Osallistuin lokakuun alussa Youth Network NORD -hankkeen järjestämään Ungetinget-tapahtumaan Tanskassa. Viisipäiväinen kokonaisuus kokosi yhteen ensin arkena pohjoismaisten kansallisten nuorisokomiteoiden työntekijöitä ja viikonloppuna nuoria vaikuttajia ja järjestötoimijoita eri Pohjoismaista. Alla kolme oivallusta, jotka tapahtumasta jäi käteen.
1. Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan on muutoksessa ja se vaatii nuorisojärjestöiltä toimia
Kaikkialla Pohjoismaissa nuorten sitoutuminen järjestötoimintaan on muuttunut. Monet nuoret suosivat pitkäkestoisen mukana olon sijaan lyhyitä projekteja ja täsmätehtäviä. Tämä vaatii järjestöjen oman toiminnan ja vapaaehtoisuuden muotojen tarkastelua, mutta lisäksi kansalaisjärjestöjen yhteistyön kehittämistä. Samanlaiset haasteet ovat läsnä kaikessa vapaaehtoistoiminnassa riippumatta sektorista.
Esimerkiksi Tanskan nuorisokomitealla Dansk Ungdoms Fællesråd DUF:lla on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on luoda kestäviä ympäristöjä vapaaehtoistoiminnalle tukemalla nuorisojärjestöjen testihankkeita ja selvittämällä, minkälaisia mahdollisuuksia ja esteitä nuorilla on osallistua ja sitoutua vapaaehtoiseen järjestötoimintaan. Tarkoituksena on luoda menetelmiä ja yhteistyömalleja sektotirajat ylittävään yhteistyöhön nuorisojärjestöjen lisäksi mm. kulttuuri- ja urheilutoimijoiden kanssa.
2. Osaammeko sanoittaa riittävän hyvin, mikä nuorisojärjestöjen rooli kokonaisturvallisuudessa on?
Nuorisojärjestöjen merkitys yhteiskunnassa on kiistaton meille, jotka olemme kasvaneet niiden parissa ja jotka toimimme niissä vapaaehtoisina tai työntekijöinä. Mutta miten sanoitamme vielä paremmin muulle yhteiskunnalle nuorisojärjestöjen merkityksen myös kriisi- ja poikkeustilanteissa?
Nuorisojärjestöt tarjoavat turvaverkkoja, jotka kannattelevat vaikeina aikoina. Yhteisöllisyys ja henkinen pääoma luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on ratkaisevaa silloin, kun maailman myllerrykset eniten huolettavat nuoria eri puolilla Pohjoismaita. Lisäksi nuorisojärjestöjen parissa oppii hyödyllisiä taitoja. Nuoret oppivat organisoimaan toimintaa nopeasti, tietävät, miten viestiä tehokkaasti ja miten luoda turvallisia yhteisöjä.
Ja oppiihan nuorisojärjestöissä myös vaikka mitä käytännön taitoja. Eräs osallistuja antoi hyvän, ehkä hiukan humoristisen, mutta kuitenkin oivallisen esimerkin nuorisojärjestöjen merkityksestä kriisitilanteissa. Jos merenpinta nousee äkillisesti, kenet pyydetään apuun? No tietysti larppaajat, jotka osaavat rakentaa vaikka mitä hyödyllistä ja käyttää materiaaleja luovasti ja partiolaiset, jotka saavat lyhyessäkin ajassa aikaan evakuointileirin.
3. Yhteistyö tuottaa uusia ajatuksia ja lisää osaamista
Ungetinget osoitti jälleen, että pohjoismainen nuorisoalan yhteistyö on voimavara, joka vahvistaa verkostoja sekä lisää nuorisojärjestöjen osaamista. Vaikka asioita tehdään eri maissa jokseenkin eri tavoin ja eri painotuksilla, nuorisojärjestöissä on yllättävän paljon samankaltaisuuksia. Siksi yhteistyö, oli se sitten tiedonvaihtoa tai vaikkapa yhteisiä hankkeita, on kullanarvoista niin kansallisille nuorisokomiteoille kuin nuorisojärjestöille. Esimerkkejä tapahtuman mahdollistamasta yhteistyöstä ja verkostoista antoivat Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Markus Koski ja Roger Penter blogissaan.
Nuorisojärjestöjen välisen yhteistyön lisäksi keskustelimme myös siitä, että polarisaation ehkäisemiseksi ja nuorisojärjestöjen vaikuttamistyön lisäämiseksi on hyvä tehdä yhteistyötä ja rakentaa koalitioita myös sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa ei ole samaa mieltä kaikesta. Saattaa olla helppoa viettää aikaa samanmielisten kanssa, mutta nuoria on hyvä kannustaa myös katsomaan kuplansa ulkopuolelle, sillä se voi lisätä sekä työn vaikuttavuutta että ymmärrystä eri tavalla ajattelevista ihmisistä.
Ungetinget-tapahtuman kansallisten nuorisokomiteoiden seminaari järjestettiin 1.–3.10.2025 ja nuorisojärjestöjen toimijoille suunnattu tapahtuma 3.–5.10.2025. Youth Network NORD (2024-2027) on nuorisojärjestöjen edustajille suunnattu hanke, joka tukee nuorisojärjestöjen pohjoismaista verkostoitumista, vertaisoppimista ja osaamisen kehittämistä. Hanketta koordinoi Tanskan kansallinen nuorisokomitea. Tulevista tapahtumista ja aktiviteeteista tiedotetaan englanninkielisellä hankesivulla.
Mikael Lehtonen
Kirjoittaja on järjestötoiminnan asiantuntija, joka ymmärtää puhutusta ruotsista 80 prosenttia, norjasta 50 prosenttia ja tanskasta 5 prosenttia.
Valokuva: Ida Guldbaek Arentsen
