Sijaishuollossa elävät nuoret osallistuvat samoihin harrastuksiin ja palveluihin kuin muutkin nuoret. Nuoren asumisjärjestelyjen muuttuminen ei vähennä nuorisotyön merkitystä – päinvastoin. Nuorisotyötä tekevät aikuiset voivat olla yksiä harvoja nuoren vapaa-ajalla läsnäolevia ja pysyviä aikuiskontakteja nuoren elämässä.
Jokainen nuori tarvitsee sensitiivisiä kohtaamisia, turvallisia aikuisia ja elinympäristöstä riippumattomia, pysyviä ihmissuhteita. Näiden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun muu elämä on kuormittavaa tai jatkuvassa muutoksessa.
Sijaishuollon muodot ja sijoituksiin johtavat syyt
Lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle silloin, kun turvallista kasvua ja hyvinvointia ei voida turvata kotona. Asuminen voi toteutua esimerkiksi sijaisperheissä, perhekodeissa tai eri vaativuustason lastensuojelulaitoksessa. Tässä keskeinen tavoite on turvata lapsen ja nuoren kehitys ja hyvinvointi.
Sijoituksiin johtavat syyt ovat moninaisia: perheen elinolosuhteet, rikos- tai päihdekäyttäytyminen, koulunkäynnin vaikeudet tai mielenterveyden haasteet. Moni sijoitettu nuori on kokenut useita haasteita samanaikaisesti.
Sijoitetut nuoret eivät voi hyvin, eivätkä ole yhtenäinen ryhmä
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten taustalla on usein kuormittavia kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi vuorovaikutukseen, luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät nämäkään nuoret muodosta yhtenäistä ryhmää. Heidän tarpeensa, voimavaransa ja elämäntilanteensa ovat aina yksilöllisiä.
Sijoitettujen nuorten hyvinvointia kuormittavat usein katkonaiset ihmissuhteet, toistuvat muutokset ja kokemus siitä, että omiin asioihin ei aina voi vaikuttaa. Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret kokevat hyvinvointinsa keskimäärin heikommaksi kuin muut nuoret. Heillä on enemmän mielenterveyden haasteita ja kuormittuneisuutta, ja arjen olosuhteet ovat usein vaativampia esimerkiksi unen, ravinnon ja liikunnan osalta. Tulokset korostavat tarvetta vahvistaa nuorten rinnalla kulkemista, tarjota joustavia palveluita ja varmistaa turvallisten aikuisten läsnäolo myös nuoren vapaa-ajassa.
Mitä nuorisotyöntekijä voi merkitä kodin ulkopuolelle sijoitetulle nuorelle?
Nuori voi kohdata nuorisotyöntekijän elämäntilanteessa, jossa aikuiset ovat vaihtuneet usein ja arkeen liittyy paljon epävarmuutta. Tällaisissa tilanteissa nuorisotyön merkitys korostuu erityisesti. Johdonmukainen, turvallinen ja arvostava kohtaaminen voi toimia nuorelle merkittävänä suojaavana tekijänä.
Nuori ei välttämättä tarvitse uutta ammattilaista pohtimaan hänen tämän hetkistä tilannettaan, vaan hän tarvitsee paikan, jossa olla yksi nuorista ilman minkäänlaista leimaa. Nuorisotyöntekijät ovat tällaisissa tilanteissa avainasemassa. Miten välitetään ja luodaan nuorelle kokemus, että hän on yksi nuorista ilman esimerkiksi huostaanotettu nuori -etuliitettä.
Yhteistyö sijaishuollossa – pienet teot, suuri vaikutus
Nuorisotyön ja sijaishuollon välinen yhteistyö vahvistaa nuoren tukiverkostoa ja lisää ymmärrystä nuoren tilanteesta. Yksikin turvallinen ja luotettava aikuinen voi olla ratkaiseva tekijä nuoren toipumisessa, voimavarojen vahvistumisessa ja tulevaisuuden rakentumisessa.
Nuorisotyössä kohtaamiset voivat tuntua lyhytkestoisilta tai pieniltä, mutta nuoren näkökulmasta niillä voi olla elämänmittainen merkitys.
Aiheesta lisää:
Muistilista sijaishuoltoyhteistyöhön – yhdessä vaikuttavampaa työtä – Valtion koulukodit
Kouluterveyskyselyn tulokset – THL
Ilmoittaudu mukaan kuulemaan lisää aiheesta webinaareihimmme:
3.9.2026 13:00 – 14:30 Webinaari: Vaikuttavampaa työtä! – Mitä tulee huomioida, kun toiminnassa on sijoitettu nuori?
5.10.2026 10:00 – 11:30 Webinaari: Nuorisoväkivaltaan puuttumisen keinot – Mitä kaikkea kentällä tapahtuu?
Ville Kämäräinen ja Anna Kärri
Ville on projektipäällikkönä Mun mentori- hankkeessa Valtion koulukodeilla, jonka tavoite on vahvistaa turvallista rinnallakulkijuutta sijoitettujen nuorten elämässä. Anna toimii Nuorisoala ry:ssä koulutuksen ja nuorisoalan osaamisen asiantuntijana. He molemmat näkevät yhteistyön mahdollisuuksia sielläkin, missä niitä ei aina muisteta tarkastella.
