Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema Nuorisobarometri 2025 julkaistiin tänään. Teemana on nuorten kokemat paineet. Suomalaisnuoret elävät paineistettua todellisuutta, jossa turvattomuutta tuo niin maailmanpolitiikka kuin elämän perusedellytykset. Poliittisia toimia tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan nyt kipeämmin kuin vuosikymmeniin.
Nuoret kokevat enemmän epävarmuutta kuin koskaan aiemmin. Samalla nuorten kokema elämänlaatu on myös jatkanut heikkenemistään koko 2020-luvun. Eniten epävarmuutta ja turvattomuutta tuo maailmanpoliittinen tilanne, joka aiheuttaa turvattomuutta 60 prosentilla nuorista. Toiseksi eniten turvattomuutta tuo yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. Vielä vuonna 2010 näin koki 9 prosenttia, nyt yli puolet nuorista. Luku voi liittyä kasvaneisiin syrjityksi tulemisen kokemuksiin.
Vain 17 prosenttia nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen. Osuus on alle puolet siitä, mitä se oli neljä vuotta sitten. Tulos on linjassa viime vuoden Nuorisobarometrin tulosten kanssa, sillä silloin nuorten usko omaan tulevaisuuteen oli romahtanut ennätysmatalalle.
“Opetus- ja kulttuuriministeriöön perustettiin viime vuoden tulosten johdosta työryhmä, jonka tehtävä oli laatia toimenpidesuosituksia nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Odotamme kovasti parin viikon päästä julkaistavaa loppuraporttia ja toivomme, että toimiin myös ryhdytään. Päättäjien huolipuheet eivät enää riitä”, Nuorisoala ry:n vaikuttamistyön päällikkö Minja Timperi kommentoi.
Maailmanpoliittisen tilanteen luoman epävarmuuden rinnalla työelämä on merkittävin asia, josta nuoret kokevat paineita. Nuorista 70 prosenttia kokee paineita työn saamisesta ja puolet kertoo kokevansa paljon epävarmuutta työllistymisestä. Muutos on huomattava viime vuosikymmeneen verrattuna.
“Nuorten huoli on perusteltu. Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on pitkään kasvanut eksponentiaalisesti, työttömyysjaksot ovat pidentyneet eikä nuorisotakuun takaamia palveluita riitä alkuunkaan kaikille niitä tarvitseville. Samalla työelämästä on tullut huokoisempaa ja epävarmempaa. Selkeää suunnitelmaa kroonistuneen tilanteen korjaamiseksi ei myöskään ole vaatimuksistamme huolimatta näkynyt”, toteaa vaikuttamisen asiantuntija Annika Nevanpää.
Paineita nuorille luo myös koulutus. Useampi kuin neljä viidestä nuorista toivoo saavuttavansa korkeakoulututkinnon, mutta paikkoja ei riitä kaikille halukkaille. Kolmannes kertoo, että heitä hävettäisi, jos eivät kykenisi saavuttamaan tavoittelemaansa tutkintoa. Usko koulutuksen merkitykseen on pysynyt vahvana, mikä on nuorten romahtaneen tulevaisuususkon vuoksi erinomainen valonpilkahdus, mutta vahvistaa nuorten kokemia paineita pärjäämisestään.
Paineet ahdistavat nuoria, vaikka osa kertookin paineiden ajavan heitä yrittämään parhaansa. Tukea näihin paineisiin saatiin usein kavereilta ja vanhemmilta. Aikuisten koettiin kuitenkin usein vähättelevän nuoria ja heidän huoliaan.
“Tulevaisuuden Suomi voi tasan yhtä hyvin kuin nykypäivän nuoret. Ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei veronmaksajia, ei vastuunkantajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita. Toivon kovasti, että puolueet ottavat nämä viestit vaalivalmisteluissaan vakavasti”, Timperi painottaa.
Voit tutustua Nuorisobarometriin täällä. Asiantuntijamme tulevat myöhemmin syventymään barometrin teemoihin erillisessä blogisarjassa.
Lisätiedot:
Minja Timperi
vaikuttamistyön päällikkö ja Valtion nuorisoneuvoston jäsen
minja.timperi@nuorisoala.fi
