Matalasti äänestävien nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuutta lisäämällä eduskuntavaaleissa olisi jaossa yli 95 000 lisä-ääntä, selviää Nuorisoala ry:n laskelmasta. Puolueet kisaavat kymmenien tuhansien uusien äänien lisäksi myös nuorten tavoittamisesta, ja äänestysaktiivisuutta nostamalla voidaan ratkoa vaalivoittajien lisäksi myös nuorten romahtanutta tulevaisuususkoa.
Nuorten 18–29-vuotiaiden äänestäjien äänestysprosentti on ollut muuta väestöä matalampi kaikissa kansallisissa vaaleissa 2010- ja 2020-luvuilla. Esimerkiksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli 58 prosenttia ja 24–29-vuotiaiden puolestaan 62 prosenttia. Koko väestön äänestysaktiivisuus oli 72 prosenttia eli nuorten äänestysinto jäi pahimmillaan yli kymmenen prosenttiyksikköä koko väestöä heikommaksi.
Jos nuorten äänestysaktiivisuus nousisi muuta väestöä vastaavalle tasolle, voisi jaossa olla yli 95 000 uutta ääntä, selviää Nuorisoala ry:n laskelmasta. Mikäli nuorten äänestysprosentti nousisi eniten äänestävän ikäryhmän, 65–69-vuotiaiden, tasolle 79,8 prosenttiin, olisi lisä-ääniä jaossa jopa lähes 157 000. Tiedot mahdollisista äänimääristä on laskettu vuoden 2023 eduskuntavaalien äänestysprosenttien avulla.
Miltä vaalitulos olisi näyttänyt, jos nuorten potentiaaliset äänet olisivat jakautuneet yleisen vaalituloksen mukaisesti?
Kun nuorten potentiaalisia lisä-ääniä tarkastellaan vuoden 2023 eduskuntavaalien äänestystuloksen valossa, olisi suurimmille puolueille ollut jo viime vaaleissa jaossa kymmeniä tuhansia ääniä lisää. Vaalit voittaneen kokoomuksen kannatus oli vuoden 2023 vaaleissa 20,3 prosenttia. Tämä olisi voinut tarkoittaa lähes 20 000 ääntä lisää, jos nuoret äänestäjät olisivat lähteneet vaaliuurnille muun kansan tavoin. Lähes samanlaisen äänisaaliin olisivat voineet saada myös perussuomalaiset (19 187 ääntä) ja sosiaalidemokraatit (18 996 ääntä). Myös keskustalle (10 787 ääntä), vasemmistoliitolle (6 777 ääntä) ja vihreille (6 682 ääntä) olisi voinut olla merkittäviä äänimääriä jaossa.
Eduskuntavaalitutkimuskonsortion vaalivälähdyksen mukaan suomalaiset ovat suhteellisen liikkuvia äänestäjiä eli he vaihtavat äänestettävää puoluetta vaalien välillä. Osa nuorista äänestää ensimmäistä kertaa ja monelle ei ole ehtinyt muodostua pysyvää puoluekantaa.
“Missään muussa ikäryhmässä ei ole näin paljon potentiaalia uusien tai nukkuvien äänestäjien äänille, ja nuorten äänestysaktiivisuutta nostamalla kaikilla puolueilla on oikea mahdollisuus saada itselleen merkittäviä lisä-äänipotteja. Jo uusien äänien määrän pitäisi olla kaikille puolueille riittävä kannustin nostaa nuoret vaalityön keskiöön. Helppo keino nuorten äänen saamiselle on nuorten ehdokkaiden nostaminen vaalien ehdokaslistoille. Tämä on asia, joka jokaisen puolueen olisi syytä huomioida viimeisiä ehdokkaita asettaessaan”, huomauttaa Nuorisoala ry:n vaikuttamistyön päällikkö Minja Timperi.
Puolueet eivät saa unohtaa nuoria
Tiukassa galluptilanteessa juuri nuorten äänestäjien aktivoiminen voi ratkaista tulevien eduskuntavaalien voittajat. Kevään vaaleissa nuorten äänestäjien tavoittaminen tulee entistä vaikeammaksi Metan kiellettyä yhteiskunnallisen mainonnan omissa kanavissaan kuten Instagramissa. Nuorten suosituimmassa uutislähteessä Tiktokissa poliittinen mainonta ei ole ollut mahdollista aiemminkaan. Mainoskielto vaikeuttaa etenkin nuorten ehdokkaiden kampanjointia, koska sosiaalisen median mainonta on aiemmin ollut verrattain edullinen tapa tavoittaa potentiaaliset äänestäjät.
“Äänestämättömyys on sukupolvikysymys, joka ei korjaannu iän karttuessa – nykyiset keski-ikäiset äänestävät jo nyt vähemmän kuin menneet sukupolvet. Nuoret on saatava äänestämään näissä vaaleissa, jotta meillä on äänestäjiä myös tulevaisuudessa.”
“Nuorempien sukupolvien äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on tehtävä lujasti töitä myös demokratian tulevaisuuden näkökulmasta. Kutsumme eduskuntapuolueet kanssamme tähän tärkeään työhön”, toteaa Timperi.
Lisätietoja:
Minja Timperi
Vaikuttamistyön päällikkö, Nuorisoala ry
minja.timperi@nuorisoala.fi
050 4580452
