Aluevaalien tarkastuslaskennan tuloksena varmistui, että 18–29-vuotiaita aluevaltuutettuja valittiin koko Suomessa ainoastaan 67. Osuus on vain 4,7 % valittujen valtuutettujen määrästä, kun taas 18–29-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä on 14,1 %. Vahvimmin yliedustettuna aluevaltuustoissa tulevat olemaan 40–49-vuotiaat, joita on väestössä 12 % mutta tulevista valtuutetuista 25,6 %.
Eniten alle 30-vuotiaita valtuutettuja valittiin vihreiden listalta, 16 valtuutettua, mikä tarkoittaa 18 % puolueen uusien valtuutettujen määrästä. Kristillisdemokraattien listoilta läpi ei mennyt yhtään alle 30-vuotiasta valtuutettua.
“On demokratian epäonnistuminen, jos nuorten ehdokkaiden osuus ja sitä kautta valittavien nuorten määrä jää matalaksi. Puolueilla on erityisen tärkeä rooli siinä, että nuorten demokraattinen osallistuminen vahvistuu ja nuorten näkökulmat tulevat kuulluksi päätöksenteossa”, painottaa Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Nuorten saaminen mukaan poliittiseen päätöksentekoon on myös puolueiden etu, sillä demokraattisiin prosesseihin kiinnittyneet nuoret osallistuvat päätöksentekoon todennäköisemmin myös tulevaisuudessa.
“Millainen tulevaisuus demokratialla on, jos emme saa uusia sukupolvia mukaan äänestämään ja ehdokkaiksi? Nuorten aktivoinnin tulisi olla puolueiden ja valtiovallan ykkösprioriteetti viimeistään tästä eteenpäin”, Uusikangas pohtii.
Nuorten läpimeno vaatii nuorten ääniä
Keinoja nuorten aktivointiin on olemassa lukuisia. Puolueiden tulisi esimerkiksi tarjota nykyistä enemmän tukea ehdolle asettumiseen. Yksi konkreettinen keino tukea nuoria ehdokkaita on puolueiden keräämään ehdokasmaksun poistaminen alle 30-vuotiailta. Myös kampanjoinnin turvallisuuteen ja vihapuheen kitkemiseen on panostettava, jotta nuoret kokevat ehdolle asettumisen turvalliseksi.
Toinen keino edistää nuorten asemaa vaaleissa on äänestysmahdollisuuksien parantaminen.
“Vaikka nuorten ei tarvitse äänestää nuoria ehdokkaita, nuorten läpimeno vaatii myös nuorten ääniä. Sekä ehdokkaiden että ihan kaikkien nuorten osallisuutta voidaan lisätä viemällä äänestyspaikat lähemmäs nuoria: esimerkiksi oppilaitoksiin ja nuorisotiloille. Tähän tulee kiinnittää huomiota jo seuraavissa eduskuntavaaleissa”, vaatii Uusikangas.
Lisätietoja
Silja Uusikangas, nuorten osallisuuden asiantuntija
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
silja.uusikangas@alli.fi
044 7870 880
Nuoret aluevaaleissa 2022
- Nuoria alle 30-vuotiaita ehdokkaita valittiin 67. Yhteensä 21 hyvinvointialueelle valittiin 1379 aluevaltuutettua. Nuorten osuus valtuutetuista on 4,68 %. Kuntavaaleissa 2021 valituista valtuutetuista 5,58 % oli alle 30-vuotiaita.
- Nuorista valituista 64 % (43 valtuutettua) on ilmoittanut sukupuolekseen naisen ja 36 % (24 valtuutettua) miehen.
- Valituista nuorista 58 on ilmoittanut äidinkielekseen suomen ja 5 ruotsin. Muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia nuoria ehdokkaita ei valittu, ja neljä valittua ei ollut ilmoittanut tietoa äidinkielestään YLEn tulospalveluun.
Nuoret alle 30-vuotiaat valtuutetut hyvinvointialueittan:
Itä-Uusimaa: 2
Keski-Uusimaa: 3
Länsi-Uusimaa: 9
Vantaa ja Kerava: 3
Varsinais-Suomi: 3
Satakunta: 4
Kanta-Häme: 1
Pirkanmaa: 8
Päijät-Häme: 3
Kymenlaakso 2
Etelä-Karjala: 2
Etelä-Savo: 1
Pohjois-Savo: 1
Pohjois-Karjala: 3
Keski-Suomi: 6
Etelä-Pohjanmaa: 1
Pohjanmaa: 3
Keski-Pohjanmaa: 2
Pohjois-Pohjanmaa: 4
Kainuu: 4
Lappi: 2
Nuoret alle 30-vuotiaat valtuutetut puolueittain:
Vihreät: 16
Kokoomus: 13
SDP: 10
Keskusta: 9
Perussuomalaiset: 6
Vasemmistoliitto: 6
RKP: 5
Liike Nyt: 1
KD: 0
Muut: 1
Nuorten alle 30-vuotiaiden valtuutettujen osuus kunkin puolueen valtuutetuista:
Vihreät: 17,8 %
RKP: 6,6 %
Vasemmistoliitto: 6 %
Liike Nyt: 5 %
Kokoomus: 4,5 %
Perussuomalaiset: 3,9 %
SDP: 3,6 %
Keskusta: 3 %
KD: 0 %
Muut: 10 %
