Pyysimme puoluejohtajilta kirjoituksia siitä, mitä he haluaisivat kertoa nuorelle, joka tutustuu ehkä ensimmäistä kertaa vaaleihin, puolueisiin ja äänestämiseen. Kaikki tekstit löytyvät tältä sivulta, ja lisäksi julkaisemme ne blogikirjoituksina nuorisoala.fi/blogit -sivulla helmikuun aikana.
Kirjoituksia voi käyttää osana puolueisiin tutustumista tai vaikkapa materiaalina nuorille annettaviin tehtäviin.
Lisäksi koostimme tekstin syistä, miksi nuoren ainakin kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa. Tutustu kaikkiin teksteihin alla!
Sivun sisältö:
- Julia Vihinen: 5 syytä, miksi nuoren kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa
- Li Andersson (vas.): Demokratia ja osallisuus kuuluvat kaikille
- Sari Essayah (kd.): Kuuntele järjen ääntä: lähde vaikuttamaan
- Anna-Maja Henriksson (r.): Demokratiamme on hienointa, mitä meillä on – yhdessä voimme varmistaa, että se säilyy
- Karoliina Kähönen (liik.): Nuorten ääni on otettava vakavasti
- Sanna Marin (sd.): Äänestäminen on vaikuttamista omaan tulevaisuuteen
- Maria Ohisalo (vihr.): Ihmiset voivat hyvin, kun ympäristö voi hyvin
- Petteri Orpo (kok.): Nyt on oikea aika rakentaa tulevaisuutta
- Riikka Pirkkalainen (kesk.): Mieti, mikä sinulle on tärkeintä ja katso eteenpäin
- Riikka Purra (ps.): Politiikka on väistämätöntä
Julia Vihinen: 5 syytä, miksi nuoren kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa
1. Eduskunnassa päätetään nuorille tärkeistä asioista
Päätökset, joita eduskunnassa tehdään, vaikuttavat nuorten elämään monella tavalla. Eduskunnassa säädetyt lait voivat koskea esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisemistä, eläinsuojelua ja luonnonsuojelua, vähemmistöjen oikeuksia tai lastensuojelua.
Eduskunnassa voidaan päättää myös vaikka liikennesäännöistä, nopeusrajoituksista ja siitä minkä ikäiset saavat ajaa mopoa tai autoa sekä siitä, minkä ikäiset saavat äänestää. Myös se, minkä ikäiset saavat ostaa alkoholia ja tupakkatuotteita, missä niitä myydään ja miten niitä saa mainostaa on eduskunnan päätettävissä.
Eduskunnan laatima budjetti puolestaan määrittelee miten paljon varoja suunnataan esimerkiksi erilaisiin palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen, tai valtion ylläpitämään infraan, kuten juniin tai teihin.
2. Nuoret ovat politiikassa aliedustettuja
Yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta huolimatta äänioikeuden käyttö vaihtelee selvästi eri ikäryhmien välillä. Suuret ikäluokat äänestävät kaikista aktiivisimmin, kun taas nuorten äänestysaste on muuta väestöä matalampi.
Nuoret ikäluokat ovat lisäksi muita ikäluokkia pienempiä. Nyt 50 vuotta täyttäneet muodostavat puolet äänioikeutetuista. Siispä jokainen nuoren ääni, joka jää käyttämättä, heikentää entisestään nuorten äänen kuulumista päätöksenteossa.
Nuorten äänillä on kuitenkin potentiaalia olla erittäin vaikutusvaltainen poliittinen voima, ja nuoret ovat aivan yhtä fiksuja ja perillä ajankohtaisista asioista kuin muutkin ikäluokat. Jokainen ääni on yhtä tärkeä, ja äänestyskopissa olemme kaikki samanarvoisia. Jos emme äänestä, saamme päätöksentekijöitä, jotka eivät edusta meitä. Eduskuntaan tarvitaan kipeästi päättäjiä, jotka haluavat huomioida nuoret päätöksissä.
3. Äänestäminen on helppo tapa ottaa kantaa itselleen tärkeisiin ja kiinnostaviin asioihin
Tunnetko paloa esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien puolustukseen, ilmastokriisin korjaamiseen tai vaikka siihen, että että joka puolella Suomea olisi yhtä hyvä elää? Vaalit ovat loistava tilaisuus ilmaista sinulle tärkeitä yhteiskunnallisia asioita ja edistää sitä, että niitä nostetaan enemmän esille politiikassa.
Nykyään on monia tapoja vaikuttaa. Kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen, mielenilmauksiin osallistuminen sekä arvojensa mukainen kuluttaminen ovat monelle nuorelle tuttuja tapoja osallistua politiikkaan. Äänestäminen on kuitenkin se tapa, jolla voi vaikuttaa lainsäädäntöön, joka taas luo pohjan kaikelle vaikuttamiselle. Siksi sitä ei tule unohtaa vaikuttamisen keinona, ja yhdelläkin äänellä on pitkäaikaisia vaikutuksia.
4. Yleinen äänestysoikeus ei ole aina ollut itsestäänselvyys
Ennen yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta esimerkiksi naiset ja vähävaraiset eivät saaneet vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Suomessa lainkaan. Näin on edelleen monissa maissa.
Yleinen äänioikeus maassamme on niiden ihmisten ansiota, jotka yli 100 vuotta sitten puhuivat sinnikkäästi sen puolesta, että jokainen saa äänestää sukupuolestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan huolimatta. Äänestämällä osoitat, että heidän työnsä oli sen arvoista.
5. Äänestäminen on helppoa, ja äänestyspäivästä voi tehdä itselleen juhlavan, hauskan ja mielenkiintoisen
Etenkin ensimmäinen äänestyskerta jännittää monia. Äänestäminen on kuitenkin helppoa ja nopeaa, eikä vaadi muuta kuin että piipahdat äänestyspaikalla henkilöllisyystodistus mukanasi. Varsinkin ennakkoon äänestäminen on vaivatonta, sillä ennakkoon voi äänestää missä tahansa äänestyspisteessä vaikkapa kauppa- tai postireissun yhteydessä.
Nykyään on myös helpompaa kuin koskaan ottaa selvää ehdokkaista ja itselleen tärkeistä poliittisista kysymyksistä. Kaikki tieto on saatavilla netissä, politiikan podcasteissa, youtube- ja tiktok-videoissa ja ehdokkaiden ja puolueiden eri sosiaalisen median kanavilla.
Äänestämispäivälle voi lisäksi luoda omannäköisiä perinteitä äänestämisen ohelle. Kannusta kaverit mukaan äänestämään ja menkää vaaliuurnilta yhdessä vaalikahveille tai seuratkaa vaalipäivänä tuloksia omissa vaalivalvojaisissa! Vaalipäivän uutislähetyksiä ja tulosseurantaa on jännittävää katsoa – ei ihme, että moni seuraa politiikkaa kuin urheilua.
Vaalit ovat demokratian juhlaa, älä siis jätä väliin mahdollisuutta olla osana sitä!
Julia Vihinen
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin vaalikevään harjoittelija
Li Andersson: Demokratia ja osallisuus kuuluvat kaikille
Äänestin ensimmäistä kertaa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Olin 19-vuotias, ja kokemus on jäänyt mieleeni jännittävänä. Sen jälkeen olen kokenut tärkeäksi äänestää aina, kun minulla on ollut siihen mahdollisuus.
Ensimmäisten vaalien merkitystä ei voi korostaa liikaa. On tutkittu, että jos nuori äänestää ensimmäisissä vaaleissaan, hän äänestää vastaisuudessakin aktiivisesti. Olen jutellut monien kanssa heidän syistään äänestää ja olla äänestämättä. Yleisin syy olla äänestämättä on kokemukseni mukaan se, ettei koe tietävänsä tarpeeksi. Mediassa äänestämättä jättäminen esitetään usein välinpitämättömyytenä, mutta minulle syntynyt kuva on itse asiassa päinvastainen. Äänestämisen suuri merkitys tiedostetaan, eikä haluta haluta äänestää ”väärin” tai antaa ääntä tilanteessa, jossa ei tiedä riittävästi ehdokkaan tai puolueen kannoista.
Siksi haluan alleviivata, kuinka tärkeää on, että kaikilla on mahdollisimman saavutettavaa tietoa eri poliittisista vaihtoehdoista. Nuorten vaalit ovatkin erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan Suomen puolueisiin ja vaalisysteemiin ennen varsinaista äänestysikää.
Ehdokasta valittaessa suosittelen valitsemaan ensin puolueen. Ei tarvitse stressata, jos ei ole puolueen kanssa joka ikisessä asiassa samaa mieltä, sellaista puoluetta tuskin löytyy. Riittää, että on yhteiset perusarvot ja isot linjat. Puolueiden sekä niiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen mielipiteisiin voi tutustua esimerkiksi somessa, lukemalla vaaliohjelmia sekä täyttämällä haluamansa vaalikoneen netissä. Vaalikoneet auttavat sekä puolueen että ehdokkaan valinnassa.
Nuorten äänestäjien rinnalla on tärkeää, että nuoria on myös itse ehdolla vaaleissa. Ehdokaslistojen on oltava mahdollisimman moninaisia, jotta jokainen voi löytää ehdokkaista edes yhden, johon samastuu. Tätä edesauttaa se, että nuoret toivotetaan tervetulleiksi politiikkaan ja että vaikuttamisesta tehdään turvallista kaikille iästä, kokemuksesta ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Tästä puolueiden ja päättäjien on otettava vastuu.
On kuitenkin syytä muistaa, ettei äänestäminen vaaleissa ole ainoa väylä vaikuttaa.
Aktivismi sekä erilaiset kansalaisliikkeet ovat olleet läpi historian nuorille tärkeitä väyliä vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, ja sosiaalisen media on muuttanut vaikuttamisen tapoja ratkaisevalla tavalla. On tärkeää, että jokainen löytää oman tapansa vaikuttaa sekä kokea olevansa osa yhteiskuntaa.
Olemme hallituksessa ottaneet vakavasti sen, että moni suomalainen ei luota politiikkaan eikä halua äänestää. Otimmekin tavoitteeksemme lisätä osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa sekä luottamusta sen eri instituutioita kohtaan. On demokratian ja yhteisen hyvän näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää, että suomalainen kansalaisyhteiskunta on tulevaisuudessakin vahva ja aktiivinen.
Demokratia kuuluu kaikille. Oikeus äänestää ei ole itsestäänselvyys, vaan taisteluin saavutettu oikeus myös meillä Suomessa. Toiveeni onkin, että tulevaisuudessa jokainen kokisi äänestämisen saavutettavana ja merkityksellisenä tekona demokratian hyväksi.
Li Andersson
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri ja kansanedustaja
Sari Essayah: Kuuntele järjen ääntä: lähde vaikuttamaan!
Politiikalla on usein huono maine nuorten keskuudessa. Kuitenkin moni nuori on kiinnostunut niistä asioista, joihin poliittisella päätöksenteolla vaikutetaan. Yhtä lailla lähellä olevat asiat kuten pyörätiet, liikuntahallien aukioloajat ja joukkoliikenteen toimivuus kuin globaalit haasteet ilmastonmuutoksesta ihmisoikeuksiin ovat päätöksentekijöiden pöydällä. Ehkäpä puolueissa emme ole tehneet tarpeeksi avataksemme vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille ja erilaiset järjestörakenteet vuosikokouksineen eivät välttämättä houkuta.
Totta puhuen en itsekään olisi teini-ikäisenä kuvitellut päätyväni eduskuntataloon, vaikka todella moni mm. ihmisoikeuksiin liittyvä asia kiinnosti. Niinpä minun on vaikea nimetä myöskään yhtä sellaista hetkeä, joka olisi ratkaissut lähtemiseni mukaan politiikkaan. Jo kouluaikana olin mukana aktiivisesti yhteisessä vaikuttamisessa, mm. luokan puheenjohtajana, tukioppilaana, oppilaskunnan puheenjohtajana ja oppilaiden valitsemana kouluneuvoston jäsenenä. Halusin olla mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin, jota politiikkakin perimmiltään on.
Varsinainen tutustuminen puoluepolitiikkaa tuli, kun entinen opettajani pyysi minua 19-vuotiaana ehdolle kunnallisvaaleihin. Mukaan hän houkutteli, kun paikkakunnalle valmistumassa olleisiin nuorisotiloihin tarvittiin näkemyksiä nuorten edustajilta.
Uskon, että vaikuttaminen kuntatasolla ihmisiä lähellä oleviin asioihin on ollut se, miksi monet ovat ylipäätään lähteneet mukaan politiikkaan. Itsestänikin lautakuntatyö tuntui mielekkäältä, sillä siellä hoidettiin monia nuorten elämään konkreettisesti vaikuttavia asioita, jaettiin toiminta-avustuksia ja toteutettiin nuorten tilaisuuksia. Näin jälkeenpäin katsottuna juuri nuo vuodet kunnallispolitiikassa olivat ne, jotka innostivat jatkamaan eteenpäin
Myöhemmin liityin myös puolueeseen, Kristillisdemokraateissa vetosi nimenomaan arvopohja, joka korostaa jokaisen ihmisarvon kunnioittamista, perheen ja lähiyhteisöjen merkitystä, heikossa asemassa olevien puolustamista, yritteliäisyyttä ja työtä sekä vastuunottoa paitsi itsestä myös lähimmäisistä ja ympäristöstä. Sanan-, uskonnon- ja mielipiteenvapaus ovat myös asioita, joita puolustamme.
Näissäkin vaaleissa kristillisdemokraateilla on monia nuorten elämään vaikuttavia teemoja. Haluamme huolehtia hyvästä koulutuksen tasosta joka puolella Suomea, oppimisen tukea ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tarvitaan lisää. Huoli maapallon tulevaisuudesta on otettava vakavasti. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä Suomella on paljon annettavaa mm. erilaisten teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittäjänä, mitä muut maat kopioivat. Tätähän tapahtuu jo sosiaalisten innovaatioiden puolella esimerkkinä neuvolat tai suomalainen koululaitos, joita on käyty ulkomailta ihmettelemässä.
Tarvitsemme vision yhteiskunnasta, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin tänään. Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa.
Sinua nuori haluan rohkaista mukaan vaikuttamaan! Päättäjiksi niin kunnan- ja aluevaltuustoihin kuin eduskuntaan ja vaikkapa Euroopan parlamenttiin tarvitaan ihan tavallisia ihmisiä, joilla on erilaisia kiinnostuksen kohteita ja halua vaikuttaa. Aloita äänestämällä sinulle tärkeiden asioiden puolesta!
Sari Essayah
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja
Sarin kuva: Sakari Röyskö
Anna-Maja Henriksson: Demokratiamme on hienointa, mitä meillä on – yhdessä voimme varmistaa, että se säilyy
Oletko tietoinen siitä, että ainoastaan kolmasosa maailman ihmisistä asuvat maissa joissa äänestämällä voi aidosti vaikuttaa? Joka neljäs vuosi Suomessa järjestetään eduskuntavaalit, ja huhtikuussa meillä on taas mahdollisuus vaikuttaa siihen millainen tulevaisuus meillä Suomessa on. Äänestämällä voi vaikuttaa, sillä ainoastaan annetut äänet vaikuttavat eduskunnan kokoonpanoon.
RKP on perustettu vuonna 1906 ja se on yksi Suomen vanhimmista puolueista. Olen RKP:n puheenjohtaja ja minulla on iloa toimia maamme oikeusministerinä. RKP on ollut mukana useimmissa Suomen hallituksissa, joten meille vastuunkanto tulevaisuudesta on tärkeätä.
Suomella on monia vahvuuksia. Maamme tunnetaan luotettavana maana jossa tasa-arvo ja laadukas koulutus kaikilla asteilla luovat tasavertaiset edellytykset kaikille pärjätä. Kaikkien teidän nuorten tulee tuntea, että teillä on oma paikkanne yhteiskunnassa, mielekästä ja monipuolista sisältöä elämässänne. Jotta tämä toteutuu päättäjien on tehtävä oikeanlaisia päätöksiä, jotka vievät Suomea tähän suuntaan. Olen vakuuttunut siitä, että nämä asiat ovat teille tärkeitä ja siksi on tärkeätä, että löydätte ehdokkaita jotka ajavat teille tärkeitä asioita.
RKP on puolue joka haluaa tuoda mielenterveyspalveluihin enemmän matalan kynnyksen vastaanottoja, myös chatpalveluiden muodossa. Haluamme panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuten etsivään nuorisotyöhön ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ovathan nämä palvelut tosi tärkeitä, eikö? Yhteiskunta joka hyväksyy erilaisia elämäntapoja ja yhteiskunta joka on kansainvälinen, eteenpäinkatsova ja täynnä tulevaisuudenuskoa on yhteiskunta jota me haluamme olla mukana rakentamassa. Koulutus on keskeisessä asemassa tässä yhteiskunnassa.
Ilmastokriisi on otettava vakavasti. Myös tulevaisuudessa pitää olla mahdollisuus uida puhtaassa Itämeressä ja pitää pystyä syömään puhdasta suomalaista ruokaa. Tehdään vihreästä siirtymästä Suomelle menestystarina. Investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat avainasemassa. Ei ole reilua tai edes mahdollista jättää nämä asiat tekemättä, eihän? Haluatte varmasti, että nämä asiat toteutuvat. Äänestämällä voitte vaikuttaa.
Monessa maassa kaikki eivät saa äänestää tai ei voida luottaa vaalitulokseen. Meillä suomalaisilla on oikeus äänestää arvojemme mukaisesti. Kaikkien tulee vaalia tätä oikeuttaa äänestämällä. Suomi on toimiva demokratia ja demokratiaan kuuluu, että vaikutetaan, keskustellaan, ollaan eri mieltä ja äänestetään.
Demokratiamme on hienointa, mitä meillä on – yhdessä voimme varmistaa, että se säilyy. Siksi on tärkeää äänestää vaaleissa. Ja muistakaa, että jokaisen ääni on yhtä tärkeä!
Anna-Maja Henriksson
RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri ja kansanedustaja
Karoliina Kähönen: Nuorten ääni on otettava vakavasti
Liian moni nuori voi tällä hetkellä huonosti. Masennusta, yksinäisyyttä, uupumista ja merkityksettömyyden tunnetta koetaan enemmän kuin koskaan. Nuorten asiat on otettava vakavasti.
Tutkimuksen mukaan kolmasosa 20–29-vuotiaista nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. Tuore kouluterveyskysely osoittaa, että suomalaiset tytöt voivat huonoimmin kuin kertaakaan viiteentoista vuoteen. Vain joka kymmenellä nuorella hyvinvoinnin taso on pysyvä varhaisnuoruudesta aikuisuuteen. Hyvinvointi muuttuu suurimmalla osalla yläkoulun ja lukion aikana. Sekä peruskoulun että lukion tyttöjen koulu-uupumuksen taso on korkeampi kuin koskaan. Pojilla koulu-uupumus oireilee esimerkiksi negatiivisena suhtautumisena koulunkäyntiin ja kyynisyytenä.
Pitkään kestänyt uupuminen tai kyynisyys koskettaa nuoren koko elämää. Ne johtavat helposti masennukseen, ahdistukseen ja siihen, ettei yhteiskuntaan koe tunnetta luottaa. Liian kovat paineet suoriutumisesta ja siitä tunteesta, että ”millainen mun pitää olla”, eivät anna tilaa hengähtää ja olla oma itsensä.
On paljon asioita, jotka koskettavat jokaista. Esimerkiksi koulunkäynti, läheiset, terveys, työ ja tulevaisuuden suunnitelmat. On tärkeää, että tulevat päätöksentekijät tekevät sellaisia ratkaisuja, jotka antavat mahdollisuuksia. Jokaiselle.
Nuorten hyvinvointiin tulee panostaa. Apua on saatava silloin kuin nuori sitä tarvitsee. Riittävillä resursseilla voidaan vaikuttaa siihen, että jokaisesta nuoresta pidetään kiinni. Yhteiskunnassamme jokaisen nuoren tulisi kokea, että hänet hyväksytään sellaisena kuin on. Jokaisen tunne siitä, mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja mihin voi vaikuttaa, lähtee omista kokemuksista. Ja jokaisen tunne on aina oikea.
Moni nuori haluaa vaikuttaa, jos annetaan mahdollisuus. Ilmastonmuutos on oivallinen esimerkki. Se on keskeinen kysymys tulevaisuutta ajatellen ja ratkaistavissa vain, jos kaikilla on mahdollista osallistua keinojen pohtimiseen. Ei riitä että vain osa meistä osallistuu. Mitä paremmin pystymme yhteistyöhön sitä parempi on yhteinen tulevaisuutemme.
Onneksi elämme yhteiskunnassa, jossa jokaisella äänellä on merkitystä. Nuoret ovat tulevaisuus. Muista, että politiikka vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi ja sen takia politiikasta on pidettävä huolta. Siihen voi vaikuttaa. Niin päättäjä kuin äänestäjä.
Karoliina Kähönen
Varapuheenjohtaja, Liike Nyt
Sanna Marin: Äänestäminen on vaikuttamista omaan tulevaisuuteen
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään millaisessa Suomessa tai maailmassa elät, kun täytät 30 vuotta? Millainen olisi paras mahdollinen koulu kaikille tai miten ilmastonmuutosta voisi hillitä? Mitä haluaisit omassa arjessasi muuttaa?
Näihin kaikkiin kysymyksiin voi vaikuttaa äänestämällä vaaleissa tai lähtemällä itse mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Maailma ympärillämme ei vain muutu, vaan me pystymme itse muuttamaan sitä. Koska politiikassa tehdään päivittäin päätöksiä jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, on myös lasten ja nuorten näkemyksillä väliä.
Politiikalla voidaan purkaa ja muuttaa ihmisiä eriarvoistavia ja syrjiviä rakenteita. Kuulostaa kankealta, mutta kyseessä ovat kuitenkin hyvin arkiset asiat, joista vaaleissa valitut edustajat päättävät. Että jokainen voisi oppia koulussa mahdollisimman paljon. Että jokaisen ystävistä ja läheisistä pidetään huolta. Että Suomessa tehdään töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sanalla sanoen, jotta jokaisella meistä olisi mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen.
Kun itse olin nuori, minua vaivasi näkemäni epäoikeudenmukaisuus. Siksi halusin lähteä mukaan politiikkaan muuttamaan asioita. Oli voimaannuttavaa kokea, kuinka omalla toiminnalla pystyi vaikuttamaan.
Äänestäminen on toinen tärkeä tapa vaikuttaa, sillä vaalit ovat demokratian ydin. Jokaisen ääni on yhtä arvokas ja tärkeä. Demokratiaan myös kuuluu erimielisyys ja erilaisten näkemysten yhteensovittaminen. Puolueiden välinen yhteistyö on mielestäni arvokasta ja pienen Suomen voimavara. Yhteistyöllä pystymme rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta.
On myös tärkeää tutustua siihen, millaisia asioita puolueet ajavat, sillä niiden tavoitteet ja keinot vaihtelevat paljonkin. Vaaleissa ehdokkaalle annettu ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle ja viisaan äänestyspäätöksen taustalla on tutustuminen puolueiden tavoitteisiin ja keinoihin, joita puolue edistää. Jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto.
Me teemme itse tulevaisuutemme. Yhteisten asioiden hoitaminen on tärkeää, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä. Nuorten vaaleissa äänestäminen on hyvä keino tutustua siihen, miten äänestäminen käytännössä toimii. Ja me puolueiden puheenjohtajat kyllä seuraamme tarkasti Nuorten vaalien äänestystulosta. Sen tulokset kertovat paljon siitä, mitä nuoret pitävät tärkeänä.
Sanna Marin
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri ja kansanedustaja
Maria Ohisalo: Ihmiset voivat hyvin, kun ympäristö voi hyvin
Huolestuttaako ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen? Tai se, että moni ihminen elää köyhyydessä ja joutuu miettimään päivittäin, riittävätkö rahat ruokaan tai vaikkapa lääkkeisiin. Näiden asioiden takia aikanaan äänestin ensimmäisissä vaaleissa ja lähdin lopulta itse mukaan politiikkaan vihreiden aktiiviksi ja ehdokkaaksi. Juuri sinulle jotkut ihan muut asiat saattavat olla niitä kaikista tärkeimpiä. Vaaleissa kannattaa etsiä itselleen sellainen puolue, joka ajaa juuri niitä itselleen tärkeimpiä asioita. Tärkeintä on, että äänestää.
Erityisen huolissani olen tällä hetkellä Suomen metsistä, joissa todella moni laji on uhanalaistunut ylisuurten hakkuiden seurauksena. Esimerkiksi vanhemmissa metsissä viihtyvä hömötiainen oli ennen yksi Suomen yleisimmistä linnuista, mutta on nyt erittäin uhanalainen. Ilmastotyön kannalta metsät ovat myös avainasemassa, sillä ne muodostavat ison osan Suomen hiilinielusta, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Ilman sitä emme onnistu tekemään omaa osaamme ilmastokriisin pysäyttämisessä. Me Vihreissä haluamme suojella Suomen metsiä ja vahvistaa hiilinieluja ilmaston kannalta kestävälle tasolle. Huolestuttavaa on se, että viime vuosien aikana Suomen hiilinielu on romahtanut, sillä metsiä on hakattu liikaa ja liian nuorena.
Vihreille on tärkeää, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Että yhteiskunta kohtelee reilusti ja oikeudenmukaisesti kaikkia taustasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Meille on tärkeää mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus maksuttomaan ja laadukkaaseen koulutukseen. Koulujen pitää olla hyviä ja turvallisia. Sellaisia, jossa kaikki viihtyvät. Suomen pitää jatkossakin olla sellainen maa, jossa kenestä vain voi tulla mitä vain. Siksi korkeakoulutuksen tulee olla kaikille maksutonta ja opiskelijoiden toimeentulosta on pidettävä huolta. Esimerkiksi minulla tai perheelläni ei olisi koskaan ollut varaa opiskella korkeakoulussa ja väitellä lopulta tohtoriksi, jos koulutus olisi ollut maksullista.
Olen usein sanonut, että köyhyyden ja ilmastokriisin torjuminen ovat politiikan tärkeimmät tehtävät. Vihreät haluaa ottaa käyttöön kaikille suomalaisille maksettavan perustulon, joka maksetaan ihan jokaiselle suomalaiselle tämän tulotasosta riippumatta. 600 euron perustulo verotetaan pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse. Sen sijaan, että erilaisia sosiaaliturvaetuuksia pitää hakea erikseen eri luukuilta, pitäisi järjestelmää yksinkertaistaa. Perustulo olisi ratkaisu erilaisten elämäntilanteiden välillä siirtymiin, pätkätöihin, yrittäjille ja freelancereille. Harva saa enää nykyään heti nuorena sellaisen työn, jossa on elämänsä loppuun asti. On myös paljon sellaisia töitä, jossa säännöllinen toimeentulo ei ole itsestäänselvyys.
Kevään eduskuntavaaleissa on tärkeää, että jokainen äänioikeutettu nuori äänestäisi. Miksi? Siksi koska politiikassa päätetään lopulta kaikkien nuorten ja tämän planeetan tulevaisuudesta. Vanhemmat ihmiset äänestävät joka tapauksessa, ja jos nuoret jättävät äänestämättä, tarkoittaa se, että vanhemmat ihmiset saavat yksin vallan päättää siitä, mihin suuntaan Suomea viedään.
Valinta on ihan jokaisen.
Maria Ohisalo
Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri ja kansanedustaja
Petteri Orpo: Nyt on oikea aika rakentaa tulevaisuutta
Itse olin nuori 1980-luvulla. 80-luvun nuorille ydinasepelko, ympäristöliike, kansainvälistyminen, eurooppalaistuminen, markkinatalous ja yksilönvapaus olivat tärkeitä asioita. Nyt minulla on kaksi teiniä kotona. Heidän kanssaan tulee puhuttua paljon maailman menosta. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat haaste koko ihmiskunnalle. Suomessa julkisen talouden tilanne sekä nuorten kasvava pahoinvointi, syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen polarisaatio vaativat välittömiä toimenpiteitä. Isänä minua surettaa, että myös uusi sukupolvi joutuu kokemaan sodan pelon ja totalitarismin kauhut.
Minun viestini sinulle ja kaikille suomalaisille on se, että haasteista huolimatta on nähtävä ratkaisuja. On käännettävä haasteet voimaksi ja kyvyksi viedä Suomea eteenpäin. Meillä on isoja asioita ratkaistavana, mutta niihin myös löytyy isoja ratkaisuja. Siksi kokoomus keskittyy näissä vaaleissa talouteen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.
Miksi julkinen talous on tasapainotettava? Koska velka on vaarallista. Kun valtion lainojen korot nousevat, joudumme käyttämään yhä enemmän verorahoja korkomenoihin. Se on rahaa suoraan pois muista tärkeistä menokohteista, kuten kouluista ja sairaaloista. Valtion korkomenoihin käytetään vuonna 2023 enemmän rahaa kuin lukioihin ja ammattikouluihin sekä poliisiin yhteensä. Summa on tuplaantunut viime vuodesta ja ilman välittömiä toimenpiteitä tilanne pahenee nopeasti.
Turvallisuudesta on puolestaan huolehdittava, koska se on itsenäisen valtion ydintehtävä. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien. Teimme määrätietoisesti työtä asian edistämiseksi puolitoista vuosikymmentä. Nyt siitä on tulossa totta. Seuraavalla kaudella haluamme viedä Suomen Naton ytimeen, muiden länsimaisten demokratioiden joukkoon. Turvallisuustyö on myös sisäisestä turvallisuudesta huolehtimisesta. Kenenkään ei pitäisi pelätä alkavaa koulupäivää tai ostosreissua kaupungille. Katujen, koulujen ja kotien pitää olla turvallisia. Hoidetaan tämä kuntoon.
Tulevaisuutta rakennamme puolestaan parhaiten huolehtimalla työnteon ja yrittämisen kannustimista, koulutuksen riittävistä resursseista, perheiden jaksamisesta sekä panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Me kokoomuksessa uskomme teknologiaan, osaamiseen ja ahkeruuteen – eli ihmisiin – tulevaisuuden rakentamisessa.
Markkinatalous on kautta aikain osannut ratkoa ihmiskunnan kiperimpiä ongelmia. Niin tulee käymään myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon osalta. Tämä on Suomelle suuri mahdollisuus, jos toimimme viisaasti. Annetaan suomalaisten tehdä töitä, yrittää ja kehittää itseään. Ensi vaalikaudella tulevaisuuden siemenet kuten koulutuksen on oltava erityssuojeluksessa. Osaamistulosten heikkeneminen on saatava päättymään ja nuorten syrjäytyminen estettyä. Siksi Kokoomus on jo vuosia kannattanut esimerkiksi kaksivuotista esiopetusta sekä terapiatakuuta.
Lopuksi toivomus sinulle, lukija. Toivon että innostut ja lähdet rakentamaan juuri omannäköistä tulevaisuutta. Kyse voi olla urahaaveesta, rakkaasta harrastuksesta tai muusta taidosta ja intohimosta. Itse lähdin mukaan juuri vaikuttamiseen yliopistossa, opiskelijapolitiikan kautta. Siellä opin, että joku päättää aina. Jos on jokin asia, josta välittää, kannattaa ehdottomasti tehdä sen asian eteen töitä. Jos ei muutoin, niin äänestämällä. Sillä tiellä olen ollut siitä lähtien.
Suomi on hyvä maa. Paras maa meille suomalaisille. Nyt on oikea aika rakentaa tulevaisuutta!
Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja
Riikka Pirkkalainen: Mieti, mikä sinulle on tärkeintä ja katso eteenpäin
Ensimmäiset vaalit, joissa koskaan äänestin olivat eduskuntavaalit vuonna 1999. Tunnelma äänestyskopissa oli ihan älyttömän innostunut. Olin odottanut äänestämistä jo pitkään. Liityin keskustanuoriin 15-vuotiaana ja ennen tuota ensimmäistä äänestysmahdollisuutta olin ollut aktiivina mukana eduskuntavaaleissa 1995 ja kuntavaaleissa 1996, mutta en päässyt itse niissä vielä äänestämään.
Ennen äänestämistä tutustuin toki eri ehdokkaisiin. Lopullinen äänestysvalinta oli kuitenkin itsestäänselvä, sillä olin ollut mukana oman vaalipiirin nuoren keskustalaisen ehdokkaan kampanjassa. Tuntui arvokkaalta päästä antamaan oma ainutkertainen ääneni hänelle. Eikä ääni jälkikäteenkään tuntunut menneen hukkaan, vaikka ehdokkaani ei valituksi eduskuntaan tullutkaan.
Puolueita on Suomessa useita – yhteiskuntamme nojautuu monipuoluejärjestelmään, joka on demokratian kannalta hyvä juttu. On paljon erilaisia ajatuksia ja vaihtoehtoja. Äänestäjät antavat mandaatin sellaiselle ehdokkaalle, joka tuntuu itselle parhaalta. On hienoa, että tätä valintaprosessia pääsevät nuoret harjoittelemaan Nuorten vaalien avulla.
Keskusta on kannattanut jo kauan äänestysikärajan laskemista kunnallisissa vaaleissa 16-vuoteen. Sittemmin olemme päätyneet kannattamaan äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen myös aluevaaleissa ja valtakunnallisissa vaaleissa eli Euroopan parlamentin vaaleissa, eduskuntavaaleissa ja presidentinvaalissa.
Suomen tulevaisuus, se suunta mihin hyvinvointiyhteiskunta jatkossa rakentuu, määrittyy pitkälti nuorten kautta. Keskusta haluaa luoda nuoriin tulevaisuususkoa; näköalaa sille, että kriisienkin aikana ja niiden jälkeen Suomi selviää. Nuorten tulevaisuususko kantaa myös yhteiskuntaa eteenpäin sillä monet yhteiskunnan keskeiset kysymykset nojaavat sopimuksiin ja luottamukseen.
Nuorilla tulee olla sananvaltaa heihin liittyviin päätöksiin. Äänestäminen on näistä yksi keino. Myös Nuorten vaalit antavat osviittaa niin puolueille kuin muillekin siitä, millaista Suomea nuoret toivovat – keitä halutaan tekemään tulevaisuuden päätöksiä.
Vielä sananen keskustasta. Puolueena keskusta on kotoisa – kodin, kotiseudun ja kotimaan asiat ovat meille tärkeitä. Keskusta on ratkaisuja etsivä sivistysliike. Meidän visiossamme jokaisella on vapaus valita elämänsä suunta kaikkialla Suomessa. Tärkeintä on hyvä elämä tasapainossa luonnon kanssa.
Kun pohdit äänestämistä, kannattaa kurkistaa puolueista maalattujen mielikuvien taakse. Julkisessa keskustelussa liian usein kerrotaan muista, millaisia he poliitiikoina tai puolueina toisten mielestä ovat. Kannustan sinua tutustumaan puolueiden ja ehdokkaiden omakuviin ja itsensä määritelmiin.
Toinen huomioni sinulle liittyy niin sanottuihin galluppeihin. Vaaleja verrataan nimittäin usein median säännöllisesti tekemiin puolueiden kannatusmittauksiin. Minusta näkökulma niissä on kuitenkin täysin erilainen – jopa päinvastainen. Kannatusmittauksissa otetaan aina kantaa menneeseen, kun vaaleissa katse on kohti tulevaisuutta.
Tärkein viestini sinulle on: mieti, mikä sinulle on tärkeintä ja katso eteenpäin. Ole siis rohkea, luota vaistoosi ja ennen kaikkea äänestä.
Innokasta eduskuntavaalikevättä sinulle toivottaen,
Riikka Pirkkalainen
Keskustan puoluesihteeri
Riikka Purra: Politiikka on välttämätöntä
Perussuomalaiset haluaa puhua kansan kielellä kansaa eniten koskettavista asioista. Saamme usein kiitosta siitä, että puhumme ymmärrettävästi ja vastaamme kysymyksiin. Ymmärrettävän kielen pitäisi olla politiikan lähtökohta. Tietenkin monet asiat ovat monimutkaisia, mutta koskaan monimutkaisuutta ei helpota se, että käyttää pienelle joukolle avautuvaa ”ammattikieltä” tai jaarittelee sanomatta mitään. Maailmaan mahtuu kyllä puhetta, mutta kun ihmisellä on oikeasti sanottavaa, häntä jaksaa jopa kuunnella.
Kysymyksiin vastaamattomuus on poliitikon ammattitauti, mutta sitäkin perussuomalaiset haluaa välttää. Jos kysymys on niin hankala, että siihen ei osaa vastata, sekin on parempi sanoa – sen sijaan, että pitää vastaanottajia tyhminä ja sepittää monologin, joka ei sano mitään, mutta jossa on paljon sanoja.
Median tehtävä on panna poliitikot koville ja saada heidät vastaamaan kysymyksiin. Valitettavasti tämä ei useinkaan toteudu. Medialla on omat intressinsä ja se rakastaa konflikteja ja vastakkainasetteluja enemmän kuin oikeaa tietoa, perehtymistä ja paneutumista. Jos monimutkaiseen kysymykseen on aikaa vastata vain 15 sekuntia ja koko ajan vastauksen aikana pitää vielä pelätä, että kilpailija vie puheenvuoron, ei voi syntyä mitään kovin perusteellista. Media lisää politiikan henkilöitymistä ja imagokeskeisyyttä sekä voimistaa asioiden liiallista yksinkertaistusta.
Perussuomalaisille Suomi, suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri ovat arvokkaita, ja näemme kaiken politiikan lähtökohtana kansallisen edun varmistamisen. Meidän mielestämme oma maamme, sen kulttuuri ja kieli ovat voimakkaasti puolustamisen arvoisia. Se ei tarkoita, että muut maat tai kansat tai ihmiset olisivat jotenkin vähemmän arvokkaita. Meille, suomalaisille poliitikoille, tärkein ja ensiarvoisin asia löytyy kuitenkin tästä maasta. Kukaan muu ei sitä puolusta ja sen etua aja kuin suomalaiset itse.
Perussuomalaiset on saanut muista puolueista selkeästi eroavalla ohjelmallaan vaaleissa äänestämään monia sellaisia kansalaisia, jotka eivät muuten äänestäisi ollenkaan. Meillä on johdonmukainen linja, selkeät ja avoimet tavoitteet, joista puhumme mielellämme. Eroamme puoluekentässä muista puolueista, vaikka totta kai meillä on eri puolueiden kanssa myös yhteisiä kantoja.
Ennen kuin perussuomalaiset löi itsensä puoluekentällä kunnolla läpi, moni valitti, että kaikki puolueet näyttävät ja kuulostavat samalta. Perussuomalaiset palautti politiikan politiikkaan. Vaikka politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, on se myös määritelmällisesti erilaisten intressien sovittelua. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, politiikkaa ei tarvittaisi. Politiikassa on yleensä aina jonkinlainen konflikti. Aina se ei ole näkyvissä.
Äänioikeuden käyttäminen on tärkeää, sillä poliittisten päättäjien työnantaja on Suomen kansa, ei kukaan muu. Tämän päivän nuoret luovat tulevaisuuden Suomen, jolloin yhteiskunnallinen kiinnostuneisuus jo nuorella iällä palvelee maamme etua. Kannustan kaikkia koululaisia ja opiskelijoita ottamaan selvää eri puolueiden tavoitteista ja arvoista ja äänestämään Nuorten vaaleissa!
Riikka Purra
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja