Nuorten tulevaisuususkosta on oltu viimeisen vuoden ajan huolissaan, ja aivan syystä. Nuorisobarometrit osoittavat, että pudotuksessa on kyse pidempiaikaisesta ilmiöstä. Alkuvuodesta opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän loppuraportti kokosi ansiokkaasti yhteen toimenpidesuosituksia uskon vahvistamiseksi. Kehysriihen kynnyksellä haluan muistuttaa, että tulevaisuususkoa vahvistetaan ennen kaikkea pitkäjänteisellä työllä nuorten luottamuksen kasvattamiseksi – luottamuksen itseen, toisiin ja yhteiskuntaan. Tässä nuorisotyö on avainasemassa.
Tulevaisuususkosta ei voi puhua puhumatta koulutuksesta, työllisyydestä ja taloudesta, mutta lisäksi meidän tulisi tarkastella niitä arkisia kohtaamisia ja yhteisöjä, joissa usko tulevaan rakentuu. Tässä nuorisotyöllä on ainutlaatuinen rooli. Se tarjoaa tiloja, joissa nuori voi tulla kohdatuksi omana itsenään, ilman jatkuvaa arvioinnin tai onnistumisen painetta. Tulevaisuususko syntyy kokemuksesta, että on tärkeä ja että joku kulkee rinnalla.
Luottamusta, nähdyksi tulemista ja kykyä toimia
En uskalla edes yrittää kertoa miten monin tavoin nuorisotyö vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa. Siksi tyydynkin muutamiin nostoihin:
- Vertaistoiminnassa saan tunteen, että en ole yksin. Se vahvistaa itseluottamusta ja uskoa omaan pärjäämiseen.
- Koulunuorisotyö auttaa pääsemään mukaan yhteisöön. Kokemus kuulumisesta joukkoon lisää luottamusta.
- Etsivässä nuorisotyössä haetaan ratkaisuja haastaviin, joskus jopa toivottomilta tuntuviin tilanteisiin. Asiat järjestyvät vähitellen.
- Työpajoilla vahvistuu usko omaan kykyyn tehdä asioita ja olla aktiivinen osa yhteiskuntaa. Saan rutiineja ja uskoa siihen, että olen arvokas.
- Harrastusjärjestöissä vahvistuu itsetuntemus ja itseluottamus sekä omat taidot ja aktiivisuus. Saan ystäviä.
- Järjestötoiminnassa voin vaikuttaa minulle tärkeiden asioiden puolesta ja tehdä toimia, jotka vaikuttavat kokreettisesti juuri niihin asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä.
- Nuorisotyössä saan epäonnistua, eivätkä virheet määritä minua. Järjestelmässä, jossa nuorena on koko ajan vähemmän varaa virheisiin, tämä on tärkeää. Kun arvo ei ole kiinni vain suorituksista, alkaa tulevaisuuskin näyttäytyä mahdollisuuksina.
Kaikessa nuorisotyössä korostuu se, että luottamus luo luottamusta, ja nähdyksi tuleminen vahvistaa halua olla osa yhteisöä. Nuorisotyö ei ole vain tiloja, vaan toimintaa, jonka kautta syntyy kokemus siitä, että voin itse vaikuttaa elämääni, yhteisööni ja ympäristööni. Kyse on kohtaamisista, luottamuksesta ja rutiineista. Ne kaikki rakentavat tulevaisuususkoa vähitellen.
Usko tulevaisuuteen rakentuu hitaasti, mutta murenee nopeasti
Tulevaisuususkon rakentamisessa kyse ei ole tempuista, vaan pitkäjänteisyydestä. Uskon rakentaminen vaatii aikaa, mutta sen horjuminen voi tapahtua nopeastikin. Näköalattomuus valtaa mielen, jos ympäriltä kuulee vain huonoja uutisia. Jaksaaksemme tarvitsemme luottamusta itseemme, toisiimme ja siihen, että asiat järjestyvät kyllä. Kyse on yksilöistä, mutta vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa.
Presidentti Mauno Koiviston sanoin: ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Tätä me nuorisotyön arjessa vahvistamme.
Nuorisotyössä tulevaisuususkoa rakennetaan joka päivä. Hiljaisesti ja hitaasti, mutta tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Tästä ei ole enää varaa leikata, koska ilman nuoria meillä ei ole mitään.
Tuija Kautto
Kirjoittaja on Nuorisoala ry:n palvelujohtaja, joka työskennellessään nuorten kanssa on saanut nähdä kuinka tulevaisuususko kasvaa luottamuksen kautta.
tuija.kautto@nuorisoala.fi
Tuija Kautto
