NUORI-tapahtuman ohjelma käsittelee nuoriso- ja kasvatusalan ajankohtaisimpia teemoja, tarjoaa uusia näkökulmia ja herättelee ajatuksia. Ohjelma rakennetaan tiiviissä yhteistyössä nuorisoalan kanssa.
NUORI 2026 ohjelma-aikataulu on nyt julkaistu. Tutustu aikatauluun täältä.
Huomioithan, että muutokset aikatauluun ovat mahdollisia.
NUORI 2026 -tapahtumassa etsitään ratkaisuja neljään kysymykseen, joiden ympärille myös ohjelma rakentuu. Kysymykset toimivat myös ohjelmaa jaoittelevina teemoina.
Ohjelmateemat
Miten nuorten yksinäisyyttä vähennetään? 
Tähän kysymykseen ratkaisuja etsivien ohjelmien teematunnus on vaaleansininen nuoli. Ohjelmateeman asiantuntijayhteistyökumppanina toimii SOS-Lapsikylä.
Miten nuoret saadaan liikkumaan?
Tähän kysymykseen ratkaisuja etsivät ohjelmat ovat merkattu tummanvihreällä kolmiolla.
Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Tähän kysymykseen ratkaisuja etsivät ohjelmat tunnistaa siitä, että ne on merkattu vaaleanvihreällä neliöllä.
Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Tähän kysymykseen ratkaisuja etsivät ohjelmat ovat merkattu vaaleanvioletilla kukkasymbolilla.
Ohjelmayhteistyökumppanimme Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry :n ohjelmakokonaisuus on muodostettu erityisesti etsivää nuorisotyön sekä nuorten työpajatoiminnan erityisosaamista huomioiden. Inton ohjelmat on merkattu keltaisella ympyrällä.
Tapahtuman yhteistyökumppanien järjestämä ohjelma on merkattu tummanvioletilla tähdellä.
Tapahtuman ohjelmaan on rakennettu uutena nyt myös varhaiskasvatuksen ohjelmapolku. Polun ohjelmat ovat räätälöity erityisesti lasten kanssa työskentelevien kohtaamia teemoja ajatellen. Varhaiskasvatusteeman ohjelmat on merkattu beigellä sydäntunnisteella.
Nuorisoalan kehittämiseen orientoitunut ohjelma on merkattu vaaleansinisellä lehdellä.
Keynote-puhujat
Keynote-puhujat julkaistaan myöhemmin tälle sivulle.
Ohjelma
Ohjelma on listattu järjestäjätahon mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Kiusaamisen rikkoma mieli
Aseman Lapset ry
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Aseman Lapset kutsuu osallistujat pohtimaan kiusaamisen vaikutuksia nuoren mielenhyvinvointiin sekä sitä, kuinka näitä vaikutuksia voidaan lieventää.
Tiedetään, että erilaiset ristiriitatilanteet kuuluvat elämään. Ne ovat nuorille tärkeitä tilaisuuksia harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja – sekä miten tulla elämässä toimeen niin oman itsen kuin muiden kanssa.
Joskus vastaan tulee kuitenkin tilanteita, jotka rikkovat turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia. Tilanteita, joissa nuoruusikäiset tarvitsevat aikuisen apua ja tukea selvitäkseen eteenpäin. Kiusaamiskokemus, esimerkiksi ulossulkeminen, horjuttaa nuoren uskoa itseen, muokkaa minäkuvaa ja aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, eristäytymistä tai ylivireyttä.
Mielen hyvinvointityön Minttu Oinonen ja konfliktityön Emmi Wallin johdattavat aiheeseen ja esittelevät konkreettisia keinoja näihin mieltä rikkoviin tilanteisiin ja niihin puuttumiseen.
Matkalla – vaikuttava valmennusmalli nuorten mielenterveyden tueksi
Diakonissalaitos
Yhteistyökumppani
Tervetuloa tutustumaan Matkalla-valmennusmalliin, joka tarjoaa uuden ratkaisun mielenterveyshaasteiden kanssa eläville 16–29-vuotiaille nuorille. Malli vastaa kahteen keskeiseen tarpeeseen:
1. pitkiin hoitojonoihin ilman tukea jäävien nuorten väliaikaiseen ohjaukseen ja
2. intensiiviseen tukeen niille, jotka eivät täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä, mutta tarvitsevat arjen, opintojen ja työelämään kiinnittymistä vahvistavaa tukea.
Ohjelma avaa kuulijalle, mikä tekee Matkalla-mallista erityisen: esimerkiksi matalan kynnyksen rinnalla kulkeva tuki, joka paikkaa palvelujärjestelmän väliin jäävän aukon. Yksilövalmennus, ryhmätoiminta ja lyhytterapeuttiset interventiot muodostavat joustavan ja kokonaisvaltaisen tukirakenteen. Toimijuutta, hyvinvointia ja osallisuutta vahvistava työote, joka tukee nuorten polkuja opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan. Matkalla on monialaisesti hyödynnettävä malli, joka soveltuu sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin että järjestökentän käyttöön. Kuulet ohjelmassa muun muassa mallin keskeisistä rakenteista, käytännön toteutustavoista, lyhytterapeuttisten interventioiden hyödyntämisestä, vaikuttavuudesta ja mallin juurruttamisesta erilaisiin palvelukokonaisuuksiin.
Enemmän kuin shoppailijoita – työkaluja nuorten ympäristöahdistukseen ja hyvään elämään ilman ylikulutusta
Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti)
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Vaatteet on kivoja ja shoppailu hauskaa ajanvietettä! Kuluttamisella on iso merkitys nuorten elämässä: tavaroilla ilmaistaan omaa identiteettiä ja arvoja. Somessa yritykset mainostavat halpoja vaatteita ja ohjaavat mielikuvilla ostamaan enemmän kuin on tarpeen. Mainoskuvien taakse jäävät suuret ilmastopäästöt sekä epäinhimilliset olot, joissa vaatteita tuotetaan. Uudesta vaatteesta saatu ilo hiipuu nopeasti ja nuoren todelliset tarpeet, kuten yhteisöllisyys ja nähdyksi tuleminen, jäävät täyttymättä.
Mitä ongelmia liittyy pikamuotiin? Mitä vaihtoehtoja on ylikuluttamiselle ja mistä löytää iloa ja merkitystä elämään kestävillä tavoilla? Miten vahvistaa nuorten toimijuuden tunnetta asioihin vaikuttamiseksi? Eetin työpaja tarjoaa konkreettisia työkaluja näihin kysymyksiin ja aiheiden käsittelemiseksi.
Osallistuakseen ei tarvitse ennakko-osaamista työpajan teemoista – ohjelmassa oppii varmasti jokainen!
Vuokravelasta veneen alle
Ennakoiva talousneuvonta, Ulosottolaitos
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Häätöjen määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 2020 lähtien. Häätöjä on eniten 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä, toiseksi eniten 25–29-vuotiaissa. Vuonna 2024 myös nuorten asunnottomuus kääntyi kasvuun. 15 % asunnottomista on alle 25-vuotiaita ja nuoret ovat yliedustettuina asunnottomien keskuudessa.
Oman kodin menettäminen on yksi rankimmista asioista, mitä ihminen voi kohdata. Oma koti on turvapaikka ja jos sen menettää, vaikuttaa se väistämättä mielen hyvinvointiin. Mitkä tekijät johtavat erilaisiin haasteisiin nuorten asumisessa, kuten ilmiöön, missä nuori muuttaa ensimmäiseen omaan asuntoonsa, mutta ei maksa ensimmäistäkään vuokraa?
Ennakoivan talousneuvonnan juontamaan paneelikeskusteluun osallistuvat asumisneuvoja, etsivä nuorisotyöntekijä, ulosottoylitarkastaja ja nuorten velkaantumiseen perehtynyt tutkija.
Ei teinidraamaa vaan seurusteluväkivaltaa. Millaista tukea nuoret toivovat, kun ovat kokeneet tai käyttäneet seurusteluväkivaltaa?
Ensi- ja turvakotien liitto: Väkivallattomuuden tukijat -hanke (ESR+)
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Seurusteluväkivalta on hälyttävän yleistä nuorten suhteissa. Väkivallasta kerrotaan vain harvoin aikuisille. Millaista tukea nuoret toivovat ja mitä työskentelyssä väkivallasta toipumiseksi tai väkivallan käytön katkaisuksi tulee huomioida? Nuorten kanssa yhdessä on kehitetty malleja seurusteluväkivallan käsittelyyn vertaisryhmässä ja nuorten tukemiseen kohti väkivallattomia toimintamalleja. Luennolla kuullaan nuorten ajatuksia ja päästään kurkistamaan niiden pohjalta kehitettyihin työmenetelmiin: vertaisryhmämalli ja Seurustelun turvallisille raiteille työskentelymalli. Luennolla pohditaan miten ja miksi seurusteluväkivaltatyö viedään osaksi nuoria kohtaavien ammattilaisten osaamista.
Puhujina toimivat Väkivallattomuuden tukijat -hankkeen (ESR+) väkivaltatyöntekijät: Heidi Salomäki, Marjut Keskitalo, Teppo Palonen ja Pirjo Ervasti.
Mitä stereotypiat oppimisvaikeuksista tekevät nuoren minäkuvalle?
Erilaisten oppijoiden liitto ry
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Joka viides nuori kokee oppimisvaikeuksia. Itsensä ja oppimisvaikeuksien ymmärtäminen ja on heille tärkeää. Tunnistamattomat oppimisvaikeudet voivat olla nuorten toiminnassa muun muassa kangertelevan ryhmädynamiikan taustalla, altistaa kokijansa kiusatuksi tulemiselle tai kiusaajaksi ryhtymiselle tai aiheuttaa hänelle ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunnetta, toiminnan lopettamisen ja syrjäytymistä. Oppimisvaikeudet vaikuttavat nuorten minäkuvan muodostumiseen itsestä oppijana. Myönteiset kokemiset vahvistavat nuorten itseluottamusta, turvallisuuden tunnetta ja uskoa itsenäiseen selviytymiseen.
Tässä paneelikeskustelussa nuoret kertovat, mikä on rohkaisut heitä laajentamaan sosiaalista elämäänsä, hakemaan opintoihin ja harrastuksiin. He antavat vinkkejä oppimisen vaikeuksien huomioimisesta nuorten toiminnassa. Paneelin järjestävät Erilaisten oppijoiden liitto ry ja Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO). Fasilitoijana on Jenni Janakka, Erilaisten oppijoiden liiton viestintävastaava, tietokirjailija ja erilainen oppija. Paneelissa keskustelemassa ovat kaksi HEROn nuorten toiminnassa mukana ollutta nuorta sekä liiton kokemusasiantuntija sekä HEROn nuorten toiminnan työntekijä Anu Kinnunen.
Neurokirjon huomioiminen nuoren seksuaalisuudessa – ammattilaisen vastuu ja mahdollisuus
Exit ry, Nuorten Exit
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Neuroepätyypillisyys tuo erilaisia sävyjä ihmissuhteisiin ja seksuaaliseen toimintaan. Jotkut näistä sävyistä voivat tuntua haasteellisilta. Kirjoittamattomien sääntöjen ja normien maailmassa navigointi voi kuormittaa ja aiheuttaa tunnetta riittämättömyydestä. Nuori ei välttämättä löydä turvallista samaistumispintaa tai saavutettavaa tietoa seksuaalisuudesta.
Nuorten kanssa toimivien ammattilaisten on tärkeää pysähtyä sen äärelle, mitä huomioitavia asioita neurokirjo tuo nuoren seksuaalisuuteen ja mitä hänen on hyvä ammattilaisena ottaa huomioon. Jokainen nuori tarvitsee omiin tarpeisiin vastaavaa, ajankohtaista ja tietoon perustuvaa seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatuksella voidaan tukea tasapainoisia ihmissuhteita ja ehkäistä seksuaaliväkivaltaa. Ammattilaisten vastuulla on, ettei yksikään nuori jää sen ulkopuolelle.
Puheenvuorossa pohditaan neuroepätyypillisyyden vaikutuksia nuoren seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin. Ammattilainen saa tietoa ja käytännön vinkkejä nuorten kanssa työskentelyyn ja seksuaalisuuden teemojen puheeksiottamiseen. Puhujana toimii Nuorten Exitin asiantuntija Sohvi Koivu, jonka pitkään työkokemukseen nuorten parissa sisältyy neuroepätyypillisyyden huomioiminen seksuaalineuvonta, -kasvatus ja -väkivaltatyössä.
Jengejä ja kaveriporukoita – miten erottaa nuorten ryhmät toisistaan?
Helsingin kaupunki, Nuorisotutkimusseura
Yhteistyökumppani
Kaveriporukat ovat olennainen osa nuorten kasvua sekä identiteettien ja kuulumisen kokemusten muodostumista. Nuorilla on oikeus kuulua ryhmään ja olla läsnä ja kuulua julkisissa sekä puolijulkisissa tiloissa. Mutta voiko kaveriporukat erottaa jengeistä? Entä mitä jengeillä ylipäätään tarkoitetaan ja mitä seurauksia jengin muodostumisella voi olla?
Ohjelmaosion puheenvuoroissa Nuorisotutkimusseuran tutkija ja Helsingin nuorisopalvelut avaavat, miksi Ruotsissa nuorten ryhmiä hajotetaan, kun taas Helsingissä uusi moniammatillinen toimintamalli, MAAT, pyrkii tukemaan nuoria yksilöinä mutta myös turvallisen ryhmän jäsenenä.
Puheenvuoroissa tarkastellaan, miten toimia tilanteissa, joissa kaveriporukka aiheuttaa häiriöitä, rikoksia tai turvattomuutta alueilla ja mitä nuorisotyö yhdessä muiden toimijoiden kanssa voi tehdä nuorten tukemiseksi ja parempien polkujen mahdollistamiseksi.
Nopeat näkemykset, syvät oivallukset – mitä on ymmärrettävä tästä ajasta?
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Inton ohjelmapolku
Tässä ajassa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan merkitys korostuu – mutta mitä meidän tulisi oikeasti ymmärtää nuorten aikuisten tilanteesta, yhteiskunnasta, ja ilmiöistä kaiken takana?
Lavalle astuu oman alansa asiantuntijat ja tutkijat kertomaan kukin omasta näkökulmastaan, mitä ajankohtaista tutkimus kertoo nuorten hyvinvoinnista, osallisuudesta ja arjen selviytymisestä. Kuulet tiiviisti tärkeimmän – napakasti, näkemyksellisesti ja keskustelua herättäen. Mitä huomioita emme saa etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa ohittaa?
Syrjinnän sijaan osallisuus – nuoret muuttavat maailmaa
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Inton ohjelmapolku
Tervetuloa mukaan pysähtymään nuorten arjen kokemusten äärelle ja pohtimaan ratkaisuja yhdenvertaisempaan tulevaisuuteen. Tarkastellaan, miten nuorten osallisuus voi toteutua aidosti ja millä tavoin etsivä nuorisotyö sekä työpajakenttä voivat vahvistaa nuorten kokemusta tulla kuulluksi. Pohdimme yhdessä, miten voidaan poistaa esteitä ja luoda käytäntöjä, jotka vahvistavat nuorten äänen kuulumista arjen päätöksenteossa.
Tässä osiossa kuullaan Pohjois-Suomen nuorten kokemuksia ja ajatuksia siitä, mitä pitäisi muuttua, jotta jokainen nuori voisi kokea olevansa hyväksytty ja kuultu. Osallistujat saavat kuulla nuorten oikeita kokemuksia siitä, miten nuorisotyön ammattilaiset ovat tukeneet heidän osallisuuttansa ja vaikuttamistaitoja, sekä millä tavoin paikallisiin rakenteisiin ja palveluihin voidaan vaikuttaa.
Puhujat:
- Jani Rojola, osallisuuden asiantuntija, Kohteesta vaikuttajaksi -hanke Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
- Riina Jefremoff, osallisuuden asiantuntija, Kohteesta vaikuttajaksi -hanke Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
- Helena Korpela, hankekoordinaattori, Kohteesta vaikuttajaksi -hanke Rauhankasvatusinstituutti ry
Uutiset etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan silmin – mitä ne kertovat?
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Inton ohjelmapolku
Miten nuoria aikuisia koskettavat teemat ja ilmiöt näkyvät tämän päivän mediassa? Mitä tietoa nuorista kaivataan – ja mitä jää kertomatta?
Ohjelma alkaa media-alan ammattilaisen alustuksella, joka avaa näkökulmia nuorten aikuisten esittämiseen uutisissa ja siihen, millaisia tarinoita media välittää heistä yhteiskunnalle.
Lisäksi osallistujat pääsevät lukemaan ajankohtaisia uutisia ja tarkastelemaan niitä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan näkökulmista. Miten uutisten aiheet heijastuvat omaan työhön? Millaisia ratkaisuja ja vaikutusmahdollisuuksia nämä työmuodot voivat tarjota esiin nouseviin ilmiöihin ja ongelmiin?
Tule mukaan avaamaan uutisvirtaa tuorein silmin – ja löytämään, miten media ja nuorten arki kohtaavat.
Työpajatoiminnan haasteet, ratkaisut ja mahdollisuudet! Kuinka tästä eteenpäin?
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Inton ohjelmapolku
Tule kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia työpajatoiminnan aluekoordinaattoriringiltä ja työpajatoiminnan tilanteesta eri puolilla aluetta. Ohjelmassa tarkastellaan työpajatoiminnan kipupisteitä ja haasteita sekä pohditaan, millaiset keinot ja toimintamallit ovat auttaneet selviytymään vaikeissa tilanteissa. Millainen on nuorten työpajatoiminnan nykyhetken valmentautuja ja millaisia palveluita hän tarvitsee? Tilaisuudessa koordinaattorit tuovat esille myös esiin sitä, missä työpajatoiminnassa on onnistuttu ja mitä ratkaisuja ja hyviä käytänteitä on saatu matkan varrella. Samalla nostetaan esiin niitä asioita, joissa tarvitaan lisää tukea ja yhteistyötä.
Lisäksi kuullaan myös NEET-Helsingin koordinaatiohankkeen tuloksia. Mikä palvelujärjestelmässä toimii ja mikä ei toimi. Mitä voisitte monistaa omaan toimintaanne ja toimintanne ekosysteemiin.
Puhujat:
- Taina Silkkola, Satakunnan työpajatoiminnan aluekoordinaattori, Valo-Valmennusyhdistys ry
- Anni Reikko-Nieminen, Pirkanmaan työpajatoiminnan aluekoordinaattori, Silta-Valmennusyhdistys ry
- Anniina Torppavirta, työpajatoiminnan asiantuntija, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Löydä oma etsiväpersoonasi – millainen ananas taskustasi pilkistää?
Etsivän nuorisotyön alueelliset koordinaattorit
Inton ohjelmapolku
Meitä on etsiväkentällä moneksi: yksi kaivaa reppu heiluen nuoria vaikka mistä samalla kun toinen hioo toimistolla palvelukontaktinsa 24-teräiseksi linkkuveitseksi. Nyt tutustumme toiminnallisesti itsemme ja toistemme etsiväpersooniin. Minkälaisia ovat ne erityiset piirteet ja vahvuudet – ja toisaalta meille ominaiset kompastuskivet – joita tuomme etsivään nuorisotyöhön, nuorille ja työkavereille? Tule vahvistamaan itsetuntemusta, sosiaalista pelisilmää ja luottamusta toisiin!
Puhujat:
- Jenni Koskivuori, Kanta- ja Päijät-Hämeen etsivän nuorisotyön aluekoordinaattori, Hyria säätiö
- Anita Hyvönen, Pohjois-Pohjanmaan etsivän nuorisotyön aluekoordinaattori, Jelppiverkko
- Miikka Piiroinen, etsivän nuorisotyön asiantuntija, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Etsivän nuorisotyön kenttäuutiset
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Inton ohjelmapolku
Mitä tapahtuu todella, etsivä nuorisotyö? Missä etsivässä nuorisotyössä siis juuri nyt ollaan, ja mihin työmuotomme kaartaa jatkossa?
Kenttäuutisissa paikannamme etsivän nuorisotyön kansallisesti merkittävimpiä polttopisteitä, puheenaiheita ja mehiläispesiä. Tarkoituksena on jakaa tilannekuvaa etsivien kesken – jotta kokisimme entistäkin kirkkaammin sen, mitä meidän on kunkin itse ja kaikkien yhdessä tehtävä taataksemme elinvoimaisen ja vaikuttavan etsivän nuorisotyön.
Miikka Piiroinen, etsivän nuorisotyön asiantuntija, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Työpajatoiminnan kentältä kuuluu – tuoreita uutisia ja tulevia tuulahduksia
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Inton ohjelmapolku
Seminaarissa pidetään korvat höröllä ja saappaat tukevasti kentällä. Luvassa on katsaus siihen, mitä työpajatoiminnassa juuri nyt tapahtuu, millaisia uusia suuntia on näkyvissä ja mistä puhutaan eri puolilla aluetta. Ohjelmassa kuullaan ajankohtaisia uutisia ja käydään läpi syksyllä tehtyä työpajatoiminnan tilannekuvaa. Samalla pohdimme tulevaa ja poimimme talteen ideoita, jotka voivat tukea omaa toimintaa ja kehittämistä.
Tilaisuudessa palkitaan myös ansioituneet työpajatoiminnan laatumerkkien saajat sekä niiden myöntämisessä toimineet vertaisauditoijat.
Reetta Pietikäinen, Asiantuntija, laatu- ja vaikuttavuustyö, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Anniina Torppavirta, Asiantuntija, työpajatoiminta, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Rahat vai henki – Tehdäänkö nuorisotyötä pelkällä sydämellä?
JHL
Yhteistyökumppani
Puhutaan siitä millä työehdoilla nuorisotyötä tänä päivänä tehdään; palkka, työolot, työturvallisuus ja työn kuormitus. Tunnetko sinä työelämäsi pelisäännöt? Kuka pitää huolta sinun työturvallisuudestasi?
Usein nostetaan esille epäkohtia ja haasteita, vaikka samaan aikaan on myös hyvää tapahtunut. Onnistuisimmeko luomaan sellaisen työelämän, jossa voisimme yhdessä nauraa vapautuneesti ja myös iloita yhdessä kaikista niistä hyvistä asioista, mitä työ meille tarjoaa?
Keijo Hiltunen, sopimusasiantuntija JHL ry ja Merja Hyvärinen, työelämäasiantuntija JHL ry
Sumu-laukku – akuutin kriisityön henkisen ensiavun laukku
Jyväskylän seurakunta
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Mitä kaipaisit tueksesi, kun sinut kutsutaan koululuokkaan tai muuhun yhteisöön, jota on kohdannut kuolemantapaus tai muu trauma? Jyväskylän seurakunnan akuutin kriisityön ryhmä Surussa mukana eli Sumu kokosi käyttöönsä ensiapulaukun, joka antaa välineitä kohdata kriisin tai trauman koskettaman yhteisön tunteineen ja kysymyksineen sekä tukea heitä asian käsittelyssä.
Ryhmän toimintaa ja Sumu-laukkua esittelemässä oppilaitospappi Johanna Tikkanen, nuorisotyönohjaaja Mira Maasola ja nuorisotyön asiantuntija Janne Kippola.
Miten tunnistaa oma ja asiakasperheiden uupumus?
Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Lasten ja nuorten parissa työskentelevä työntekijä on usein yhtä aikaa aikuinen, vanhempi ja asiantuntija. Työssä asiantuntijana ja kotona vanhempana odotetaan, että hänellä on osaamista ja voimavaroja kohdata ja tukea herkässä kehitysvaiheessa olevia.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset voivat kehittää omaa resilienssiä eli kykyä palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä. Tutkimusryhmä on kehittänyt uupumusseulan, jonka avulla tunnistaa uupuneet tai uupumusriskissä olevat vanhemmat. Jos ylittää seulan riskirajan, pitäisi osata ohjata heidät avun piiriin. Vastaavia mittareita on tehty myös työelämää varten. Miten nämä eroavat toisistaan?
Uupumisen tunnistaminen elämän eri osa-alueilla auttaa kokonaisvaltaiseen jaksamiseen. Työantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. Ymmärrämmekö aina toisten ihmisten voimavarat ja jaksamisen haasteet?
Alustuspuheenvuoro hyvinvoinnin psykologian dosentti Matilda Sorkkilalta. Alustuksen jälkeen jatkamme paneelissa teeman käsittelyä alustuksen pitäneen Sorkkilan ja työelämäasiantuntijoiden kanssa. Henkilöt julkistetaan myöhemmin.
Kuka pelkää tekstiä? Pelastetaan digiarjen tuhoama keskittymiskyky, lukutaito ja jaksaminen
Keravan kaupunki
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Pisa-tulokset paljastavat, että melkein puolet nuorista kärsii riittämättömästä lukutaidosta. Pystymättömyyden kokemus estää työnhakua, opiskelua ja yhteiskuntaan osallistumista. Lukemattomuus aiheuttaa nuorille myös erilaisia hyvinvointihaittoja. Työpajassa tutustutaan Keravan nuorisotyössä ja vapaa-ajan toiminnassa käytettyihin lukukulttuurin edistämisen menetelmiin, jotka tukevat nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Osallistujat pääsevät tarkastelemaan ja työstämään menetelmiä omaan työhönsä sopiviksi yhdessä muiden kanssa.
Voimaa verkostoista -Tehostetun nuorisotyön Keski-Karjalan malli ja oman yhteistyöverkoston työpaja
Keski-Karjalan tehostetun nuorisotyön verkosto
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Keski-Karjala on kolmen pienen, mutta alueellisesti laajan kunnan alue, jossa nuorisotyön resurssit niin kunnissa kuin seurakunnissakin ovat niukat. Paikkakunnille on rakennettu kuntien ja seurakuntien tehostetun nuorisotyön yhteistyöverkosto, joka on osoittautunut myös käytännössä toimivaksi.
Työpajassa herätellään ajatuksia toimivan yhteistyön rakentamisesta tehostetun nuorisotyön tilanteisiin ja tarpeisiin. Työpajassa asiaa esittelemässä Kiteen kaupungin nuoriso-ohjaaja Jaana Ahtiainen ja Keski-Karjalan seurakunnan nuorisotyönohjaajat Kirsi Hurskainen ja Ritva Salopuro
Työpajassa tutustutaan Keski-Karjalan alueelliseen Tehostetun nuorisotyön verkostoon, joka on toiminut kolmen kunnan alueella vuodesta 2014 lähtien. Työpajaosuudessa jokainen pääsee pohtimaan edellytyksiä yhteistyön rakentamiseen omassa työssään ja omalla alueellaan.
Hengähdä hetkessä – levähdä liikkeessä
Kirkkohallitus
Yhteistyökumppani
Hiljaisuuden hyvinvointivaikutukset ovat laajasti tutkittuja, ja sekä fysiologiset että psykologiset hyödyt ovat merkittäviä. Nykyinen digitaalinen ja äänekäs arki kuormittaa hermostoa jatkuvasti. Hiljaisuus toimii kuin ”reset-nappi”: se antaa aivoille tilaisuuden palautua.
Lempeä, suorittamaton liikkuminen hiljentymiseen yhdistettynä erilaisissa luontoympäristöissä palauttaa, antaa tilaa luovuudelle ja rakentaa luontoyhteyttä. Pyhiinvaelluksissa yhdistyvät nämä kaikki. Pyhiinvaelluksista ovat yhä useammat kiinnostuneita. Mistä on kyse ja miten hyödyntää pyhiinvaellusta nuorten kanssa työskennellessä?
Tässä ohjelmassa tarkastellaan hiljentymistä, lempeän liikkumisen sekä pyhiinvaelluksen merkitystä hyvinvointiin tutkimustietoa, teologista taustaa ja konkreettisia käytännön menetelmiä esitellen. Keskustelemassa pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö, pappi Annastiina Papinaho ja Lasten ja nuorten keskuksen liikuntakasvatuksen suunnittelija Satu Rathgeber.
Mikä meitä yhdistää – katsomuksellisen moninaisuuden kohtaaminen yhteistyön korien avulla
Kirkkohallitus
Yhteistyökumppani
Eri katsomuksissa ja moninaisuudessa piilee mahdollisuus yhteyteen! Tule kuulemaan nuorten kertomana, kuinka katsomuksellisen moninaisuuden huomioiminen avaa eri taustoista tuleville nuorille nähdyksi tulemisen ja osallisuuden kokemuksia. Esimerkiksi erilaiset kulttuuriset juhlat voivat toimia siltoina, jotka yhdistävät nuoria eri taustoista merkityksellisten hetkien äärelle.
Pyöreän pöydän ääressä keskustellaan, miten voimme kasvatustyössä huomioida nuorten katsomukset ja rakentaa moninaisuudesta yhteisöllisyyttä katsomusyhteisöjen kanssa. Tutustumme Yhteistyön korit -malliin, joka antaa käytännön työkaluja katsomusten ammatilliseen kohtaamiseen ja dialogiin. Keskustelu tarjoaa uusia näkökulmia, käytännön ideoita ja jaettua ymmärrystä.
Jussi Ikkala (Kirkkohallitus), Selja Koponen (STEP), FOKUS ry, Luokka loistamaan -hanke
Miten kirkon kasvatuksella menee? Diakonian ja kasvatuksen barometrin 2026 tuoreita tuloksia
Kirkkohallitus, Diak, DTS, UKKT, DTL, KNT
Yhteistyökumppani
Barometri on ilmapuntari. Nyt ensimmäistä kertaa toteutettavan Diakonian ja kasvatuksen barometrin tutkijat ja ohjausryhmän asiantuntijat kertovat, missä säässä ev.lut. seurakuntien diakonian ja kasvatuksen kentillä tällä hetkellä työskennellään. Barometrin pääteemoja ovat ulkopuolisuuden ehkäisy, verkostoyhteistyö, leiri- ja retkityö, hengellinen elämä sekä työhyvinvointi. Tuloksia voi hyödyntää minkä tahansa organisaation kehittämistyössä.
Seurakuntavaalit 2026 – Anna äänesi kuulua ja innosta nuoria vaaleihin
Kirkkohallitus
Yhteistyökumppani
Suomen ev.lut kirkon seurakuntien luottamuselimissä toimii 7500 paikallista vaikuttajaa. Luottamushenkilöt päättävät rahoista, tiloista, ihmisistä. Heistä vain 4,5 % on alle 30-vuotiaita. Seurakuntavaaleissa saa äänestää 16 vuotta vaalipäivänä täyttävä seurakunnan jäsen. 16–17-vuotiaista äänioikeuttaan käytti 7 % vuonna 2022. Tutkimukset osoittavat, että demokratia ja vaikuttaminen kiinnostavat nuoria enenevässä määrin. Samaan aikaan kuitenkin usko tulevaisuuteen heikkenee.
Vaalit tarjoavat mahdollisuuden demokratiakasvatukseen ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Osallisuuden kokemukset ovat yhteydessä mielen hyvinvointiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Se, että nuori kokee tulevansa kuulluksi ja voivansa vaikuttaa, kannustaa kantamaan vastuuta myös aikuistuttuaan.
Nuorten vaikuttajaryhmistä on lyhyt matka päättäjäksi, mutta miten innostaa nuoret ehdokkaiksi ja äänestämään? Tule etsimään vastauksia ja käytännön vinkkejä, sekä kuulemaan faktaa yhdessä nuorten vaikuttajien ja vaalipäällikkö Annmari Salmelan, sekä Lasten ja nuorten keskuksen osallisuussuunnittelija Johanna Nymanin kanssa.
Lapset pahuuden ja kuoleman äärellä
Kirkkohallitus
Varhaiskasvatuksen ohjelmapolku
Miten keskustella vaikeista aiheista työyhteisössä ja lasten kanssa. Millaista tukea lapset kaipaavat surun ja menetyksen äärellä? Miksi ajatus lapsen pahuudesta on niin vaikea? Miten pahuutta voisi ymmärtää laajempana kuin yksilön ominaisuutena? Esityksessä tarkastellaan uusimpaan tutkimustietoon nojaten lasten ajatuksia kuolemansurun äärellä ja pohditaan, miksi pahuutta ei kasvatuksessa tule eikä kannata paeta.
Ylhäältä alas vai alhaalta ylös? Miten rakennetaan toimiva perhekeskus?
Kirkkohallitus
Varhaiskasvatuksen ohjelmapolku
Tule kuulemaan, miten Pohjois-Karjalassa on pitkäjänteisellä työllä lähdetty kohtaamaan haastavia ilmiöitä ja perheiden kompleksisia tilanteita. Pitkänlinjan perhekeskusammattilaiset erikoissosiaalityöntekijä Sonja Hartikainen ja kehittäjätyöntekijä Tuija Klingberg kertovat miksi myös kasvatuksen ja nuorisotyön ammattilaisten on tärkeä kuulua perhekeskusverkostoon ja mitä sillä saavutetaan. Asiantuntijaluento avaa ymmärrystä yhteisövaikuttavuustyölle ja nostaa esille myös haasteita, joita yhteensovittava johtaminen voi tuoda.
Luennon antia kommentoivat Tampereen seurakuntien yhteisen kasvatuksen johtaja, Heli Pruuki, Keusoten erityisasiantuntija Mirva Illi-Lampio sekä Lastensuojelun keskusliiton kehittämispäällikkö Kaisu Muuronen. Fasilitaattorina toimii Kirkkohallituksen perhetyön asiantuntija Liisa Välilä.
Varhaiskasvatus palveluna – kasvatusta, opetusta, hoitoa
Kirkkohallitus, Kuntaliitto
Varhaiskasvatuksen ohjelmapolku
Varhaiskasvatus on lapsille ja perheille suunnattu palvelu. Se on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaa kunta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten se toteutuu arjessa? Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta kertoo siitä, miten kokonaisuus nyt toteutetaan ja miten lasten ja perheiden tarpeet voidaan huomioida. Mahdollisuus keskusteluun ja jakamiseen.
Autismiystävällinen ja erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen
Kirkkohallitus
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Vammaisfoorumin koulukyselyn mukaan jopa puolet vammaisista nuorista kokee jäävänsä ulkopuolisiksi koulussa. Autismikirjon nuorilla yksinäisyyden ja ulossulkemisen kokemukset ovat vielä yleisempiä – ja jatkuvat usein myös vapaa-ajassa ja harrastuksissa. Tämä kertoo, että juuri he ovat nuorisotyössä ja seurakunnissa niitä, joiden huomioiminen on kaikkein tärkeintä.
Ohjelmassa työskennellään sen äärellä, miten rakennetaan autismiystävällisiä käytäntöjä, jotka todella ottavat nuoren mukaan yhteisöön. Keskusteluissa ja harjoituksissa haetaan konkreettisia keinoja: miten huomioida nuori, joka on vaarassa jäädä syrjään, miten tukea perheitä ja miten nuorten omat kokemukset voivat muuttaa toimintaa. Erityisesti tarkastellaan tyttöjen näkymättömäksi jääviä kokemuksia.
Tavoitteena on antaa eväitä nuorisoalan kehittämiseen: miten toimintaa voidaan uudistaa niin, että osallisuus ei jää vain sanoiksi, vaan näkyy arjen kohtaamisissa.
Taustajärjestäjinä mukana on vammaisalan järjestökentän edustajia. Loput puhujat varmistuvat myöhemmin.
Tavallisen voima – Hyvä arki syntyy yhdessä
Lasten ja nuorten keskus ry
Varhaiskasvatuksen ohjelmapolku
Tässä workshopissa pohdimme tukea, jota perheet tarvitsevat sekä arjen hulinaan että rauhoittumiseen. Lähdemme liikkeelle siitä, millaista on riittävän hyvä vanhemmuus. Jatkamme pohtimalla erilaisia arjen tuen mahdollisuuksia. Osaammeko esimerkiksi nähdä perheenjäsenten erilaiset katsomukset voimavarana? Kuinka tärkeää on saada konkreettista apua vaikkapa lasten hoitoon?
Kuulemme sekä kristityn että muslimiperheen iltaperinteistä, jotta saamme näkökulmia uskonnon ja katsomuksen merkitykseen perheiden arjessa. Vieraamme avaavat myös sitä, kuinka pieni ja konkreettinen arjen apu voi olla merkittävää. Osallistujilla on mahdollisuus peilata omia toimintojaan ja palvelujaan vanhemmuuden tukemisen näkökulmasta: mitä jo teemme hyvin, ja missä voisimme vahvistaa yhteistyötä perheiden kanssa? Pääset myös arvioimaan, kuinka hyvin Lastenkirkon Iltahetki tai seurakuntien Pikkuhelppi vastaavat perheiden tarpeisiin.
Tervetuloa pysähtymään, jakamaan ja vahvistamaan ymmärrystäsi vanhemmuuden monimuotoisuudesta ja sen tukemisen mahdollisuuksista!
Pihalta perhearkeen – liikkumisen kipinä kasvaa kohtaamisista
Lastensuojelun Keskusliitto / Perheet keskiöön
Varhaiskasvatuksen ohjelmapolku
Työpajassa syvennytään huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön lapsen liikkumisen tukemiseksi eri arkiympäristöissä. Keskustellaan liikkumisen puheeksiottamisesta, perheiden tavoittamisesta Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva perhe -toimintamallien kautta sekä jaetaan konkreettisia materiaaleja ja ideoita. Lisäksi tarkastellaan kuntien moniammatillisen yhteistyön rakentamista ja perheiden liikuntaneuvonnan mahdollisuuksia.
Puhujat: Nina Korhonen, johtava asiantuntija, Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta, Opetushallitus ja Johanna Pekkanen, erityisasiantuntija, Liikkuva perhe -toiminta, Suomen Latu
Yksinäisyyttä vähentämässä – Tuu mun kaveriksi -menetelmät yksinäisyyttä kokevan lapsen kohtaamiseen
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri
Teema: Miten nuorten yksinäisyyttä vähennetään?
Tuu mun kaveriksi –toiminnan tavoite on alakouluikäisten lasten yksinäisyyden tunteen vähentäminen ja yksinäisyyden ehkäiseminen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Hankkeessa on kehitetty valtakunnallinen kysely lapsen yksinäisyyden tunnistamiseksi sekä verkkotehtäviä yksinäisyyttä kokevan lapsen perheelle. Kysely ja tehtävät ovat saatavilla netissä ja soveltuvat eri toimintaympäristöihin, myös ammattilaisten käyttöön.
NUORI 2026 -työpajassa tutustumme menetelmiin toiminnallisesti ja käytännönläheisesti asiakastyön näkökulmasta. Osallistuminen ei vaadi omaa laitetta, riittää että tulet mukaan! Työpajan ohjaavat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin Tuu mun kaveriksi -hankkeen asiantuntijat.
Nuorten yksinäisyys ja digitaalinen nuorisotyö – Mitä anonyymit keskustelut kertovat nuorten kokemasta yksinäisyydestä?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Teema: Miten nuorten yksinäisyyttä vähennetään?
Jenni Heleniuksen (KT, kehittämispäällikkö, THL) puheenvuoro käsittelee kahden tuoreen tutkimusartikkelin tuloksia nuorten kokemasta yksinäisyydestä. Yksinäisyys heikentää merkittävästi nuorten hyvinvointia ja voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, pahimmillaan jopa itsetuhoisuuteen. Uusi tutkimus tekee näkyväksi, miten nuoret kuvaavat yksinäisyyden kokemuksia eri elämänalueilla, mitä anonyymit keskustelut paljastavat heidän sosiaalisen tuen tarpeistaan ja vertaissuhteistaan sekä avunsaamisen vaikeudesta. MLL:n Nuortennetin vapaaehtoisen moderaattorin kanssa pureudutaan nuorisotyön käytännön keinoihin nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Puheenvuoro päättyy yksinäisyyttä tutkivan professori Niina Junttilan kommenttipuheenvuoroon.
Perheitä osallistavalla tuella vahvistetaan nuorten mielenterveyttä – nyt on syytä keskittyä vanhempiin
Maria Akatemia
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Miten ja miksi tukea vanhempia, kun nuori ei käy koulua? Pirkkalassa toteutettiin v.2025 ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä nuorten vanhemmille, joiden arkea varjostivat nuoren oireilu ja koulupoissaolot. Moniammatillinen tiimi yhdisti nepsy-osaamisen, nuorisotyön ja vanhemmuuden tuen konkreettisiksi työkaluiksi, joilla halusimme löytää ratkaisuja ajan haasteisiin.
Esittelemme kouluakäymättömyyden monisyistä ilmiötä, vanhempien kokemuksia ja perheiden osallistavan tuen merkitystä. Jaamme työkaluja ammattilaisille, jotka kohtaavat nuoria ja heidän perheitään ja haluavat kehittää työtään ilmiön äärellä. Toiminta perustuu Maria Akatemian psykodynaamiseen ja systeemiseen itsetuntemustyöskentelyyn, jossa vanhemmuuden tuella on osoitettu hyviä vaikutuksia. Puhujat: Marjo Lehtinen, KM, Vankemmaksi-hanke, Maria-Akatemia ja Janne Juola, koulunuorisotyöntekijä, Pirkkala.
Varoitus! Liikkuminen leviää ryhmässä — tartutatko vai suojaudutko?
Mieli ry, Helsingin nuorisopalvelut
Teema: Miten nuoret saadaan liikkumaan?
Nuorten liikkumattomuus lisääntyy, samaan aikaan kun mielenterveyden haasteet lisääntyvät nuorilla. Sattumaako? Arkiliikkuminen on pieni, mutta voimakas supervoima, jolla voimme vahvistaa nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sitä tapahtuu kuitenkin nykypäivänä aivan liian vähän. Mielen hyvinvointia vahvistetaan arjen pienin teoin: ravinnolla, unella, sosiaalisilla suhteilla, mielekkäällä vapaa-ajalla sekä liikkumalla. Miten me aikuiset voimme tukea nuorten arkiliikkumista?
Työpajassa käännämme katseemme itseemme ja pohdimme, miten jokainen meistä voi toimia arkiliikkumisen edistäjänä omassa työssään (ilman liikuntaohjaajan pätevyyttä!). Reflektoimme omia valmiuksiamme ja tarkastelemme työympäristöä kehittämisen näkökulmasta. Ehkäpä takataskuun jää muutama toimenpideidea, joilla voit itse salakavalasti vahvistaa liikettä työyhteisösi arjessa.
Samalla pääset tutustumaan uunituoreisiin työkaluihin: Liikkuva nuori, hyvinvoiva mieli -verkkokurssiin sekä Nuorisotyö liikuttajana -digityökaluun. Työpajan vetäjänä toimii Mieli ry:n asiantuntija, Reetta Alanko.
Nuorisopolitiikan soundtrack – puoluejohdon paneeli
Nuorisoala ry
Teema: Nuorisoalan kehittäminen, nuorisopolitiikka
Eduskuntapuolueiden johdon paneelissa kuullaan Elämäni biisi -ohjelman hengessä livemusiikin siivittämänä, millaisilla kappaleilla puolueet kuvaavat puolueittensa nuorisopolitiikkaa. Paneelissa keskustellaan lähestyvistä eduskuntavaaleista ja nuoriin liittyvästä politiikasta
Miten pysyä merkityksellisenä muutoksessa? Nuorisoalan järjestöjen onnistumisia
Nuorisoala ry
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Miten saisimme lisää nuoria mukaan toimintaan ja miten pidämme huolta jo mukana olevista vapaaehtoisista? Minkälaisia strategisia valintoja teemme ja mitä priorisoimme toiminnassamme? Mistä tiedämme tekevämme oikeita asioita eli miten mittaamme ja arvioimme työtämme? Entä miten sitoutamme koko yhteisön muutokseen? Tule kuuntelemaan neljän nuorisoalan järjestön esimerkkejä onnistuneesta kehittämisestä ja muutostyöstä. Esimerkkien rinnalla avaamme ajankohtaista tilannekuvaa nuorisoalan järjestöistä sekä osaamistarpeita, joita muutoskykyinen järjestö tulevaisuudessa tarvitsee.
Nuorisoeuron iltamat – ovatko tulevaisuuden eurot vain harvojen harteilla?
Nuorisoala ry
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Nuorisojärjestöihin kohdistuvilta jättileikkauksilta vältyttiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ainakin tällä kertaa. Onko nyt nähtävillä jo valoa tunnelin päässä ja rauhaa keskittyä toiminnan kehittämiseen? Vai moukaroidaanko nuorisotyön edellytyksiä seuraavaksi STEA-avustusten kautta? Entä luovatko kuntatalouden kiristykset haasteita nuorisoalan kannalta?
Mitä voidaan järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa tehdä, jotta resursseja vaikuttavaan toimintaan löytyy jatkossakin? Katetaanko jatkossa aina vain isompi osa kuluista hankerahoituksella, ja miten se vaikuttaa toimintaan? Pelastaisiko EU-raha tai yritysvastuu? Menemmekö suuntaan, jossa tulevaisuuden eurot ovat vain harvojen harteilla? Tule tiirailemaan nuorisoalan rahoituksen horisonttiin asiantuntijoiden johdolla – luvassa suoraa puhetta ja vastauksia nuorisoalan toimijoiden etukäteen jättämiin rahakysymyksiin.
Hankekumppanuusklinikka – hyvän kumppanuuden ABC
Nuorisoala ry
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Tässä ohjelmassa tarkastellaan sitä, mistä sopivia hankekumppaneita voi löytää ja miten oma organisaatio voi itse rakentaa toimivaa hankekumppanuutta. Tule kuulolle, verkostoitumaan ja keskustelemaan siitä, miten hankekumppanuuksia rakennetaan: millaisia kanavia kansainvälisten ja kotimaisten kumppanuuksien solmimiseen on saatavilla, millaisilla tavoilla hankeyhteistyötä ja työnjakoa voidaan rakentaa ja mitä hyötyjä rahoittajat odottavat hankekumppanuuksilta.
Klinikka on suunnattu nuorisoalan järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja oppilaitosten toimijoille, jotka haluavat kehittää hankeosaamistaan ja löytää uusia yhteistyökumppaneita hanketyöhön.
Ratkaisuja kuihtuvaan Suomeen
Nuorisoala ry
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Väestö ikääntyy ja nuorten määrä vähenee isossa osassa Suomea. Miltä nuorisotyö näyttää jatkossa pienemmissä kunnissa ja maaseutumaisilla alueilla? Millaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta nuorisotyötä on tulevaisuudessakin tarjolla eri puolilla Suomea? Tule kuuntelemaan erilaisia näkökulmia aiheeseen ja jättämään omat ratkaisuehdotuksesi!
Kuinka tulevaisuusvalmentaa itseään ja yhteisöä?
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Millainen suhde sinulla on tulevaisuuteen? Mikä huolestuttaa ja mikä herättää toiveikkuutta? Entä millainen on oma roolisi, oletko aktiivinen toimija tulevaisuuden muodostamisessa vai enemmän passiivinen virran mukana ajelehtija Tulevaisuususko ja -valmiudet ovat nyt paljon pinnalla oleva aihe. Ne koskevat tietenkin myös nuorisoalaa – tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta ja maailman muutokset vaativat meiltäkin kykyä uudistua.
Tässä työpajassa opit käytännöllisiä, nuorisotyöllisiin menetelmiin (esimerkiksi pelillistämiseen ja luoviin menetelmiin) pohjautuvia työkaluja, joiden avulla voit valmentaa sekä omia että esimerkiksi oman työyhteisösi tulevaisuusvalmiuksia. Työpajan fasilitaattorina toimii Antti Rantaniva, joka on pitkään kehittänyt toiminnallista tulevaisuusvalmennusta nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenialla.
Nuorten katuväkivalta 2020-luvulla. Mistä siinä on kyse ja mitä sille voi tehdä?
Nuorisotutkimusseura, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupungit
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Ohjelmaosiossa käsitellään nuorten väkivaltaa 2020-luvulla tutkimustiedon valossa. Väkivalta kytkeytyy nuorisokulttuuristen konfliktien sijaan ennemminkin materialistisiin ihanteisiin, nikotiinituotteiden katukauppaan ja kunniakäsityksiin. Kyse on nuorten yrittäjämäisestä toiminnasta, ei hierarkkisista nuoriso- tai katujengeistä. Tutkimustiedon ohella ohjelmaosiossa käsitellään väkivallan ennaltaehkäisyä alueellisen nuorisotyön näkökulmasta. Miten tavoittaa väkivaltaan syyllistyviä ja sille altistuvia nuoria? Miten tarttua uusiin päihdekulttuureihin? Miten tehdä yhteistyötä poliisin kanssa? Ohjelmaosio perustuu Nuorisotutkimusseuran Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet -tutkimushankkeeseen. Esiintyjinä ovat hankkeen tutkijat Malin Fransberg ja Antti Kivijärvi sekä Oulun, Tampereen ja Vantaan nuorisopalvelujen ammattilaiset.
Avoimen nuorisotyön näkymät Helsingissä: Tulokset ja kehityssuunnat
Nuorisotutkimusseura ja Helsingin kaupungin nuorisopalvelut
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut on toteuttanut selvityksen avoimesta nuorisotyöstä, erityisesti nuorisotiloilla. Selvityksen on toteuttanut Nuorisotutkimusseura ry yhdessä osaamiskeskus Altiuksen kanssa. Työssä on kartoitettu nuorisotilojen tilannetta, tunnistettu toimivia käytäntöjä ja haasteita sekä tarkasteltu avoimen toiminnan merkitystä nuorisopalveluissa. Lisäksi arvioitiin tilojen roolia nuorten arjessa, laadun seurantaa ja erillisten tilojen tarvetta. Aineistona hyödynnettiin rekisteritietoja, aiempia tutkimuksia sekä nuorilta ja työntekijöiltä kerättyä laadullista aineistoa. Tulokset tarjoavat konkreettisia välineitä toiminnan kehittämiseen ja tutkimuskäyttöön. Raportti valmistuu loppuvuodesta 2025, ja tuloksia käytetään seuraavan vuoden suunnittelussa. Selvitystä esittelevät tutkijat Juha Leskinen, Tomi Kiilakoski ja nuorisoasianjohtaja Mikko Vatka.
Nuorisotyöntekijä = Demokratiakasvattaja – Halusit tai et!
Nuorten Suomi ry, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Nuorisokeskus Metsäkartano / Nuorisotyön aluekoordinaatio
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Yhteisen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jokainen sukupolvi oppii arvostamaan, ylläpitämään ja kehittämään demokratiaa sekä toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa.
Mikä on nuorisotyön rooli demokratiakasvatuksessa – miten demokratiakasvatus näkyy ja miten sen tulisi näkyä nuorisotyössä? Näihin kysymyksiin pureutuvat demokratiakasvatuksen konkarit nuorisoalan erikoistutkija Anu Gretschel ja opetustyön vanhempi yliopistonlehtori Matti Rautiainen. Näkökulmat täydentyvät nuorten ajatuksilla ja yhteisellä keskustelulla demokratiasta ja yhteiskunnan tilasta. Voit yllättyä miten monella tapaa demokratiakasvatus on läsnä nuorisotyössä!
Kuinka harrastaminen ja vapaa-aika murtavat yksinäisyyden muureja?
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio, NuoRTO, TALO ja Valttiplus
Teema: Miten nuorten yksinäisyyttä vähennetään?
Harrastukset ja vapaa-ajan toiminnot voivat rakentaa siltoja nuorten välillä ja tuoda iloa, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä arkeen. Tässä Erätauko-keskustelussa nuoret, ammattilaiset ja päättäjät kohtaavat tasavertaisina keskustelijoina. Yhdessä pohditaan, miten matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet ja uudet toimintamallit voivat murtaa yksinäisyyden muureja. Alun toiminnallisen virittäytymisen jälkeen pääset kuulemaan keskustelua ja saat vinkkejä toimintanne kehittämiseen.
Ohjelmassa mukana valtakunnalliset ESR+ -hankkeet: Valttiplus, TALO, NuoRTO sekä Osallisuuden koordinaatio.
Koulunuorisotyön tulevaisuudet – tule rakentamaan yhteistä näkemystä vuodelle 2040!
Nuoska – koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Miltä koulunuorisotyö näyttää 2040-luvulla? Miten tämän päivän ratkaisut ohjaavat alan tulevaa suuntaa?
Osaamiskeskus Nuoskan asiantuntijat johdattavat osallistujat pohtimaan koulunuorisotyön tulevaisuudenkuvia sen nykytilasta käsin. Millaiset yhteiskunnalliset ilmiöt – kuten teknologian kehitys, moninaistuva nuoruus ja koulutuksen rakenteelliset muutokset – muovaavat työtä tulevina vuosikymmeninä?
Työpajassa sovelletaan tulevaisuustyöskentelyn menetelmiä ja luodaan yhdessä näkymiä koulunuorisotyön roolista kouluyhteisöjen hyvinvoinnin rakentajana. Osallistujat saavat käytännöllisiä työkaluja työnsä kehittämiseen sekä uusia näkökulmia ja oivalluksia jaettavaksi omassa työyhteisössä. Ohjelman toteuttaa Nuoska – koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus yhdessä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa.
Kuinka nuorisoala voi vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa?
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuususkon asiantuntijaryhmä on saanut työnsä päätökseen ja julkaissut toimenpidesuositukset maaliskuussa. Toimenpiteitä tarvitaan monella tasolla. Nuorisoalalla on erityinen mahdollisuus vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa arkipäivän kohtaamisissa. Alalla on ainutlaatuista tietoa nuorten elämästä ja tahto olla nuorten puolella. Kutsumme sinut mukaan jakamaan ajatuksiasi!
Tilaisuudessa kuulemme alustuksen asiantuntijaryhmän suosituksista. Paneelikeskusteluun osallistuvat ministeri Mika Poutala, asiantuntijaryhmän jäsen, tutkijatohtori Jenni Kallio, sekä kirkon ja kunnallisen nuorisotyön edustajat. Mukana ovat myös OKM:n nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelin ja erityisasiantuntija Jenni Palomäki.
Osallisuus nuorisojärjestöissä
Opintokeskus Sivis & Osallisuuden osaajat järjestöissä -hanke
Yhteistyökumppani
Nuori oppii osallisuuteen järjestöissä. Osallisuuden kokemuksen vahvistaminen onkin nuorisoalan järjestöjen keskeisiä tehtäviä. Tutustut työpajassa Osallisuusympyrä-työkaluun, jonka avulla voit arvioida yhteisösi toimintaa osallisuusnäkökulmasta. Pajassa pääsemme pohtimaan osallisuuden eri osa-alueita oman järjestön toiminnassa: miten meillä menee? Entä millainen on vapaaehtoisten rooli osallisuuden rakentamisessa? Osallistujat saavat käyttöönsä Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankeessa kehitetyn Osallisuusympyrä-työkalun. Työpajan vetäjinä toimivat Raisa Omaheimo ja Marion Fields.
Lapsi digitaalisen väkivallan kokijana – tietoa ja työkaluja ammattilaiselle
Pelastakaa Lapset ry
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Nuorisotyön ammattilaisten on tärkeä pysyä ajan hermoilla ja saada tietoa lasten väkivaltakokemuksista digitaalisissa ympäristöissä. Luento pitää sisällään ajankohtaista tietoa 9–17-vuotiaiden kokemasta verkkoväkivallasta ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta sekä tarjoaa työkaluja nuorisotyön ammattilaisille tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen.
Pelastakaa Lapset julkaisi syksyllä 2025 kaksi selvitystä: 9–15-vuotiaiden näkemästä, kokemasta ja tekemästä verkkoväkivallasta, sekä 11–17-vuotiaiden kokemuksista liittyen ikätoverien väliseen seksiviestittelyyn ja seksuaaliväkivaltaan sekä aikuisen lapsiin kohdistamaan seksuaaliväkivaltaan verkossa. Pelastakaa Lasten Nettivihje ja Huippula -palvelut tarjoavat konkreettista ja maksutonta apua ammattilaisille lasten ja nuorten kohtaamaan väkivaltaan verkossa.
Puhujina luennolla Pelastakaa Lasten asiantuntijat Inka Kiuru ja Eveliina Karhu.
Yksin Suomessa – Välineitä ihmissuhteiden vahvistamiseen
Punainen Risti, Nuorten turvatalo
Teema: Miten nuorten yksinäisyyttä vähennetään?
Yksin Suomeen tulleet nuoret ovat tuttu joukko monelle nuorisotyötä tekevälle. Yksinäisyyden kokemukset ovat usein ilmeisiä ja työskentelyssä kohdataan haasteita luottamuksen, rajojen ja kiinnittymisen kanssa. Mistä nämä haasteet johtuvat ja miten niihin voidaan vastata? Miten tukea aikuistumisessa nuoruuttaan vieraassa maassa ja oudossa kulttuurissa elävää nuorta löytämään uusia ihmissuhteita ja kokemus yhteisöstä. Ohjelmassa kerrotaan minkälainen kohderyhmä yksin alaikäisenä suomeen tulleet nuoret ovat ja tarjotaan työvälineitä heidän tukemisekseen yksilöllisesti. Esitetyt keinot on havaittu toimiviksi myös valitun kohderyhmän ulkopuolella. Teemaa tarkastellaan erityisesti uusien ja vanhojen lähiyhteisöjen kannalta. Löydetään keinoja auttaa kiinnittymään paremmin ympäröivään maailmaan.
Traumatietoinen rauhankasvatus nuorisotyössä
Rauhankasvatusinstituutti
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Rauhankasvatuksen päämääränä on rakentaa osallistavampaa, tasa-arvoisempaa, oikeudenmukaisempaa, terveempää ja kestävämpää maailmaa. Se vahvistaa nuorten rauhanrakentamistaitoja, kuten empatiaa, yhteistyötä ja väkivallattomuutta. Nuorisotyöntekijät kohtaavat työssään nuoria, jolla on moninaisia kokemuksia ja taustoja. Nuorisotyöntekijä ei ole psykologi tai terveysalan ammattilainen, mutta voimme osaltamme tukea henkilöitä ja ryhmiä trauman ollessa läsnä. Me emme käsittele traumoja, vaan kohtaamme ihmisiä, joilla voi olla traumoja. Emme voi myöskään tietää, onko kohtaamillamme henkilöillä traumoja. Traumatietoinen työote tarkoittaa sitä, että tiedostamme, että näin voi olla.
Traumatietoisin toimintatavoin rakennetaan turvallisempia olosuhteita kohtaamisiin nuorisotyön menetelmin, jolloin toimintaan voivat mahdollisimman turvallisesti osallistua myös sellaiset nuoret, joilla on jonkinlaista traumataustaa. Työpajassa käsitellään aihetta käytännön työkaluja unohtamatta Rauhankasvatusinstituutin asiantuntijoiden Elina Lauttamäen ja Eeva-Liisa Kiiskilän johdolla.
Kuinka luomme tilaa romaninuorten unelmien toteutumiselle?
Rauhankasvatusinstituutti
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Rauhankasvatusinstituutin suunnittelija ja romaniaktivisti Leif Hagert tarkastelee työssään, kuinka vuosisatainen syrjintä vaikuttaa romaninuorten arkeen. Hän on haastatellut eri-ikäisiä romaneita unelmista, niiden toteutumisesta ja unelmoimisen mahdollisuuksista. Osallistavassa puheenvuorossaan Hagert käsittelee, miten voimme purkaa ennakkoluuloja ja rakenteellisia esteitä sekä rakentaa käytäntöjä, jotka tukevat romaninuorten osallisuutta.
Hän konkretisoi, mitä tämä merkitsee nuorten kohtaamisessa ja miten nuorisotyössä voidaan luoda tilaa syrjinnän purkamiselle, jotta romaninuorten unelmat voisivat toteutua. Näkökulmat tarjoavat sekä ymmärrystä että keinoja kohdata romaniyhteisön nuoria arvostavasti ja rakentavasti.
Rasistinen huumori nuorten välillä – keinoja työntekijän tueksi
Rauhankasvatusinstituutti
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Antirasistinen työote on vähitellen tullut tutummaksi nuorisotyöntekijöiden arjessa. Usein kuitenkin tulee vastaan haastavia tilanteita, joissa ei tiedetä kuinka toimia. Yksi säännöllisesti esiin nouseva esimerkki on rasistiset vitsit nuorten välillä. Rasistinen vitsailu herkästi rikkoo turvallista tilaa sekä tilanteessa läsnä olevien nuorten välillä että tilannetta mahdollisesti ulkopuolelta seuraaville nuorille. Huumori on kuitenkin myös tutkitusti tärkeä vertaisuuden muoto rasismia kokevien nuorten välillä ja voi toimia apukeinona vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Osana antirasistista nuorisotyötä on pyrittävä ymmärtämään mahdollisia taustatekijöitä nuorten rasistisen puheen tai vitsailun taustalla, sekä tunnistamaan ja kohtaamaan omia rasistisia ennakkoluuloja sekä niiden vaikutusta omiin reagointitapoihin.
Ohjelma rakentuu antirasistisen nuorisotyön kehittämisen ja käytännön tueksi. Työpajan osallistujat pääsevät pohtimaan rasistiseen vitsailuun puuttumisen keinoja, mutta myös ymmärtäväisyyden ja hyväksynnän rajoja. Työpajan vetäjinä toimivat RKI:n antirasismiasiantuntijat Hanna Mithiku ja Leila Khoury, joilla on kokemusta sekä teeman käsittelystä että nuorisotyön arjen haasteista.
Raskas ei kiusaamiselle – musiikki työvälineenä nuorten osallisuuden ja turvallisuuden vahvistamisessa
Rock Camp ry
Teema: Miten nuorten yksinäisyyttä vähennetään?
Miten musiikki voi ehkäistä kiusaamista ja vahvistaa nuorten hyvinvointia? Rock Camp ry:n toiminnanjohtaja Satu Haveri kertoo käytännön kokemuksia musiikin ja luovan toiminnan roolista nuorten osallisuuden tukena. Puheenvuorossa kuullaan tarinoita leireistä, nuorten omista bändiprojekteista sekä Raskas ei kiusaamiselle -konseptin vaikutuksista. Inspiroiva esitys näyttää, miten nuoret voivat löytää oman äänensä musiikin voimasta.
”Olisin muuten varmaan tehny itsemurhan” – itsetuhoisuudesta ja itsemurhasta keskusteleminen nuorten kanssa
Sekasin Kollektiivi, Mieli ry., SOS-Lapsikylä, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto, Lasten ja nuorten keskus
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Miten osata ja uskaltaa ottaa puheeksi itsetuhoisuus ja itsemurha nuoren kanssa? Tämä ohjelma tarjoaa rohkeutta, tietoa ja konkreettisia keinoja kohdata yksi vaikeimmista, mutta tärkeimmistä teemoista nuorisoalalla. Työpajaa alustavassa paneelikeskustelussa kuullaan Sekasin Kollektiivin toimijoiden näkökulmia ja kokemuksia siitä, miten voidaan onnistuneesti rakentaa luottamusta ja keskustelua tästä yhdestä yhteiskuntamme tabusta. Työpajassa osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan – turvallisesti ja yhdessä – puheeksi ottamista, keskustelun kuljettamista ja nuoren tukemista eteenpäin. Tämä on tilaisuus oppia, jakaa ja vahvistaa ammatillista osaamista, jottei yksikään nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin.
Queer-ilo vastavoimana vähemmistöstressille
Sense of Belonging -hanke
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Työpajassa käsitellään queer-iloa, eli sateenkaarinuorten resilienssiä vähemmistöstressiä vastaan. Osallistujat pääsevät työskentelemään queer-ilo -teemaiseen työpajaan toiminnallisin menetelmin. Työpajassa tutustutaan voimavaralähtöisiin harjoitteisiin, joilla voi käsitellä aihetta omassa työssään nuorten parissa.
Työpajasta saa samalla ennakkomaistiaisen Sense of Belonging –hankkeessa tuotetuista sateenkaarierityisistä materiaaleista. Työpajan
toteuttavat hankkeen työntekijät Vamoksesta, Helsinki Pride -yhteisöltä ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukselta.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja toimii vuosina 2023—2026.
Puutu vastapuheella paskapuheeseen
Seta ry / Verkkonuorisotalo Loiste
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Tiedätkö mitä vihapuhe tai vihamielinen kommentointi tarkoittaa ja miten voit puuttua niihin tehokkaasti vastapuheella? Oletko miettinyt, miten voisit puuttua somen törkyisiin kirjotuksiin tai loukkaaviin kommentteihin kasvotusten? Tiedätkö miten vastata homo- tai transfobiseen puheeseen tai anti-gender-liikkeen retoriikkaan? Tiedätkö milloin kannattaa lähteä vastaamaan vihapuheeseen ja milloin kannattaa käyttää energiansa muuhun. Tule kuulemaan parhaat vinkkimme vihapuheen vastustamiseen!
Tarjoamme käytännön työkaluja ja konkreettisia esimerkkejä vastapuheen muodoista niin verkossa kuin kasvokkain tapahtuvissa kohtaamisissa, jaamme nuorisotyöntekijöiden kokemuksia vastapuheesta valtakunnallisesti sekä välitämme nuorten kannanoton nuorisotyöntekijöiden tärkeydestä vastapuheen tuottajina. Nuorisotyöntekijöillä on lainmukainen vastuu taata kaikille nuorille yhdenvertainen kohtelu ja turvallisempi tila. Vihapuhe voi olla nuorelle syvästi satuttavaa. Lupaamme, että pystyt puuttumaan vihapuheeseen varmemmin ottein luentomme jälkeen! Vastapuheen tärkeydestä puhumassa sosiaali- ja nuorisopalveluiden asiantuntija Enni Happonen Helsinki Pride -yhteisöstä sekä verkkonuorisotalo Loisteen nuorisotyöntekijä Eevi Harju Seta ry:stä.
Kohtaamisia vapaaehtoisuudessa – yksinäisyys vähenee yhdessä
SOS-Lapsikylä, Suomen Punainen Risti ja Sekasin Gaming
Teema: Miten nuorten yksinäisyyttä vähennetään?
Miten vapaaehtoistoiminta voi lievittää yksinäisyyttä ja rakentaa yhteisöllisyyttä? Ohjelma alkaa lyhyellä alustuksella, jossa yhdistyvät tutkimustieto ja nuorten kokemukset yksinäisyydestä. Alustuksesta jatketaan samalla aiheella paneelikeskusteluun, jossa nostamme esille kuinka vapaaehtoistoiminta ei ole vain auttamista, vaan myös vastavuoroista oppimista, nähdyksi tulemista ja yksinäisyyden ehkäisyä. Nyky-yhteiskunnassa vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on polarisoitunutta: keskustelu tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ja uusia tapoja nähdä vapaaehtoisuus yhä useamman mahdollisuutena. Paneelissa kuulemme Sekasin Gamingin nuorta vapaaehtoista, SPR:n nuorten ystävätoiminnassa mukana olevaa vapaaehtoista sekä nuoria digitaalisesti kohtaavaa chat-vapaaehtoista. Alustuksen vetävät Katriina Kuusela (sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntija, SPR) ja Veera Jahnukainen (vapaaehtoistoiminnan päällikkö, SOS-Lapsikylä). Johanna Schmidt (verkkotyön kehittäjä, Sekasin Gaming) juontaa paneelikeskustelun ja learning cafe -työpajan.
Monikatsomuksellinen katsomuskasvatus dialogisuuden rakentajana
STEP-koulutus
Varhaiskasvatuksen ohjelmapolku
Katsomuskasvatus voi olla merkittävä tekijä yhteiskuntarauhan rakentamisessa. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus opettaa näkemään erilaisia tapoja ajatella ja uskoa, vahvistaa omien arvojen pohtimista ja tarjoaa sekä tietoa että kokemuksia, jotka tukevat lapsen ja nuoren katsomuksellisen identiteetin rakentumista. Ohjelmassa kuulemme Espoossa kaupungin ja katsomusyhteisöjen kanssa kehitetystä monikatsomuksellisesta yhteisymmärrysviikon toteutuksesta ja saamme välähdyksen Tampereen Tärkeiden asioiden matkalaukku -työskentelystä, jossa tutustutaan mm. katsomusten sanastoon katsomusaiheisten runojen ja niihin sävellettyjen laulujen avulla.
Ohjelmassa mukana Jaana Luumi (Espoon kaupunki), Tiina Hänninen (Espoon seurakunnat), Anne Ryyppö-Prami (Tampereen Harjun srk), Henna Moisio (Tampereen Eteläinen srk), Leena Katriina Leppänen (Tampereen Messukylän srk) ja Päivi Aumala (STEP-koulutus).
Leikki testaa rajoja – maailma avautuu leikissä
STEP-koulutus
Varhaiskasvatuksen ohjelmapolku
Leikki on lasten tapa ihmetellä maailmaa – kysyä, kokeilla ja tutkia sitä, miten maailma toimii. Kutsumme osallistujat tutkimaan yhdessä leikin rajoja. Saako ja voiko kaikkia asioita leikkiä vai rajaammeko joitakin asioita leikin ulkopuolelle? Pohdimme myös millä keinoin voimme aktiivisesti laajentaa ja rikastuttaa leikin maailmaa niin, että elämän koko moninaisuus voisi tulla lasten leikissä näkyväksi.
Työpaja kutsuu osallistujat tutkimaan, miten leikki voi olla väline oppimiseen, osallisuuteen ja maailmasuhteen rakentamiseen – niin metsässä, pihalla, ryhmätilassa kuin digitaalisessa ympäristössä. Tarkastelemme leikkiä esimerkiksi elämänkysymysten kuten syntymän, kuoleman ja surun, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden näkökulmasta.
Juuret, Jengi ja Järki – Nuoret maaseudun voimavarana
Suomen kylät ry
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Mikä saa nuoren jäämään maaseudulle, ja mikä saa lähtemään? Työpajassa pohditaan, kuinka nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa maaseutualueilla.
Keskitymme erityisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin, yksinäisyyden ehkäisyyn ja siihen, miten maaseudun toimijat esimerkiksi kyläyhdistykset, ja nuorisotyöntekijät voivat tehdä yhteistyötä houkuttelevalla tavalla, matalalla kynnyksellä. Etsimme yhdessä konkreettisia keinoja, joilla talkootyö, luontoarvot ja maalaisjärki resonoivat nuorten arjessa. Nostamme keskusteluun paikallisten yhdistysten sekä kuntien ja kaupunkien välisen yhteistyön kulmakiviä nuorten monipaikkaisessa ja sujuvassa arjessa.
Ei tarvi olla tikis – Miten yhdessä liikkuminen luo yhteisöllisyyttä
Suomen NMKY:n Liitto
Teema: Miten nuoret saadaan liikkumaan?
Sanotaan se heti alkuun: Yhdessä liikkuminen voi olla supervoima. Kun liikutaan ilman suorituspaineita, saadaan nuoret yhteen ainutlaatuisella tavalla. Yhteinen liike rakentaa luottamusta, vahvistaa sosiaalisia taitoja, rohkaisee kokeilemaan uutta ja luo jaettuja kokemuksia. Paneelissa ääneen pääsevät nuorten liikunnan puolestapuhuja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Susijengin entinen kapteeni Shawn Huff, Turun NMKY:n Yökoris-ohjaaja Cedric Duah, Yökoris-nuori Ronaldo Ferreira Pitra ja Helsingin NMKY:n kehittämispäällikkö Joni Liikala. He keskustelevat mm. siitä, miten nuorisotyöntekijä voi madaltaa kynnystä osallistua, jotta jokainen uskaltaisi lähteä mukaan. Käytännön esimerkit näyttävät, miten liike tukee yhdessäoloa, mielen hyvinvointia ja osallisuutta – ja millaisia käytännön työkaluja nuorten parissa toimiva voi viedä arkeen.
Seksuaalinen suostumus ei ole itsestäänselvyys – nuorisotyö voi olla muutosvoima
Suostumusspektri: Suostumuksen monet ulottuvuudet -tutkimushanke
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Seksuaalinen suostumus on paljon enemmän kuin lakipykälä: se on osa turvallisia ja tyydyttäviä ihmissuhteita, nuorten hyvinvointia ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Silti nuorten arjessa ja kohtaamisissa suostumukseen liittyy yhä epävarmuutta, väärinkäsityksiä ja tabuja. Nuorisotyöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana rakentamassa suostumuskulttuuria – tilaa, jossa kysyminen, kuunteleminen ja kunnioittaminen ovat osa arkea. Mutta miten tehdä seksuaalisesta suostumuksesta luonteva osa nuorten kanssa käytävää keskustelua? Miten tukea nuoria niin, että he saavat välineitä tunnistaa, ilmaista ja kunnioittaa omia ja toisten rajoja?
Tässä ohjelmassa avaamme tutkimukseen perustuen ja käytännön esimerkkien kautta, miten nuorisotyöntekijät voivat vahvistaa nuorten toimijuutta ja lisätä turvallisuuden tunnetta arjen kohtaamisissa. Paneelissa kohtaavat akatemiatutkija Sanna Spišák, väitöskirjatutkijat Maria Vihlman ja Minttu Viini Helsingin yliopistosta sekä Suostumusspektri-tutkimushankkeen kanssatutkijat.
Mitä tehdä ”pahisten” kanssa? Nuorten miesten pohdintoja kouluvuosistaan ja saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta
Tampereen yliopisto
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Luennolla tarkastellaan nuorten miesten pohdintoja kouluvuosistaan, saamastaan tai tarvitsemastaan tuesta sekä siitä, miten heidän elämänpäämääränsä on rakentunut. Luento pohjautuu kahteen tutkimukseen, joista ensimmäinen on tapaustutkimus suomalaisesta poikaryhmästä (N=8), jonka jäsenillä todettiin olevan poikkeuksellisen suuria haasteita elämänhallinnassa ja koulunkäynnissä. Tutkimus sisälsi poikaryhmäintervention, ryhmähaastattelun 2 vuotta myöhemmin ja yksilöhaastattelut 5 vuotta intervention jälkeen. Osallistuja saa käytännön kuvauksen interventiosta mukaansa. Toinen tutkimus on väitöskirjatutkimus työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten merkityksellisyyden kokemuksen rakentumisesta ja institutionaalisten rakenteiden vaikututuksesta siihen.
Merja Viljanen, Kirkon nuorisotyönohjaaja, Yhteisöpedagogi AMK, YTM, Filosofian tohtori
Jaana Suontausta, Väitöskirjatutkija, YTM, Sosiaalityöntekijä
Nuoret, uskonto ja hyvinvointi: Uskonto nuorten hyvinvoinnin tukena ja uhkana epävarmuuden ja polarisaation ajassa
UKKT: Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura
Teema: Kuinka nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan?
Useat tutkimukset osoittavat nuorten, eritoten poikien, kiinnostuksen uskontoa kohtaan lisääntyneen selvästi viime vuosina. Mitä ilmiön takana on ja mitä ilmiöstä pitäisi ajatella? Millaisia mahdollisuuksia ja uhkia uskonto tarjoaa nuorille ja mitä ilmiö merkitsee kasvatus- ja nuorisotyölle? Ovatko uskonnolliset nuoret onnellisempia vai kuormittuneempia kuin uskonnottomat nuoret?
Ohjelmassa tarkastellaan tuoreiden tutkimusten valossa nuorten uskonnollisuuden muutosta, sen yhteyttä arvomaailmaan, hyvinvointiin, nuorten pelkoihin ja näkemyksiin tulevaisuudesta. Aineistoina käytetään mm. laajaa rippikouluista kerättyä aineistoa sekä nuorilta miehiltä ja suomalaisista perheistä kerättyä tutkimusaineistoa sekä tuoreita kansainvälisiä aineistoja. Vuosina 2019-2025 kerätty ja yli 130 000 rippikoulunuoren vastaukset sisältävä aineisto tarjoaa erityisen ainutlaatuisen näkymän nuorten ajattelumaailmassa tapahtuneeseen muutokseen.
Nuorten kokemat paineet ja heihin kohdistuvat odotukset: Nuorisobarometrin 2025 tuloksia
Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Millaisia paineita nuoret kokevat? Mitä nuoret vastaavat tuntemuksistaan heihin kohdistuviin odotuksiin? Esityksessä avataan näiden moniulotteisuutta sekä Nuorisobarometri 2025:n tilastotiedon, että nuorten oman kirjoitettujen kokemusten avulla. Esityksessä kerrotaan lisäksi Nuorisobarometri 2025:n tuloksien pohjalta myös nuorten tulevaisuususkosta, ja millä tavalla vähemmistökokemukset ovat muuttuneet. Lisäksi esityksessä pohditaan, mikä merkitys näillä havainnoilla on nuorisoalalle.
Kesä ja kännykät – Nuorten vapaa-aikatutkimus 2024
Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura
Teema: Nuorisoalan kehittäminen
Mitä annettavaa Nuorten vapaa-aikatutkimuksen 1950-luvulle ulottuvalla historialla ja uusimmalla, vuoden 2024 vapaa-aikatutkimuksella on nuorisotyölle ja nuorisopolitiikalle?
Ensinnäkin ohjelmassa tuodaan esille nuorten vapaa-ajan muutoksia ja esitetään aiempaa tarkempaa tietoa sekä ohjatuista että omaehtoisista harrastuksista. Havainnot antavat eväitä pohtia esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin toteuttamista. Toisekseen ohjelmassa esitellään uutta tietoa nuorten kesänvietosta ja siihen liittyvistä eroista. Tieto avaa kysymyksiä palvelujen tehtävistä kesäkuukausina. Kolmanneksi ohjelmassa esitellään tuloksia nuorten somealustojen käytöstä ja niitä koskevista näkemyksistä. Tulosten kautta on mahdollista pohtia digitalisoituneen kulttuurin merkityksiä nuorisotyössä.
Puhujat: Antti Kivijärvi & Konsta Happonen & Ida Leino
Vammaisten nuorten kokemuksia vapaa-ajasta
VNY – vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöverkosto
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Paneelikeskustelu yhdenvertaisesta vapaa-ajasta ja osallistumismahdollisuuksista. Tule kuuntelemaan vammaisten nuorten kokemuksia ja toiveita inklusiivisesta harrastus- ja vapaa-ajan toiminnastaOvatko he siellä missä muutkin nuoret? Pyörätuoli tai valkoinen keppi tuo vammain näkyväksi, kuurous tai neurokirjon ominaisuudet on vaikeampi tunnistaa. Millä keinoin nuorille suunnattu toiminta kehittyy moninaisemmaksi? Pohditaan tilojen esteettömyyden ja turvallisen tilan toteutumisen vaikutusta uorten osallisuuden kokemuksiin.
Syrjintää ennaltaehkäisevät rakenteet nuorisoalalla -työpaja
Väestöliitto / Et ole yksin
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Työpajassa pureudutaan syrjintää ja epäasiallista käytöstä ennaltaehkäiseviin rakenteisiin, joita voidaan hyödyntää nuorisoalalla. Käymme työpajassa lävitse esimerkkejä rakennemalleista, sekä haastamme osallistujat tarkastelemaan omaa toimintaansa sekä pohtimaan minkälaiset rakenteet tukisivat heidän toimintansa kehittämistä.
Takapakkia tasa-arvossa? – Nuorten koventuneet käsitykset sukupuolirooleista ja niiden kohtaaminen nuorisotyössä
Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskus (Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama osaamiskeskushanke 2025-2026)
Teema: Kuinka varmistetaan, ettei yksikään nuori kohtaa syrjintää?
Paneelissa pureudutaan tarkastelemaan tämän päivän sukupuolten tasa-arvokehitystä sekä tartutaan huolestuttavaan ilmiöön, jossa nuorten asenteet sukupuolirooleista ovat koventuneet nopeasti ja salakavalasti. Paneelin tavoitteena on pohtia, mitä nuorisoala voi tehdä tukeakseen sukupuolten välistä tasa-arvotyötä ja vaikuttaa nuorten koventuneisiin asenteisiin sukupuolirooleista ja suhtautumisesta sukupuolivähemmistöihin. Puhujina ovat Poikien Talon työntekijä, armeijakulttuuriin paneutunut Mighty Finland sekä tyttöenergiaa tutkinut asiantuntija ja Sukupuoli nuorisotutkimuksessa-koordinaattori Aino Tormulainen. Keskustelua fasilitoi Adina Nivukoski Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksesta.
Program på svenska
Ruotsinkielinen ohjelma
Senaste nytt inom ungdomsarbetet
Altius – kompetenscenter för regional informationsproduktion inom ungdomsarbete, Ungdomssektorns kompetenscenter för likabehandling, Nuoska – kompetenscenter för skol- och läroanstaltsungdomsarbete
Är du nyfiken på vad de nationella kompetenscentren inom ungdomsområdet arbetar med? Välkommen att ta del av aktuella insikter, initiativ och frågor som just nu står i fokus i de tre kompetenscentra. Under presentationen får vi höra om forskning kring svenskspråkigt ungdomsarbete i tvåspråkiga kommuner, utvecklingsarbete inom skol- och läroanstaltsungdomsarbete samt om likabehandlings- och antirasismarbetet inom ungdomssektorn.
Programmet leds av Janina Sjöstrand, Ungdomssektorns kompetenscenter för likabehandling och Veronica Hellström, Altius – kompetenscenter för regional informationsproduktion inom ungdomsarbete & Nuoska – kompetenscenter för skol- och läroanstaltsungdomsarbete.
Ungas sömn – Vuxnas ansvar? Främjande av ungdomars sömnvanor genom skolbaserad praktik i södra Finland
Folkhälsans Förbund
Hur kan vi stöda ungas sömn i skolvardagen? Folkhälsans förbund presenterar material och sömnfrämjande verksamhet som genomfördes i högstadier och gymnasier i södra Finland under 2023–2024. Nästan 600 ungdomar och deras vårdnadshavare deltog i sömnworkshops, där interaktivt lärande och samarbetet mellan hem och skola stärkte kunskaperna om sömn och dess betydelse. Resultaten visar att nästan hälften av deltagarna vill göra mer medvetna val kring sina sömnvanor. I programmet delar Folkhälsans Johannes Puranen och Malin Lundström med sig av lärdomar och praktiska verktyg för att främja ungas sömn och välmående inom både skola och ungdomsarbete.
Perheiden monimuotoisuus nuorten arjessa
Monimuotoiset perheet -verkosto
Perheiden monimuotoisuus koskettaa käytännössä kaikkia nuoria, mutta miten sitä voisi käsitellä nuoria ja perheitä kohtaavassa työssä? Nuoren oma tai ystävän perhe voi poiketa ydinperhenormista, yhä useampi perhe on esimerkiksi sateenkaareva tai monikulttuurinen. Perheisiin voi tulla muutoksia mm. erojen, uusperheellistymisen tai perheenjäsenten menetyksen myötä. Perheiden monimuotoisuuden käsittely liittyy myös nuorten tulevaisuuden toiveisiin: millaista perhe-elämää haluaisin aikuisena elää ja millaisia muutoksia elämän varrella voi tulla vastaan? Ohjelmassa Monimuotoiset perheet -järjestöverkoston asiantuntijat avaavat käsityksiä perheestä ja auttavat pohtimaan sanoituksia ja työkaluja perheiden käsittelyyn työssä nuorten kanssa.
Acts of Kindness – ett nordiskt perspektiv på ungas delaktighet
Nordisk kulturkontakt och Nordiska ministerrådet
Hur kan vänlighet och gemensamma handlingar stärka ungas kapacitet, delaktighet och upplevelse av att vara betydelsefulla i samhället? I ett samtal arrangerat av Nordiska ministerrådet och Nordisk kulturkontakt möts representanter från bl.a. skola och forskning. Fokus ligger på hur vi kan främja meningsfull delaktighet, handlingskraft och inkludering.
Den nationella finansieringen för ungdomssektorn stramas åt – vilken EU- och Nordisk finansiering finns tillgänglig?
Nordisk kulturkontakt
Kom och lyssna och låt dig inspireras av internationella finansieringsmöjligheter för unga!
På plats finns rådgivare för EU- och nordisk finansiering från Nordisk kulturkontakt och Utbildningsstyrelsen som berättar om olika finansieringsmöjligheter samt ger praktiska tips och inspiration till projekt för ungdomssektorn.
Du får höra om Nordiska ministerrådets stödprogram: Norden 0–30, Volt och Demos, samt bidrag inom Erasmus + ungdom och Europeiska solidaritetskåren riktade till ungdomar och ungdomssektorn. I slutet av evenemanget finns möjlighet att ställa frågor och diskutera med specialsakkunniga.
Från Nordisk kulturkontakt deltar rådgivare Anne Malmström och från Utbildningsstyrelsen specialsakkunnig Lotte Telakivi.
Informationstillfället om internationell finansiering tar upp kriterier för stödprogram riktade till unga och ungdomssektorn och ger tips och inspiration för ansökningsprocessen. Programmet består av information, inspiration samt möjlighet för diskussion och att ställa frågor.
Ungas perspektiv i fokus – insikter om mobbning och social kompetens
Umgdomsinformations och -rådgivningstjänsten Decibel.fi
Under de senaste 3 åren har ungdomsportalen Decibel.fi arbetat kring ämnena mobbning och social kompetens med ungdomar i högstadieåldern. Decibels anställda presenterar resultaten och de insikter vi har fått under de tjugo åren, som Decibel har funnits. Presentationen hålls av Teresa Backas hälsovårdare och sexualrådgivare, samt Erika Strengell magister i utvecklingspsykologi.
