Nuorisoalan järjestöissä on otettu käyttöön ekologisesti kestäviä toimintatapoja, mutta niiden seurannassa ja arvioinnissa on vielä kehitettävää, todetaan Miisa Mannisen Nuorisoala ry:lle tekemässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä tarkastellaan nuorisoalan järjestöjen opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamien vuoden 2024 yleisavustusten selvitysraporttien vastauksia kysymykseen ekologisen kestävyyden toimenpiteistä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuvaa nuorisoalan järjestöjen ekologisesta kestävyydestä tarkastelemalla raportoituja toimenpiteitä ja niiden suunnitelmallisuutta.
Opinnäytetyö tukee nuorisoalan järjestöjä ekologisen toimintansa ja siitä raportoimisen kehittämisessä tuomalla näkyväksi ekologisen kestävyyden nykytilannetta nuorisoalan järjestöissä sekä tarjoamalla järjestöille vertailukohtaa ja ideoita toiminnan kehittämiseen.
Järjestöissä toteutetaan ekologista kestävyyttä monin tavoin
Sisällönanalyysin perusteella järjestöissä toteutettiin vuonna 2024 keskimäärin 15 ekologisen kestävyyden toimenpidettä. Toimenpiteiksi tunnistettiin oman toiminnan ympäristökuormitusta pienentäviä toimia, kuten kierrätys ja etäyhteyksien hyödyntäminen sekä myös sellaisia toimia, joilla järjestöt edistivät ekologisesti kestäviä toimintatapoja sidosryhmissään, viestivät aiheesta tai pyrkivät muilla tavoin lisäämään ekologisesti kestävien toimintatapojen ja tietoisuuden leviämistä.
Kokonaiskuvan luomiseksi toimenpiteet jaoteltiin sen mukaan, kohdistuivatko ne oman organisaation toimintaan vai laajemmin organisaatiosta ulospäin. Jalanjäljen ja kädenjäljen käsitteiden avulla näitä ekologisen kestävyyden toimenpiteiden ulottuvuuksia ja niiden merkityksiä sanoitetaan käytännönläheisesti. Jalanjälki kuvaa opinnäytetyössä organisaation oman toiminnan ympäristökuormitukseen liittyviä toimia, kun taas kädenjälki tuo esiin organisaation ulospäin suuntautuvia vaikutuksia.
Suunnitelmallisuudessa on vielä kehitettävää
Tuloksia tarkasteltaessa muodostuu käsitys siitä, millaisia ekologisen kestävyyden toimenpiteitä järjestöissä toteutetaan ja miten kestävyyttä pyritään edistämään osana toimintaa. Suunnitelmallisuuden osalta havaittiin, että vuonna 2024 enemmistö järjestöistä katsoi tulevaan tai oli ekologisesti kestävien toimintatapojen käytäntöön juurruttamisen vaiheessa. Systemaattisessa seurannassa, toiminnan arvioinnissa ja vaikuttavuuden osoittamisessa on puolestaan vielä kehittämisen varaa opinnäytetyössä muodostetun kokonaiskuvan perusteella.
Tarkastuslista tukee tulosten hyödyntämistä
Opinnäytetyössä laadittiin nuorisoalan järjestöjen käyttöön ekologisen kestävyyden tarkastuslista, joka tukee tulosten hyödyntämistä käytännössä. Tarkastuslistan avulla keskeisten tulosten mukaisia näkökulmia voi tarkastella omassa toiminnassa ja toiminnasta raportoitaessa. Omaa toimintaa voi myös verrata opinnäytetyössä muodostettuun kokonaiskuvaan sekä hyödyntää jalanjäljen ja kädenjäljen näkökulmia ekologisen toiminnan tarkastelussa.
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tehtyyn opinnäytetyöhön ”Jalanjäljestä kädenjälkeen: ekologinen kestävyys nuorisoalan järjestöissä” voit tutustua Theseuksessa.
Miisa Manninen
Kirjoittaja on tehnyt yhteisöpedagogin koulutuksen opinnäytetyön valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen ekologisen kestävyyden nykytilasta ja kehittämisestä.
