Orpon hallitus kokoontuu 21.–22. huhtikuuta kautensa viimeiseen kehysriiheen neuvottelemaan julkisen talouden suunnitelmasta. Syksyllä tämän pohjalta neuvotellaan valtion seuraavan vuoden talousarvio. Hallituksella on nyt siis näytön paikka: aikooko se vahvistaa nuorten romahtanutta tulevaisuususkoa vai jatkuuko nuorilta leikkaaminen?
Nuorten usko omaan tulevaisuuteensa romahti viime vuonna nuorisobarometrin mittaushistorian matalimpiin lukemiin. Tänä vuonna nuorisobarometrista kävi ilmi, että myös usko maailman tulevaisuuteen on romahtanut: siihen suhtautuu optimistisesti enää 17 prosenttia nuorista. Opetus- ja kulttuuriministeriö tunnisti tilanteen vakavaksi ja perusti vuosi sitten työryhmän selvittämään keinoja tilanteen parantamiseksi.
Virkamiehistä ja tutkijoista koostuneen työryhmän loppuraportti julkaistiin maaliskuussa. Heikentyneen tulevaisuususkon taustalla tunnistettiin vaikuttavan globaalien ilmiöiden lisäksi nuorten heikentynyt mielenterveys, työllistymiseen ja koulutukseen liittyvät paineet sekä nuoriin kohdistuneet leikkaukset. Raportissa ehdotetaan tilanteen parantamiseksi erinomaisia toimenpidesuosituksia, joita myös Nuorisoala on peräänkuuluttanut vuosikausia.
Nuorisoministeri Poutala lupasi varmistaa hallituksen tarkastelevan suositusten käytäntöön viemistä. Odotamme lupauksen lunastamista kevään kehysriihessä. Kuluvalla hallituskaudella nuoriin ja nuorisoalaan on kohdistunut huomattava määrä leikkauksia, vaikka nuorisoalalla nuorten pystyvyysuskon vahvistaminen ja näköalojen tarjoaminen – siis tulevaisuususkon vahvistaminen – on koko toiminnan ytimessä.
Riihestä ei odoteta helppoa: valtiovarainministeri Purran mukaan neuvotteluissa tulee löytää sopu jo aiemmin päätettyjen 400 miljoonan euron sopeutusten uudelleen kohdentamisesta. Tämän hetkisten tietojen mukaan näistä puolet kohdennetaan sosiaali- ja terveyssektorille sekä 25 miljoonaa euroa valtionhallintoon.
Romahtaneen tulevaisuususkon lisäksi myös nuorten kokemat paineet ovat kasvaneet. Eniten paineita koetaan työllistymisestä, mikä tässä työllisyystilanteessa ei ole ihme. Olemme ehdottaneet hallitukselle, että kehysriihessä tehtäisiin päätös käynnistää selvitys nuorisotakuun tilasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi olemme ehdottaneet lisäresursseja korkeakoulujen myöntämiin harjoittelutukiin sekä erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten erityisryhmien työllistymiseen.
Olisi irvokasta, mikäli huoli nuorten hyvinvoinnista olisi kehysriihessä unohdettu vain kuukausi loppuraportin julkaisun jälkeen. Ikävä kyllä hallituskaudesta toiseen on nähty, ettei nuorten puolustaminen ole koskaan oikea prioriteetti, kun eri intressiryhmien välistä punnintaa tehdään ja sopeutuksia haetaan.
Kehysriihessä nähdään, jatkuuko nuoriin kohdistuvat leikkaukset, vai ottaako hallitus nuorten tulevaisuususkon romahduksen vakavasti.
Lisätiedot: Vaikuttamistyön päällikkö Minja Timperi, minja.timperi@nuorisoala.fi
