Asia: VN/27635/2025 Vaativa erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa -selvitys
Teema: Ammatillinen koulutus
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Kiitämme ministeriötä mahdollisuudesta lausua selvityksestä.
Ehdotus 1. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen inklusiivisuutta ja yhdenvertaisuutta
Nuorisoala kannattaa ehdotusta ja pitää tärkeänä, että läheltä löytyvällä ammatillisella tuella voidaan ehkäistä kuormittavia oppimisympäristön muutoksia. On myös myönteistä, että yhteisten ja esteettömien oppimisympäristöjen kehittämisen hyödyt koko opiskelijayhteisölle tunnistetaan.
Inkluusion onnistuminen edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja, pienempiä ryhmäkokoja sekä lähiopetuksen ja ohjauksen turvaamista, jotta jokaisen opiskelijan oppiminen ja oppimisrauha toteutuvat. Lisäksi oppilaitoksissa on vahvistettava yhteisöllistä koulunuorisotyötä ja opiskeluhuoltoa ryhmäytymisen, kiusaamisen vastaisen työn sekä turvallisten aikuiskontaktien takaamiseksi.
Ehdotus 2. Selkeytetään vaativan erityisen tuen koulutuspolut ja kehitetään Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta (TELMA) itsenäiseen elämään valmentava koulutus
Nuorisoala pitää kannatettavana kohdentaa vaativan erityisen tuen polkuja tarkoituksenmukaisesti. Erityisen kannatettavaa on TELMA-koulutuksen kehittäminen vaikeasti vammaisten ja perusopetuksessa toiminta-alueittain opiskelleiden nuorten itsenäiseen elämään valmentavaksi koulutukseksi. Itsenäisen elämän taitojen, arjen hallinnan ja yhteiskunnallisen osallisuuden painottaminen on perusteltua, sillä nuoren hyvinvointiin vaikuttavat kokonaisvaltaisesti myös muun elämän valmiudet ja onnistumisen kokemukset.
Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti ehdotukseen poistaa vaativa erityinen tuki erillisenä hakukohteena tutkintokoulutukseen hakeuduttaessa. Vaikka opiskelijan tuen tarve arvioitaisiin opintojen alkaessa, erillisen hakukohteen poistaminen uhkaa heikentää vaativan erityisen tuen tosiasiallista saavutettavuutta hakuvaiheessa. Oikeus oppimiseen sekä opiskeluhuoltoon tulisi turvata järjestäjätahosta riippumatta.
Ehdotus 3. Lisätään vaativan erityisen tuen tutkinto- ja TUVA-koulutusten järjestämislupia
Nuorisoala kannattaa kehittämisehdotusta vaativan erityisen tuen tutkinto- ja TUVA-koulutusten järjestämislupien laajentamisesta. Järjestämislupien laajentamisella voidaan poistaa alueellisia katveita ja monipuolistaa koulutustarjontaa lähellä nuoren kotipaikkakuntaa. Lupia myönnettäessä ja laajennettaessa on kuitenkin varmistettava, että uusilla koulutuksen järjestäjillä on riittävä henkilöstöresurssi sekä opettajien ja ohjaajien osaaminen erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohtaamiseen.
Ehdotus 4. Vahvistetaan ruotsinkielistä vaativan erityisen tuen koulutusta
Nuorisoala kannattaa kehittämisehdotusta ruotsinkielisen vaativan erityisen tuen koulutustarjonnan laajentamisesta sekä ruotsinkielisten oppimateriaalien saatavuuden turvaamisesta. Kielellisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että ruotsinkielisillä nuorilla on mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellään ilman kohtuuttomia koulumatkoja tai tarvetta muuttaa kotoa.
Ehdotus 5. Luodaan kansallinen toimintamalli oppimisen tuen kehittämiseen, ohjaukseen ja konsultaation tarjoamiseen
Nuorisoala kannattaa kehittämisehdotusta erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävien muotoilusta opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeita vastaaviksi. Pidämme henkilöstön osaamisen kehittämistä ja maksuttoman konsultaatiotuen turvaamista tärkeinä toimenpiteinä laadun varmistamiseksi erityisen tuen koulutuksessa.
Kehittämisehdotuksessa kuitenkin ehdotetaan myös kansallisen osaamis- ja tukikeskuksen perustamista osaamispalvelujen tarjoamiselle. Tehtävien keskittäminen yhteen kansalliseen keskukseen voi johtaa toimintojen kasaantumiseen, mikäli alueellisten toimijoiden kokonaismäärä samalla vähenee.
Ehdotus 6. Kehitetään vaativan erityisen tuen rahoitusjärjestelmää
Nuorisoala kannattaa ehdotusta rahoitusjärjestelmän kehittämisestä erottamalla itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus ammatillisen koulutuksen valtionrahoituksesta, jotta vaativimman tuen resurssit eivät kilpailisi perustutkintokoulutuksen rahoituksen kanssa. On kuitenkin huomioitava, että nykyinen ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli on ollut käytössä vasta tammikuusta 2026 alkaen. On siis syytä varmistaa, että rahoituksen kokonaistaso riittää kattamaan erityisen tuen opetuksen, pienryhmät ja tukitoimien saavutettavuuden ilman, että rahoitusta leikataan muusta toisen asteen koulutuksesta.
Ehdotus 7. Kehitetään viranomaisyhteistyötä nivelvaiheissa ja yhtenäistetään käytännöt eri alueilla
Nuorisoala kannattaa viranomaisyhteistyön ja tiedonsiirron yhtenäistämistä eri alueilla erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa, jotta nuoret eivät putoa palveluiden väliin siirtyessään perusopetuksesta toiselle asteelle. Viranomaisyhteistyön lisäksi on kuitenkin panostettava konkreettiseen moniammatilliseen yhteistyöhön sote-palvelujen, oppilaitosten ja nuorisotyön rajapinnassa. Oppilaitosten opiskelijahuollon, hyvinvointialueiden vammais- ja mielenterveyspalvelujen sekä oppilaitos- ja vapaa-ajan nuorisotyön on tärkeää toimia saumattomasti yhteen nuoren arjessa.
Muut huomiot
Pidämme selvitystä tarpeellisena ja esitettyjä kehittämisehdotuksia perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Vaativan erityisen tuen opiskelijoiden hyvinvointia arvioitaessa on syytä huomioida nykyistä paremmin myös nuorten osallisuus ja saatava tuki oppituntien ulkopuolella. Esimerkiksi opiskelijakuntien ja tuutoritoiminnan rakenteita on kehitettävä esteettömiksi, jotta myös vaativaa tukea tarvitsevat nuoret voivat osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.
Selvityksen tilastojen valossa pojat ovat selvä enemmistö vaativan erityisen tuen opiskelijoista. Tuen uudistuksissa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota poikien opintoihin kiinnittymiseen, lukutaidon vahvistamiseen sekä varhaiseen tukeen jo perusopetuksen aikana. Opintojen etenemistä ei myöskään tule vaarantaa opintojen aikaisen sosiaaliturvan leikkauksilla tai tiukennuksilla, jotka johtaisivat opintojen keskeytymiseen.
Lisätiedot: vaikuttamisen asiantuntija Samuli Leppämäki samuli.leppamaki@nuorisoala.fi