Vuonna 2023 nähtiin huomattava piikki nuorissa, jotka eivät osanneet sanoa, minne he sijoittuvat konservatiivi-liberaali- tai vasemmisto-oikeisto-akselilla. Vuonna 2025 tilanne oli päinvastainen: nuoret todella osaavat sijoittaa itsensä näille akseleille. Samalla pitkään laskussa ollut asteikkojen keskelle itsensä sijoittavien nuorten joukko on lähtenyt noususuuntaan.
Nuorisobarometrissa pyydetään 15–29-vuotiaita nuoria kertomaan asteikolla 1-5, mihin he kokevat sijoittuvansa arvokysymyksissä. Jo pitkään on ollut havaittavissa trendi, että yhä useampi vastaa mielummin “en osaa sanoa” kuin sijoittaa itsensä keskelle. Sama ilmiö näkyy sekä vasemmisto-oikeisto- että arvoliberaali-arvokonservatiivi-akseleilla. Nyt tämä trendi on kääntynyt: “en osaa sanoa” -vastausten määrä on romahtanut marginaaliin ja keskelle sijoittuvien osuus on lähtenyt kasvuun. Osa tästä voi selittyä sillä, että barometrin tiedunkeruu siirtyi täysin verkkoon. Se ei kuitenkaan selitä koko ilmiötä.
Vasemmiston ja liberaalien sekä oikeiston ja konservatiivien kehitys näyttää kulkevan samansuuntaisesti, vaikka ne ovatkin erillisiä arvojakaumia. Sama näkyy molempien jakaumien “en osaa sanoa” sekä keskelle sijoittuvien vastausten kehittymisessä. Vasemmistokonservatiiveja vastaajia on erittäin vähän ja myös oikeistolaisista suurin osa kuvaa itseään liberaaliksi. On siis selkeää, että huomattava osa nuorista on liberaaleja. Arvoliberaalien ja arvokonservatiivisten nuorten osuuksien välillä on huomattava ero toisin kuin melko tasaisten vasemmiston ja oikeiston välillä.
Nuorten vahvempi asemoituminen arvokartalle ei ole yllätys: viidennes nuorista kertoo olevansa erittäin kiinnostunut politiikasta. Luku on viisinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Nuorten vahvistunut kyky tunnistaa omat arvonsa on erinomainen asia, mutta arvomaailmojen eriytymisestä on myös syytä olla huolissaan. Kyse ei ole vain arkisista haasteista deittimarkkinoilla, vaan riskinä on koko yhteiskunnan kahtiajakautuminen. Kärjistynyt retoriikka ja polarisoituneet maailmankuvat ovat varmasti yhteydessä siihen, että yhteiskunnan arvot ja asenteet olivat nuorisobarometrin mukaan toisiksi suurin nuorten turvattomuutta lisäävä ilmiö.
Samaan aikaan olisi toivottavaa, että nuorten kasvanut kiinnostus politiikkaa kohtaan ja vahvempi kyky sijoittua poliittiselle nelikentälle, näkyisi myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Nuoret ovat yhä aliedustettuja kaikilla päätöksenteon tasoilla, eikä äänestysaktiivisuus ole positiivisesta kehityksestä huolimatta sellainen kuin sen tulisi demokratiamme tulevaisuuden kannalta olla.
Vasemmistoon sekä oikeistoon identifioituvien nuorten osuudet ovat mittaushistorian suurimmat
Vuonna 2025 39 prosenttia nuorista kertoi sijoittuvansa vasemmistoon, 31 prosenttia keskustaan ja 28 prosenttia oikeistoon. Nämä osuudet ovat mittaushistorian suurimmat: vasemmistoon on aiemmin identifioitunut suurimmillaan 29 prosenttia nuorista ja oikeistoon 27 prosenttia nuorista.
Vuoteen 2023 verrattuna “en osaa sanoa” -vastaukset romahtivat 15 prosenttiyksiköllä. Samalla vasemmisto kasvoi 10 prosenttiyksiköllä, keskelle sijoittuvat neljällä ja oikeisto yhdellä.
Vasemmistoon identifioituvien osuus on kasvanut pitkään, mutta vuosien 2023 ja 2025 välillä nähtävä ero on jo huomattava. Huomionarvoista on myös se, että vuosina 2008–2021 vahvimmin vasemmistoon identifioituvien osuus on pysytellyt kasvusta huolimatta 6-7 prosentin tuntumassa, kunnes vuonna 2023 se kasvoi 11 prosenttiin ja 2025 16 prosenttiin.
Oikeistoon identifioituvien osuus on tehnyt tasaista aaltoliikettä koko mittaushistorian ajan. Myös siellä on havaittavissa vahvasti oikeistoon identifioituvien osuuden kasvu: vuosina 2008–2023 osuus on pysytellyt 4–8 prosentin tuntumassa, mutta oli nyt noussut 11 prosenttiin.
Keskelle sijoittuvien hienoinen laskusuunta romahti 2020-luvulle tultaessa, mutta on nyt lähtenyt kasvuun. Korkeimmillaan se oli vuonna 2008, kun 46 prosenttia nuorista sijoitti itsensä keskelle. Vuonna 2023 se oli enää 27 prosenttia ja palasi nyt 31 prosenttiin.
Myös liberaaliksi sekä konservatiiviseksi identifioituvien nuorten osuudet ovat mittaushistorian suurimmat
Liberaaliksi identifioituvien osuus on noussut lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Konservatiivisten nuorten osuus on huomattavasti liberaaleja pienempi ja heidän osuutensa on pysynyt melko vakaana.
Vuonna 2025 50 prosenttia nuorista kertoi identifioituvansa arvoliberaaliksi, 32 prosenttia keskelle ja 15 prosenttia arvokonservatiiviksi. Kuten vasemmisto-oikeisto-akselilla, myös nämä osuudet ovat mittaushistorian suurimmat. Liberaaliksi identifioituvien osuus oli aiemmin suurimmillaan (45 %) vuonna 2021. Konservatiiviksi itsensä identifioivien osuus oli aiemmin suurimmillaan (15 %) sekä edellisellä mittauskerralla vuonna 2023 että aiemmin vuonna 2008.
“En osaa sanoa” -vastaukset olivat viime mittauskerralla (2023) ennätyskorkealla (20 %), mutta laskivat nyt ennätysmatalalle kolmeen prosenttiin. Verrattuna vuoteen 2023, liberaaliksi identifioituvien osuus kasvoi 12 prosenttiyksikköä, keskelle sijoittuvien neljällä ja konservatiivien yhdellä.
Nuorten miesten ja naisten arvomaailmat eriytyvät
Viime vuosina uutisotsikoissa on näkynyt keskustelu nuorten miesten aiempaa konservatiivisemmista ajatuksista ja manosfäärin vaikuttajien noususta. Erään monikansallisen tutkimuksen mukaan joka kolmas nuori haluaa, että vaimo tottelee aina. Vaikka ilmiö on globaali, eivät kansalliset tulokset ole antaneet ihan näin rajua kuvaa sukupuolten välisestä arvokuilusta. Konservatiiviksi itsensä identifioivien nuorten miesten osuuden kasvu 2020-luvulla on kuitenkin nuorisobarometrin tuloksissa kiistaton.
Liberaalien naisten osuus on kasvanut jyrkästi samalla kun konservatiivisten miesten osuus on kasvussa. Vain harva (6 %) nuori nainen kertoo olevansa konservatiivi, miehistä sen sijaan lähes joka neljäs (23 %). Vielä vuonna 2018 sukupuolten välinen kuilu oli vain kaksi prosenttiyksikköä.
Sama ilmiö on nähtävissä liberaalien osuuksissa: kun vuonna 2014 39 prosenttia miehistä ja 41 prosenttia naisista kuvasi itseään liberaaliksi, on ero nyt 27 prosenttiyksikköä. Liberaalien miesten osuus on laskenut 11 vuodessa kaksi prosenttiyksikköä, naisten osuus taas on kasvanut 23 prosenttiyksikköä.
Sukupuolen lisäksi koulutuksella on huomattava vaikutus arvoihin: yliopistoissa opiskelevat identifioituvat useammin vasemmistoon, ammatillisissa oppilaitoksissa taas oikeistoon. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ja pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kertovat myös useimmin, etteivät osaa sanoa. Siksi toivomme Nuorisoalalla, että demokratiakasvatusta lisättäisiin erityisesti näissä ryhmissä.
Vaaleihin on alle 400 päivää. Siinä missä toivomme puolueiden ohjelmien huomioivan eriytyvät kansalaistaidot eri koulutustasoilla, toivomme puolueiden huomioivan myös nuorten aliedustuksen ehdokasasettelussa. Kun ehdokkaat lähtevät kiertämään kouluja ja oppilaitoksia vaalien alla, olisi kriittistä huomioida muutkin kuin lukiot. Puolueet ja demokratiakasvattajat, saa suorittaa!
Annika Nevanpää
Kirjoittaja on osaamisesta ja työllisyydestä vastaava vaikuttamisen asiantuntija, joka haluaa aina muistuttaa koulutuksen liittyvän jokaiseen eriytymiseen liittyvään kysymykseen.
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
