Eläkkeistä puhuttaessa sorrutaan usein väittämään, että eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet ja maksaneet. Tämä ei pidä paikkaansa eläkejärjestelmän rakenteiden kannalta, muttei myöskään euroissa. Mitä vanhemmasta sukupolvesta on kyse, sitä pienemmän osan ”omasta” työeläkkeestään he ovat maksaneet itse.
Vuonna 1940 syntyneet ovat saaneet yli 5 euroa jokaista työeläkkeisiin maksamaansa euroa kohden. Nykynuoret tulevat saamaan alle 2 euroa. Eläketurvakeskuksen laskelma perustuu yksityisen sektorin työntekijöiden työeläkemaksuihin ja etuuksiin. Keskimäärin naiset saavat hieman miehiä korkeamman tuoton pidemmän eliniän ja perhe-eläkkeiden vuoksi.
Samaan aikaan nuorten asema työmarkkinoilla on aiempaa epävarmempi. Työurat alkavat myöhemmin, määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä ja työttömyysjaksot katkovat työuria. Tämä heikentää eläkekertymää samaan aikaan, kun maksurasitus on aiempia sukupolvia suurempi.
Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Vanhemmat ikäluokat ovat maksaneet pienempiä maksuja, jääneet aiemmin eläkkeelle ja saavat silti selvästi korkeamman tuoton eläkemaksuilleen. Kun väestöllinen huoltosuhde muuttuu eläkejärjestelmän kannalta yhä haastavammaksi ja julkista taloutta tasapainotetaan rajuin leikkauksin, on myös nykyisiä eläkkeitä uskallettava tarkastella.
Juuri lausunnolla ollut hallituksen luonnos esitykseksi työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi keskittyy eläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen erityisesti sijoitustuottojen ja indeksivakauttamisen keinoin. Esityksessä ei ollut selkeää arviota siitä, miten muutokset vaikuttavat eri ikäryhmiin. Samalla esityksen kustannukset ja sijoituksiin liittyvät riskit osuvat eniten nuoriin ja tuleviin sukupolviin.
Nuorisoala on esittänyt eläkeuudistukseen ratkaisuja, joilla sopeutuksen taakkaa jaettaisiin tasaisemmin sukupolvien välillä. Nuorisoala ry:n ja opiskelijajärjestöjen yhteiset eläkeratkaisut muodostavat hallituksen lakiluonnokseen nähden laajemman ja pidemmän aikavälin vaihtoehdon. Ratkaisut painottavat järjestelmän sosiaalista kestävyyttä, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta sekä nuorten elinkaaren aikaisen aseman turvaamista.
Ilman rakenteellisia ratkaisuja, jotka jakavat riskejä ja vastuuta aidosti sukupolvien kesken, eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys ei riitä turvaamaan sen sosiaalista kestävyyttä ja nuorten luottamusta järjestelmään. Valtiontalouden tasapainotuksessa ei tule olla pyhiä lehmiä. Siksi myös eläkkeistä tulee uskaltaa puhua.
Tutustu myös: Nuorisoala ry:n lausunto luonnoksesta esitykseksi työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.
Lisätiedot:
Minna Sirnö
minna.sirno@nuorisoala.fi
044 9022469
