Nuorisoala ja Nuorisotutkimusseura jatkoivat ajankohtaiswebinaarien sarjaa tärkeällä teemalla. Mitä pitäisi tietää nuorten somekiellosta? -webinaarissa kuultiin tutkijoiden ja nuorisotyön ammattilaisten näkemyksiä aiheesta.
Ajatustenvaihto mahdollisesta nuorten somekiellosta käy kuumana mediassa ja julkisessa keskustelussa. Helmikuussa valtioneuvoston kanslia julkaisi esiselvityksen, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin poikkihallinnollinen työryhmä pyrkimyksenään suojata lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta rajoittamalla lasten sosiaalisen median käyttöä. Työryhmän väliraporttia odotetaan julkaistavaksi toukokuun loppuun mennessä. Huhtikuussa 83 suomalaista nuorisotutkijaa allekirjoitti suositukset, joissa vaaditaan sosiaalisen median alustojen sääntelyä nuorten somen käytön rajoittamisen sijaan.
Somekiellon haitat kohdistuisivat erityisesti heikommassa asemassa oleviin nuoriin
Tutkimuksen valossa nuorten somekielto vaikuttaa haastavalta, sillä sosiaalisella medialla on nuorten mielenterveyden näkökulmasta paljon positiivisia vaikutuksia.
“Somessa on paljon nuorille tärkeitä ja heidän hyvinvointiaan parantavia asioita. Tästä hyödytään eniten pienillä paikkakunnilla, joissa voidaan oman lähipiirin ulkopuoleltakin kokea samaistumista ja löytää yhteisöjä. Erityisesti tämä koskettaa sateenkaarinuoria ja muita vähemmistöjä”, kommentoi Meri Kulmala, tutkimusjohtaja Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaan nuoret ovat taitavia somen käyttäjiä, jotka osaavat hakeutua hyvinvointia tukeviin yhteisöihin ja luoda niitä myös itse. Moni voi saada tukea esimerkiksi mielenterveyden haasteisiin vertaistuen saajana tai antajana.
“Jos me halutaan tukea nuoria, ei somen hyviä puolia voida ohittaa haittapuheilla. Kukaan meistä ei sano, etteikö siellä ole myös haittoja ja riskejä, mutta sitä keskustelua tulee käydä nuorten kanssa eikä heidän ohi. Tämä somekieltokeskustelu on keskittynyt nimenomaan nuorten toimijuuden rajaamiseen, vaikka olisi tärkeää, että ennemmin yhdessä puututtaisiin someyhtiöiden tai aikuisten ongelmallisiin toimintamalleihin”, Kulmala tiivistää.
“Päätöksentekijöiden tulisi puuttua somealustojen ja algoritmien hallinnointiin. Nuoret itse haluaisivat esimerkiksi parempaa valvontaa, kommenttisuodattimia, tarkempaa ikärajojen valvontaa ja sitä, ettei haitallisesti muita kohtaan toimivat voisi luoda anonyymejä tilejä”, sanoi Essi Holopainen, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.
Nuorille löytyy aina uusia kanavia
Somekielto sulkisi voimaan tullessaan paitsi nuorten vertaistukikanavan myös yhden nuorisotyön olennaisen väylän. Digitaalisen nuorisotyön ammattilaiset eivät usko somekiellon tuottavan haluttuja vaikutuksia.
“Australian somekiellosta tiedämme, että somekäyttäjien määrä on vähentynyt vain neljänneksellä ja kieltoja on ollut tosi helppo kiertää. Samalla ryhmädynamiikat ovat voineet muuttua niin, että kieltojen noudattajiin suhtaudutaan huonosti”, arvioi Sekasin kollektiivin toiminnanjohtaja Johanna Virtanen.
Nuoret ovat kuvanneet saavansa Sekasin-chatista jopa enemmän tukea kuin terveydenhuollosta. Viime vuonna chatissa käytiin 55 000 keskustelua ja kollektiivin discord-kanavalla on yli 20 000 nuorta. Virtanen kertoo, että he ovat pelastaneet ihmishenkiä koulupäivien aikana. Koulupäivien puhelinkiellon jälkeen yhteydenotot ovat kuitenkin vähentyneet, mikä huolestuttaa heitä.
“Pahikset jyllää somessa ja tekoälymaailmassa, mutta meitä hyviksiäkin siellä tarvitaan. Me ei heitetä hanskoja tiskiin, vaikka alustat ei olisikaan käytössä. Olisi helpompaa, jos rajoitukset kohdistuisivat aikuisiin ja alustoihin”, Virtanen toivoo.
Pelastakaa lapset ry:n nettinuorisotalo Netarin psykososiaalisen tuen asiantuntija Janina Koski huomauttaa, että jos somekielto tulisi, nuorille löytyy aina uusia kanavia.
“On tosi tärkeää, että kanavilla on koulutettuja nuorisotyön ammattilaisia tekemässä sisältöä, että nuoret voi olla meihin yhteydessä. Silloin voimme myös tarttua niihin ikäviin puoliin, joita somessa on ja ennaltaehkäistä niitä”, Koski muistuttaa.
Nuorilta itseltään on myös kysytty somen merkityksestä. Mannerheimin lastensuojeluliiton digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Noora Lambert kertoo, että vastauksissa korostuu vertaistuki ja yhteisöllisyys, mutta myös uuden oppiminen, tiedon saanti, ja itseilmaisu. Yhteisöllisyyden menetys korostuu somekiellon seurauksista vahvimpana.
“Meillä aikuisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lasten oikeudet toteutuu, ja että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin sekä harrastaa somen kautta. Heikommassa asemassa olevat nuoret laitetaan aika eriarvoiseen asemaan, jos some kielletään” Lambert kertoo.
“On jokin utopistinen ajatus, että kun otetaan somet pois, nuoret menevät metsään tekemään käpylehmiä. Ei voida ajatella, että otetaan jotain pois eikä anneta mitään tilalle. Tyhjiön täyttäminen vaatii aikuisilta todella paljon”, Virtanen muistuttaa.
Webinaari oli osa Nuorisoalan ja Nuorisotutkimusseuran ajankohtaiswebinaarien sarjaa, jossa tarkastellaan nuoriin liittyviä ilmiöitä tutkimuksen ja käytännön työn näkökulmista.
Lisätietoja:
Juuso Kurttila
viestintä- ja markkinointipäällikkö, Nuorisoala ry
juuso.kurttila@nuorisoala.fi
0400340286
