Asia: Lausuntopyyntö tilastotuotannon muutoksista, diaarinumero: TK/1065/00.07/2026
Teema: Nuorten osallisuus, koulutus
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin
Kuten muistiossa lukee, Suomen viralliset tilastot ovat päätösten vaikutuksia ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, joilla on lukuisia käyttötarpeita niin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kuin lainvalmisteluunkin. Nuorisoala ry hyödyntää tilastotietoa myös omassa työssään päättäjien, nuorisoalan ammattilaisten ja laajasti koko yhteiskunnan tietoisuuden lisäämiseen nuoriin liittyvissä asioissa. Vahva tietopohja on edellytys nuorten elämän eri osa-alueiden tilanteiden ja laajempien kehityskulkujen tunnistamiselle ja haasteiden ratkomiselle. Nuorisoala ry:n tuoreen osaamistarvekyselyn mukaan nuorisoalan tarve ajantasaiseen tietoon nuorten hyvinvoinnista on erittäin korkealla.
Koska kaikki tärkeätkään tilastot eivät ole lakisääteisiä, uhkaa talouden sopeuttamistoimet yhteiskunnalle kriittisen tilastotuotannon lopettamista. Tilastojen keskeytyksiä ja/tai lakkautuksia on 27 ja kokeellisten tilastojen keskeytyksiä ja/tai lakkautuksia 9. Nuorten ja nuorisoalan kannalta erityisesti asuntojen vuokratilastot, vaalitilastot, ulosottotilastot, syytettyjä, tuomittuja ja rangaistuksia kuvaavat tilastot, rikos- ja pakkokeinotilastot ja koulutukseen liittyvät tilastot ovat kriittisiä tilastoja, joita nyt uhkaa säästötoimet. Tämä vaikeuttaisi merkittävästi alamme ydintehtäviä.
Vaikka tiedontuotantoa jatkettaisiin myöhemmin, voi yhteiskunnan kehittymiseen jäädä vuosien mittaisia tietoaukkoja, joita ei koskaan voida täyttää. Olemme tästä erittäin huolissamme. Nuorisoala katsoo, että yhteiskunnassamme on pikemminkin voimakas tarve laajentaa tilastotuotantoa tietopohjaisen päätöksenteon tukena. Tälläkin hetkellä nuorivaikutusten arviointi on lainvalmistelussa puutteellista.
Kommentit aihealueen yhteiskunta ja yhdenvertaisuus tilastojen muutoksiin
Vaali- sekä koulutustilastoja esitetään keskeytettäväksi tai lakkautettavaksi, ellei niille löydy erillisrahoitusta. Samaan aikaan Suomi pyrkii nostamaan koulutustasoa ja kamppailee vaalien äänestysaktiivisuuden kanssa, kun nuoremmat sukupolvet jäävät edellisistä jälkeen. Ilman riittävää tietopohjaa koulutustason nosto tai demokratiamme legitimiteetistä huolehtiminen vaikeutuvat merkittävästi.
Kansalaisten osallisuuden edistäminen on perusoikeus, jonka edistäminen edellyttää nyt uhattuna olevia tilastoja ja niiden tuottamaa tietoa. Vaalitilastojen avulla osaamme tunnistaa, millä alueilla ja missä väestöryhmissä demokratiakasvatusta erityisesti tarvitaan. Nyt tilastoja esitetään keskeytettäväksi tai lakkautettavaksi kokonaan, vaikka edes supistaminen ei saisi tulla kyseeseen. Vaalitilastojen tuotanto ei voi jäädä yksittäisten tutkimushankkeiden tai satunnaisen erillisrahoituksen varaan.
Koulutustilastot taas tuovat esiin hyvin monipuolisesti nuorten eriytymiskehityksen ja osoittavat, mille kohderyhmille ja millaista tukea tarvitaan. Koulutuksen periytyvyys, oppimistulosten lasku ja osaamisen sekä koulutustason eriytymiskehitys vaativat laajaa tietopohjaa voidakseen tulla korjatuiksi. Oppivelvollisuusiän pidentämisen jälkiarviointi on mahdotonta, jos tilastointi keskeytyy näiden ikäryhmien seurannan osalta. Samalla tilastojen avulla on tunnistettavissa, millaisia toimia tarvitaan, jotta nyt kaavailtu koulutustason nosto 60 prosenttiin voi onnistua. Tämä edellyttää tietoa erityisesti ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista nuorista, joista jo nyt tuotetaan vähemmän tietoa kuin ylioppilaista.
Uhka koskettaa muitakin tilastoja. Väestöpohjan muuttuessa väestöennusteiden lakkauttaminen vaikeuttaisi huomattavasti ennakointityötä, jota nuorisoalalla tarvitaan. Sama koskettaa myös muuta nuoriin liittyvää tilastointia, joiden puuttuessa ennaltaehkäisevä työ, vaikuttavien toimenpiteiden valmistelu sekä jatkotutkimustarpeiden tunnistaminen vaikeutuisivat merkittävästi. Suhtaudumme äärimmäisellä vakavuudella ehdotuksiin ja katsomme, että esitetyt tilastolakkautukset heikentäisivät yhteiskunnassamme merkittävästi nuorten asemaa ja nuoriin liittyvää päätöksentekoa.
Lisätiedot: Annika Nevanpää, annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
