Suomen johtavat nuorisotutkijat kritisoivat 4.3. julkaistussa puheenvuorossa Islannin mallin vaikutuksia nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi muistuttaa, että myös Islannin mallin tämänhetkiseen soveltamiseen Suomessa on syytä suhtautua kriittisesti. Hallitusohjelmaan on kirjattu Islannin mallin suomalainen toteutus, mutta käytännössä se tarkoittaa toistaiseksi harrastusmahdollisuuksien lisäämistä koulupäiviin. Harrastamisen mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille on myös yksi Islannissa toteutetuista toimista, mutta siellä harrastamista ei ole rajattu kouluihin.
“Nuorten harrastamisen tukeminen on tervetullut uudistus, mutta se on vain pieni palanen nuorten hyvinvoinnin parantamisessa. Jollei nuorten hyvinvointia ryhdytä parantamaan kokonaisvaltaisemmin ja varata siihen riittäviä resursseja, on vaara, että Suomen malli vesittyy vain yhdeksi teoksi”, sanoo Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Niina Ratilainen.
Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma. Jos nuoret eivät voi hyvin, ei heistä ole tulevaisuudessa kantamaan vastuuta yhteiskunnasta, tekemään työtä ja maksamaan veroja ja eläkkeitä.
Suomessa arvioidaan olevan noin 60 000 syrjään jäänyttä alle 30-vuotiasta nuorta. Syrjäytymisen taustalla on tutkitusti ylisukupolvista ja kasautunutta huono-osaisuutta, esimerkiksi pitkäaikaista työttömyyttä, toimeentulo-ongelmia, kouluttamattomuutta ja tunnetta osattomuudesta yhteiskunnassa. Todellinen Suomen malli purkaisi laajasti ja ennaltaehkäisevästi syrjäytymisen juurisyitä ja sisältäisi esimerkiksi koulutukseen, työllisyyteen perheiden varhaiseen tukeen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden madallettuihin kynnyksiin liittyviä ratkaisuja.
“Islannissa etsittiin nuorten hyvinvointia estävät ongelmat ja luotiin niihin ratkaisut. Sama pitäisi tehdä Suomessa, eikä vain kopioida Islannista joitakin heidän keinoistaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi pitää nostaa kaiken politiikan ytimeen ja tavoitteeksi, eikä sitä tehdä yhdessä työryhmässä, yhdessä ministeriössä tai edes yhdellä hallituskaudella. Vastuullisen ja kestävän politiikan tekeminen vaatii päättäjiltä halua ja rohkeutta priorisoida nuorten hyvinvointi muiden väestöryhmien edelle – toivottavasti he ovat siihen valmiita!” linjaa Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Suomen mallin toteuttamisen voisi aloittaa esimerkiksi toteuttamalla Terapiatakuun ja vakiinnuttamalla Ohjaamojen toiminnan osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaa. Molemmat ovat tutkitusti vaikuttavia toimenpiteitä ja ratkaisuja nuoria merkittävästi syrjäyttäviin mielenterveyden, työttömyyden ja kouluttamattomuuden ongelmiin.
Lisätietoja
Anna Munsterhjelm
toiminnanjohtaja
anna.munsterhjelm@alli.fi
p. 040 587 9514
Niina Ratilainen
vaikuttamisen asiantuntija
niina.ratilainen@alli.fi
p. 050 378 7791