Eduskunta on saanut valmiiksi laajan sosiaaliturvauudistuksen keskeiset osat, jotka koskevat työnhakijapalveluita, uutta yleistukea ja toimeentulotukea. Nuorisoalan näkemyksen mukaan tehdyt päätökset eivät turvaa nuorten toimeentuloa, palveluihin pääsyä ja luottamusta järjestelmään, vaikka uudistusten yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu nuorten syrjäytymisen ehkäisy.
Nuorisoala ry on aiemmin koonnut kattavan analyysin hallituksen lakiesityksistä ja niiden nuoriin kohdistuvista yhteisvaikutuksista sekä esittänyt lausunnoissaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle yleistuesta ja toimeentulotuesta useita korjausehdotuksia.
“Olemme erittäin huolissamme uudistusten vaikutuksista nuoriin. Lait leikkaavat rajusti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa, eikä sanktioiden kiristäminen tutkimusten mukaan paranna työllistymistä vaan voi jopa heikentää ihmisten tilannetta”, sanoo Nuorisoalan vaikuttamisen asiantuntija Minna Sirnö.
Sanktiot eivät edistä nuorten työllisyyttä
Uusi yleistuki yhdistelee vanhoja työttömyysetuuksia ja entiset nuorille asetetut erityisehdot jäivät ennalleen. Työttömyys- ja toimeentuloetuuksiin liittyvää sanktiojärjestelmää kiristettiin kuitenkin huomattavasti, jotta työnhaun kannusteita vahvistettaisiin. Usein työllistymisen esteet liittyvät kuitenkin mielenterveyden ongelmiin tai elämänhallinnan vaikeuksiin, eivät haluttomuuteen työllistyä.
Uudistusten myötä työnhakijoille kohdennetut karenssit alkavat jo ensimmäisestä työvoimapoliittisesta laiminlyönnistä. Aiemmin sanktiojärjestelmä oli neliportainen, eikä ensimmäisestä laiminlyönnistä seurannut vielä sanktiota.
“Nuorten työttömyys ja sen pitkittyminen johtuvat ennen kaikkea rakenteellisista syistä, eikä tämä uudistus poista niitä. Karenssikierre ei lisää nuorten luottamusta palveluihin. Pahimmillaan se katkaisee yhteyden viranomaisiin juuri niiltä nuorilta, jotka tarvitsisivat säännöllistä ja pitkäjänteistä tukea”, Sirnö sanoo.
Työnhakukeskustelujen määrään ja ajankohtaan tuotiin joustoa, jotta tapaamiset voidaan sopia paremmin työnhakijan palvelutarpeen mukaan. Lisäksi lakiin on lisätty uutena asiana velvoite tekstiviestimuistutuksista, ja siinä korostetaan entistä vahvemmin yksilöllistä palvelutarpeen arviointia.
Odotusaika ja koulutukseenhakuvelvollisuus uhkaavat nuorten oikeutta työttömyysetuuksiin
Uudessa yleistukilaissa yhdistetään aiempia työttömyysturvaetuuksia. Laissa säilytettiin viiden kuukauden odotusaika yleistuen saamiselle alle 25‑vuotiaille ilman ammatillista tutkintoa, mikä tarkoittaa, että nuori voi saada yleistukea vasta noin viiden kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Koulutukseenhakuvelvollisuuden laiminlyönti taas johtaa viiden kuukauden työssäoloehtoon. Velvollisuuteen liittyvät laiminlyönnit ovat nuorilla yleisiä ja johtuvat usein tietämättömyydestä. Nämä viivästyttävät erityisesti koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten oikeutta ensisijaisiin etuuksiin.
“On kohtuutonta, että nuori voi toimia juuri niin kuin häneltä odotetaan ja silti jäädä jopa kymmeneksi kuukaudeksi ilman yleistukea ja siihen liittyvää perusturvaa. Lisäksi jos nuori jää ilman opiskelupaikkaa, hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa odotusajan lisäksi vielä viiden kuukauden työssäolovelvoite”, Sirnö painottaa.
Toimeentulotuen uudistus syventää nuorten köyhyysriskiä
Toimeentulotuen tasosta leikataan, eikä pieniäkään omia tuloja saa jatkossa olla. Sanktiojärjestelmän kiristämisen ohella luodaan uusi 50 % perusosan alennusperuste niille, jotka eivät hae ensisijaisia etuuksia. Tämä voi johtaa esimerkiksi tilanteisiin, jossa toimeentulotuen varassa oleva opiskelija pakotetaan keskeyttämään opintonsa 50 % perusosan alennuksen uhalla. Samalla toimeentulotuen ja sosiaalihuollon yhteyttä heikennetään, mikä vaikeuttaa nuorten pääsyä tarvitsemiensa palvelujen piiriin.
“Suojaosa on ollut konkreettinen keino madaltaa kynnystä ottaa vastaan yksittäisiä työvuoroja. Sen poistaminen on ristiriidassa tavoitteen kanssa, jonka mukaan työn vastaanottamisen pitäisi aina kannattaa”, Sirnö toteaa.
Nuorivaikutuksia arvioitava pitkäjänteisesti
Uudistus koskettavaa suoraan nuorten arkea, siirtymävaiheita ja tulevaisuususkoa. Sosiaaliturvauudistuksista tarvitaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista nuorivaikutusten sekä yhteisvaikutusten arviointia.
Nuorisoala jatkaa vaikuttamistyötä sen varmistamiseksi, että lakien toimeenpanossa ja seurannassa nuorten yhdenvertaisuus, köyhyyden ehkäisy ja palveluihin kiinnittyminen asetetaan aidosti etusijalle.
Miten uudistus vaikuttaa konkreettisesti nuoren arkeen? Tutustu Elli Esimerkin avulla uudistukseen täältä.
