Nuoret ovat jo kantaneet kohtuuttoman suuren osan valtiontalouden sopeutuksesta tällä hallituskaudella. Lisäleikkauksille ei ole enää tilaa, sillä ne kohdistuisivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten palveluihin ja toimintaan.
Eilen saimme lukea, että budjettityöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi, ja neuvottelut jatkuvat ennen ensi viikolla alkavaa hallituksen budjettiriihtä. Nuorisoalan kokonaisrahoitus on jo laskenut yli 15 prosenttia verrattuna aikaan ennen Orpon hallituskautta, ja puoliväliriihen päätökset pienentävät sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia yhteensä 140 miljoonalla eurolla tällä vaalikaudella. Leikkauspäätökset ovat arvovalintoja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
STEA-avustettu toiminta kohdistuu erityistä tukea tarvitseville nuorille, eikä pelkkä ikä ei tee nuorista kohderyhmää. STEA-avustusten ei ole tarkoituksenmukaista olla päällekkäisiä opetus- ja kulttuuriministeriön ja kuntien nuorisolain mukaisten nuorisotyön avustusten kanssa, mikä edellä mainitulla STEA-avustusten nuorisotyötä koskevalla rajauksella jo nykyisin estetään.
Esimerkiksi nuorisojärjestötoiminta, nuorisotilat, etsivä nuorisotyö ja työpajat rahoitetaan OKM:n kautta, kun taas STEA:n tuella järjestetään vertaistukea, leirejä ja toimintaa nuorille ja perheille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. STEA-avustuksilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden arkea, mielenterveyttä ja osallisuutta. Eri toiminnot tarjoavat konkreettista apua asumiseen, mielen hyvinvointiin, päihteiden ja rikosten ehkäisyyn sekä vertaistukea ja uusia kokemuksia, ja sen piirissä kohdataan vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria.
STEA-rahoituksella tehtävää nuorisotyötä ei voida korvata OKM:n rahoituksella. Mikäli uusia nuoriin kohdistuvia STEA-leikkauksia päätetään tehdä, kohdentuu nuorten palveluntarve tahoihin, joiden osaaminen ja resurssit painottuvat muille alueille kuin erityistä tukea tarvitsevien nuorten tavoittamiseen ja tukemiseen. Tällöin muussa nuorisotyössä, sote-palveluissa ja kouluissa joudutaan venymään muiden toimintojen, kuten ennaltaehkäisevän työn ja yhteisötyön, kustannuksella.
Viestimme hallitukselle on selkeä: nuorisotyöhön ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset on pystyttävä välttämään budjettiriihessä. Ne lisäisivät epäsuhtaa valtiontalouden tasapainottamisen taakanjaossa, joka on jo nyt nuorten kannalta kohtuuton. Turvallisuustilanteen kiristyessä puolustusmäärärahojen kasvattamisesta vallitsee pitkälti parlamentaarinen yksimielisyys, mutta maanpuolustusta ei silti voida rakentaa nuorten tulevaisuuden kustannuksella. Suomen on pysyttävä puolustamisen arvoisena myös jatkossa, ja se edellyttää, että nuorille luodaan toivoa ja uskoa tulevaan.
petra.pieska@nuorisoala.fi
