitua vastuiden uudelleenjaon myötä. Nuorten kohdalla suunnitelman tulee tukea työllistymisen ohella elämänhallintaa, osallisuutta ja kasvua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, kuten nuorisolaissa edellytetään.
Nuorisoala ry katsoo, että työllistymissuunnitelman tulee ehkäistä palvelukatkoksia ja tukea palvelupolkujen jatkuvuutta, toimia välineenä, jolla vastuu palvelujen koordinoinnista on järjestelmällä, mahdollistaa joustavat siirtymät työllistymistä ja koulutukseen ohjaavien palvelujen välillä sekä huomioida nuorten elämänvaiheeseen liittyvät erityiset tuen tarpeet. Erityisesti niiden nuorten osalta, joille perinteinen koulutusmuoto ei ole toiminut, tulisi työllistymissuunnitelmassa voida tarkastella työpajatoimintaan ja työhönvalmennukseen kytkeytyviä vaihtoehtoja, jotka tukevat koulutuksen suorittamista ja osaamisen kerryttämistä. Ohjaamot ovat keskeinen osa nuorten palvelukokonaisuutta ja konkreettinen väline palvelujen yhteensovittamiseen. Ne tavoittavat erityisesti ne nuoret, jotka eivät kiinnity suoraan työvoimapalveluihin, ja vähentävät riskiä siitä, että nuori jää ilman riittävää apua. Työllistymissuunnitelmaa kehitettäessä tulee varmistaa, että ohjaamojen asema osana monialaista yhteistyötä turvataan ja niiden resursointi on riittävä.
Palvelujen yhteensovittamisen vahvistaminen edellyttää jatkossa myös nuorten oikeuksien tarkempaa määrittelyä. Pelkkä palvelujen olemassaolo ei riitä, jos nuorella ei ole tosiasiallista oikeutta päästä hänen tarpeitaan vastaavaan nuorisotakuuta toteuttavaan palvelukokonaisuuteen. Nuorisoala ry korostaa, että työllisyyssuunnitelman kehittäminen edellyttää riittävää toimeenpanokykyä ja resursointia. Ilman tätä järjestämislain tavoitteet jäävät nuorten kohdalla osin toteutumatta. Nuorisoala ry korostaa myös nuorten yhdenvertaisuuden ja sukupuolinäkökulman huomioimista työllistymissuunnitelmia laadittaessa sekä nuorten osallistumisen varmistamista.
Kehittämisehdotus 4: Sääntelyn tarkentaminen (kokeilu, valmennus)
Nuorisoala ry pitää perusteltuna, että arviomuistiossa tarkastellaan kokeiluihin ja valmennuksiin liittyvän sääntelyn selkeyttämistä. Järjestämislain näkökulmasta sääntelyn tulee tukea palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä ja asiakaslähtöisyyttä. Nuorten kohdalla on tärkeää, että sääntely mahdollistaa joustavat ja yksilölliset palvelupolut, tukee matalan kynnyksen osallistumista, on nuorten kannalta ennakoitavaa ja ymmärrettävää ja se ei ohjaa palveluja rakenteellisesti tavalla, joka lisää nuorten väliinputoamisen riskiä. Sääntelyn tarkentamisen ohella keskeistä on se, miten sääntelyä sovelletaan käytännössä. Sääntelyn selkeyttämisen ohella on tarkasteltava, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä turvaamaan oikeus palvelutarpeen mukaiseen arviointiin ja palveluun pääsyn selkeisiin kriteereihin ja edistääkö se nuorisotakuun toteutumista. Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kohdalla tulisi arvioida, onko palveluihin pääsy ja palvelujen kesto riittävästi turvattu vai edellyttääkö tämä jatkossa lainsäädännöllisiä täsmennyksiä.
Nuorisoala ry korostaa, että kevennettyjen ja joustavien palvelumallien kehittäminen ei saa heikentää nuorten oikeusturvaa. Nuorilla tulee säilyä selkeä ja tosiasiallinen valitusoikeus heitä koskeviin päätöksiin, erityisesti tilanteissa, joissa päätökset vaikuttavat palveluun pääsyyn, palvelun keskeyttämiseen tai toimeentuloon. Kevennetyssä mallissa tämä tarkoittaa, että palveluun liittyvistä ratkaisuista tehdään tarvittaessa selkeät hallintopäätökset, joihin voidaan hakea muutosta. Mikäli palvelu perustuu ohjauksellisiin ratkaisuihin ilman muodollista päätöstä, tulee varmistaa, että nuori saa kirjallisen tiedon ratkaisusta ja ohjeet muutoksenhausta. Ilman selkeää valitusmahdollisuutta riski hallinnollisesta epäselvyydestä ja nuoren väliinputoamisesta kasvaa.
Sääntelyä tulisi kehittää niin, että se mahdollistaa ja kannustaa IPS‑ ja laatuperusteisen työhönvalmennuksen kaltaisten, tutkimusnäyttöön perustuvien mallien hyödyntämisen myös nuorten palveluissa ilman, että niiden toteuttaminen edellyttää erillistä uutta raskaasti säänneltyä järjestelmää. Normiohjauksen ohella tarvitaan selkeää valtakunnallista ohjausta ja rahoitusta, jotta nuorille suunnatut ei-lakisääteiset, työllistymistä ja kuntoutumista tukevat palvelut eivät jää lyhytkestoisten hankkeiden varaan.
Kehittämisehdotus 5: Alueellisten yhteistyösopimusten edistäminen
Nuorisoala ry pitää tärkeänä, että arviomuistiossa korostetaan alueellisten yhteistyösopimusten ja monialaisen yhteistyön merkitystä, Nuorisoala ry kuitenkin korostaa, että alueellisissa yhteistyösopimuksissa nuorten asema ja nuorisolain tavoitteet tunnistetaan erikseen. Työvoimapalveluiden järjestämislain tavoitteiden toteutuminen nuorten kohdalla edellyttää toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sopimuksissa tulee nimetä nuorten työpajatoiminta, nuorisotyö ja nuorisoalan järjestöt selkeästi osaksi palvelukokonaisuutta. Nuorisotyö tavoittaa merkittävän osan niistä nuorista, joilla palveluihin kiinnittyminen on heikkoa.
Nuorisoala ry esittää, että 1) yhteistyöverkostojen rakenteissa varmistetaan nuorisoalan ja järjestöjen edustus sekä strategisessa suunnittelussa että käytännön kehittämistyössä, 2) valtakunnallisissa ja paikallisissa ohjausasiakirjoissa sekä sopimuksissa tunnistetaan nuorisoalan järjestöjen rooli matalan kynnyksen toimijoina, työpajojen ylläpitäjinä, etsivän nuorisotyön toteuttajina ja osallisuuden vahvistajina ja 3) rahoitus- ja ohjauskeinoja kehitettäessä varmistetaan, että kuntien ja järjestöjen toteuttamat nuorten työllistymistä tukevat palvelut ovat pysyvä osa työllisyyden ekosysteemiä, eivätkä vain hankeperusteisia ja osa-aikaisia palveluita.
Nuorisoala ry painottaa, että alueellisten yhteistyösopimusten kehittämisessä tulee varmistaa yhteistyörakenteiden selkeys nuorten näkökulmasta, tukea palvelujen yhteensovittamista ja tiedonkulkua, tunnistaa nuorisotyö ja nuorisoalan järjestöt keskeisinä matalan kynnyksen toimijoina, jotka usein tavoittavat nuoret ennen viranomaispalveluja sekä tunnistaa nuorisotyö ja nuorisoalan järjestöt osana paikallista palveluekosysteemiä kumppaneina. Yhteistyön toimivuus edellyttää pysyviä rakenteita, selkeää koordinaatiota ja riittäviä resursseja. Nuorten väliinputoaminen riskiä ehkäistään ennakkoon koordinoidulla, oikeasuhteisesti resurssoidulla monialaisella yhteistyöllä ja selkeällä vastuunjaolla kunnan, hyvinvointialueen, Kelan ja järjestöjen välillä.
Mitä muuta haluatte kertoa tässä yhteydessä?
TEM:n arviointimuistio rajaa kuntouttavan työtoiminnan roolin sosiaalipalveluksi ja siirtää painopisteen työvoimapalveluiden kehittämiseen, kun taas STM:n arviointiraportti (2026) pyrkii vahvistamaan ja selkeyttämään kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalihuollon palvelurakennetta. Nuorten kannalta näiden linjausten yhteensovittaminen on kriittistä. Jos työvoimapalveluihin ei rakenneta aidosti matalan kynnyksen vaihtoehtoja, kuntouttavan työtoiminnan roolin kaventaminen voi lisätä riskiä nuorten jäämisestä kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle.
Nuorisoala ry korostaa, että arviomuistiossa kuvattu heikossa työmarkkina-asemassa oleva kohderyhmä on merkittävältä osin nuoria, joilla on katkonaisia koulutuspolkuja, mielenterveyden haasteita tai monipalvelutarpeita. Työvoimapalveluiden kehittämistä tulee tarkastella tiiviissä yhteydessä nuorisotakuun toteutumiseen. Arviointimuistiossa nuorisotakuuta ei käsitellä, vaikka työvoimapalvelut ovat sen keskeinen toteuttamiskanava. Ilman toimivia matalan kynnyksen palveluja ja monialaista yhteistyötä nuorisotakuun tavoitteet eivät toteudu käytännössä.
Lisäksi Nuorisoala ry pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa toteutetaan erillinen ikä- ja nuorivaikutusten arviointi. Nuoret muodostavat merkittävän osan niistä asiakkaista, joiden työllistyminen edellyttää useiden eri toimijoiden tukea, mutta heidän erityistä asemaansa ei ole arvioitu järjestelmällisesti. Nuorisoala ry korostaa myös tarvetta vahvistaa koulutukseen ohjausta osana nuorille suunnattuja työvoimapalveluja. Nuorten kohdalla kestävin työllistymisen edellytys on usein perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaminen. On tärkeätä, että työvoimapalveluiden ja koulutusjärjestelmän rajapintaa tarkastellaan jatkovalmistelussa nuorten näkökulmasta. Koulutustason nostamisen tavoitteet eivät toteudu yhdenvertaisesti, mikäli joustavia ja toiminnallisia suorittamistapoja ei ole riittävästi tarjolla. Työhönvalmennuksen (työvoimapalveluna) ja nuorten työpajatoiminnan (nuorisotyön toimintaympäristönä) mahdollisuuksia tukea koulutuksen suorittamista tulisi arvioida erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla on haasteita formaalissa koulutuksessa.
Nuorisoala ry haluaa nostaa esiin tarpeen tarkastella työvoimapalveluiden järjestämistä myös nuorten oikeuksien näkökulmasta. Arviointimuistiossa esitetyt kehittämisehdotukset nojaavat pitkälti palvelujen kehittämiseen ja yhteistyöhön, mutta eivät ratkaise kysymystä nuorten tosiasiallisesta pääsystä palveluihin. Jatkovalmistelussa tulisi arvioida, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä turvaamaan nuorille oikeuden palvelutarpeen mukaiseen arviointiin ja tarkoituksenmukaiseen palvelukokonaisuuteen silloin, kun työllistyminen edellyttää monialaista tukea. Tavoitteena ei ole luoda uusia erillisiä subjektiivisia oikeuksia yksittäisiin palveluihin, vaan varmistaa, että nuoren palvelutarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja että palvelukokonaisuus muodostuu tosiasiallisesti saavutettavaksi.
Lisäksi Nuorisoala ry painottaa, että nuorten työllistymistä tukevien palvelujen kehittäminen ei voi perustua pääosin määräaikaisiin kokeiluihin ja hankkeisiin. Järjestämislain tavoitteiden toteutuminen edellyttää pysyviä rakenteita, selkeää ohjausta ja pitkäjänteistä rahoitusta, mikä saattaa jatkossa edellyttää muutoksia ohjaus- ja rahoituskäytäntöihin.
Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle nuorelle tarjotaan työtä, koulutusta, harjoittelupaikka tai kuntoutusta kohtuullisessa ajassa. Työvoimapalvelut ovat keskeinen toteuttamiskanava, ja ilman matalan kynnyksen monialaisia palveluja nuorisotakuun tavoitteet eivät toteudu.
Lisätiedot: annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
