Asia: HE 175/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027
Teema: Nuorisotyö (luku 29.91). Keskeiset painotukset ja kipupisteet talousarvioesityksessä.
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Tässä lausunnossa haluamme korostaa erityisesti seuraavia talousarvioon liittyviä huolia:
- Nuorisoalan kokonaisrahoitus laskee 15 prosenttia hallituskauden aikana.
- Nuoriin liittyvissä asioissa on mahdotonta tarkastella vain yhtä hallinnonalaa tai momenttia, koska nuorisotyössä paikataan yhä useammin muiden sektorien palveluvajetta.
- Kuntien kolmen prosentin valtionosuussäästö 2027 (110 milj. euroa) kohdistuu väistämättä myös sivistystyöhön: peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen, harrastamisen mahdollisuuksiin ja nuorisotyöhön.
- STEA-avustuksista tehtävät leikkaukset kohdistuvat haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten hyvinvointi- ja terveyspalveluihin.
- Nuorisotyön rahoituksen kokonaiskustannukset ovat nousseet, mutta myös nuorten työttömyystilanne lisää kysyntää ennaltaehkäisevälle nuorisotyölle.
Toivomme, että talousarviota tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Nuorten sekä heidän perheidensä toimeentuloon ja palveluihin on kohdistunut vaalikauden aikana lukuisia leikkauksia eri hallinnonaloilla. Nuorisotyöhön liitettyjä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita, kuten nuorten elämänhallintataitojen ja yhteisöllisyyskokemuksien vahvistumista, on mahdotonta saavuttaa tehokkaasti, ellei nuorisopolitiikan johtamista merkittävästi kehitetä kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Esimerkiksi osallisuustavoitteet ovat vahvasti riippuvaisia niin valtakunnallisista resursseista kuin kuntatasolla tehtävistä sopeutuksista.
Nuorisoalan rahoituksesta
Esityksen mukaan nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 70,8 milj. euroa, mikä vähentää määrärahoja 0,3 milj. euroa vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vastaava summa oli vuonna 2024 76,8 milj. euroa ja vuonna 2023 82,9 milj. euroa. Kokonaisuudessaan nuorisoalan valtion rahoitus pienentyy siis noin 15 prosenttia hallituskauden aikana.
Vuodelle 2027 avustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille on budjetoitu sama summa kuin vuonna 2026 eli 18 miljoonaa euroa. Samaan aikaan alan kustannustaso on noussut kiihtyneen inflaation (mm. 2,0 % vuonna 2026) ja yleisen palkkakehityksen myötä. Hallituskauden aikana on päätetty mahdollistaa monivuotiset avustukset liikuntaa edistäville järjestöille. Nuorisoala on jo aiemmin esittänyt, että vastaava järjestelmä tulisi luoda myös nuorisoalan järjestöille.
Nuorisotyöstä
Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan merkitys nousee nuorten ennätyskorkean pitkäaikaistyöttömyyden johdosta. Tämän vuoden elokuussa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 16,9 prosenttia kun koko väestöllä se oli laskenut jo 9,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on yli kolminkertaistunut 20 vuoden aikana, eikä kroonistunutta ilmiötä ratkaista vain suhdanteilla. Juuri etsivällä nuorisotyöllä tavoitellaan tuen tarpeessa olevia nuoria ja autetaan heitä palvelujen ja tuen piiriin. Toiminnalla edistetään kiinnittymistä niin työelämään, opintoihin kuin yhteiskunnan osallisuuteen. Esimerkiksi vuonna 2025 etsivä nuorisotyö tavoitti 20 774 nuorta. Samana vuonna nuorten työpajajakson jälkeen 33,9 prosenttia nuorista siirtyi opiskelemaan ja muuhun ohjattuun toimenpiteeseen 20 prosenttia. Sekä etsivää nuorisotyötä että nuorten työpajatoimintaa toteuttavat sekä kunnat että kolmannen sektorin toimijat.
Talousarviossa etsivän nuorisotyön rahoitukseksi esitetään 13 milj. euroa, kun vuonna 2023 rahoitus oli 15,4 milj. euroa (15,6 %:n lasku hallituskauden aikana). Nuorten työpajatoiminnan rahoitukseksi taas esitetään 14 milj. euroa, kun vuonna 2023 rahoitus oli 16 milj. euroa (14 %:n vähennys hallituskauden aikana). Vuonna 2025 nuorten työpajatoimintaa tarjosi enää 65 prosenttia kunnista, kun vielä vaalikauden alussa työpajatoiminta tarjosi 71 prosenttia kunnista. Hallituskauden aikana tehtävät leikkaukset etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnasta siis vähentävät nuoria kohtaavaa tuloksellista työtä kunnissa ja kolmannella sektorilla.
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön esitetty 5 milj. euron määräraha on 2 milj. euroa (29 %) vähemmän kuin vaalikauden alussa. Viimeisen vuosikymmenen aikana koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön on kohdennettu rahoitusta, mikä selittyy osittain osaamiskeskuksia edeltäneiden palvelukeskusten rahoituksen siirtämisellä valtakunnallisten järjestöjen yleisavustukseen 2010-luvulla. Vuonna 2025 kohdistetut säästöt nuorisoalan osaamiskeskuksiin ovat vaikuttaneet sekä osaamiskeskusten määrään että hankeavustuksiin. Nuorisoalan osaamiskeskusten 3 milj. euron siirtomäärärahan on määrä kattaa niiden toiminta koko kaudella 2024–2027, mikä on johtanut osaamiskeskusten vähenemiseen kuudesta kolmeen.
Valtionrahoituksen kohdentamisessa on tärkeää priorisoida nuorisotyön perustoimintaa ja sen roolia oppilaitosten tukena määräaikaisia hankkeita enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja koulutuspalveluista määrärahoja vähennetään 923 miljoonaa euroa (-26 %). Samalla valtionosuudet kuntien nuorisotyön käyttökustannuksiin laskevat 29 000 euroa asukasmäärän muutoksen perusteella.
Yhä useammin nuorisotyö paikkaa muiden sektorien palveluvajetta. Tämä johtuu osittain muilla hallinnonaloilla tehdyistä tai tehtävistä säästöistä, mutta myös nuorten moninaistuvista tarpeista: lisääntyvästä yhteisöllisyysvajeesta, koulupudokkuudesta ja työttömyysjaksojen pidentymisestä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien sopeutustoimet sekä STEA-avustusten leikkaukset, ovat lisänneet nuorten turvautumista nuorisotyöntekijöihin asioissa, jotka aiemmin on hoidettu sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten tai opettajien parissa.
Ennaltaehkäisevä työ on aina halvempaa kuin korjaava. Sekä nuorisotyö että järjestöt tekevät tärkeää työtä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi muun muassa tukemalla nuorten yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä, kaveri- ja vuorovaikutustaitojen oppimista sekä nuorten mielekästä ja turvallista vapaa-aikaa. Suhtaudumme skeptisesti siihen, miten nuorten syrjäytymistä ehkäisevää työtä aiotaan toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti ilman lisärahoitusta, kun nuorisotyön tarve on kasvanut ja kustannukset nousseet.
Harrastamisesta
Harrastamisen Suomen mallin rahoitus vähenee vaalikaudella 17 milj. eurosta 14 milj. euroon (17 % vähennys). Nuorisoala kannattaa Harrastamisen Suomen malliin panostamista, mutta muistuttaa mallin tavoittavan vain noin neljänneksen peruskoululaisista. Vaikka yli puolella nuorista on ohjattu harrastus, ikäryhmien erot ovat selvät. 10–14-vuotiaista 90 prosentilla on ohjattu harrastus, kun vain 55 prosenttia 15–19-vuotiaista harrastaa ohjatusti. Taloudelliset, alueelliset sekä perhetaustaan liittyvät tekijät sulkevat osan nuorista harrastamisen yhteisöjen ulkopuolelle ja ennustavat heikentävästi myös omaehtoista harrastamista. Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen rinnalla lasten ja nuorten vapaa-ajalla tapahtuvaa harrastamista ja ohjattujen harrastusmahdollisuuksien saatavuutta on edistettävä nykyistä enemmän, jotta tavoite kaikkien lasten ja nuorten harrastamisesta toteutuu.
Kunnissa tehtävästä nuorisotyöstä ja nuorten hyvinvoinnista
Kuntien valtionosuuksiin esitetään 110 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2026 ja peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään 2,8 prosenttiyksikön vähennys, joka pienentää valtionosuutta 91 miljoonaa euroa. Hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutuksena kuntatalous heikkenee noin 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 verrattuna, mikä johtaa sivistystoimen leikkauksiin kunnissa. Nuorisoala korostaa, että vähennykset valtionosuuksissa osuvat perusopetuksen lisäksi kuntien nuorisotyöhön, tukitoimiin ja harrastusmahdollisuuksiin.
Vuonna 2025 noin neljännes kunnista ilmoitti nuorisotyön resurssien vähentyneen. Niiden kuntien osuus, joissa nuorisotyön resurssit ovat vähentyneet, on kasvanut vuodesta 2023. Vastaavasti kuntien osuus, joissa rahoitus on kasvanut, on vähentynyt. Suomessa nuorisotyön rahoitus perustuu sekä valtion avustuksiin että merkittävissä määrin kuntien omaan panostukseen. Kuntatasolla nuorisotyön rahoitus on sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen, kunnan elinvoimaan sekä kunnan tekemiin politiikkavalintoihin, mutta myös nuorisotyön asemaan kunnan sisällä.
Yhteensä STEA- avustuksista tullaan leikkaamaan noin puolet tällä hallituskaudella. STEA-avustusten taso on laskenut vuoden 2024 noin 384 miljoonasta eurosta 244 miljoonaan tänä vuonna. Vuoden 2027 talousarviossa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettua määrärahaa esitetään enää 189,9 miljoonaa euroa, mikä on 84 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.
Lähes kolmasosa nuorisoalan järjestöistä on saanut viime vuosina toimintaansa STEA-avustusta, joten kyseisellä sektorilla tehdyt mittavat rahoitusleikkaukset näkyvät väistämättä myös nuorten eteen tehtävässä työssä. Nuorisoala muistuttaa, että STEA:n avustuksilla tuetaan laajasti nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa sekä vertaistukitoiminnassa. Leikkaukset hyvinvointia edistävästä työstä osuvat suoraan haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten palveluihin ja täten lisäävät painetta nuorisotyölle paikata kasvavaa palvelutarvetta.
Lopuksi
Lasten ja nuorten elintilaan ja vapaa-aikaan vaikuttavien päätösten kokonaisvaltaisessa arvioinnissa vain nuorisotyön momentin tarkastelu on rajoittavaa. Kuntien valtionosuuksiin ja STEA-avustuksiin kohdistuvat sopeutukset ovat käytännössä leikkauksia myös nuorisotyöstä. Perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen hyvinvointityön sopeutustoimet lisäävät kunnallisen nuorisotyön painetta korvata muiden sektoreiden aukkoja. Samalla nuorisotyön valtionosuuksien ohjaaminen kouluympäristöön saattaa vähentää turvallisten aikuisten läsnäoloa nuorten vapaa-ajalla, mikä koskettaa erityisesti syrjäytymisriskissä olevia nuoria.
Nuorisotyön merkitys tulisi olla ennaltaehkäisevää, koko ikäluokan kasvua ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa, joka kohtaa nuoria erilaisissa ympäristöissä heidän vapaa-ajallaan. Jotta alan kasautuviin tehtäviin voidaan vastata, rahoituksen on ennakoitava nuorten kasvavaa ja moninaistuvaa palvelutarvetta.
Lisätiedot: Samuli Leppämäki, samuli.leppamaki@nuorisoala.fi,
