Asia: HE 175/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027
Teema: Työvoimapalvelut, havainnot nuorisotyöttömyyden hoitamisesta, kipupisteistä ja parhaista käytännöistä
Nuorisoala ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Nuorisoalan jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle
Kiitämme valiokuntaa mahdollisuudesta lausua talousarviosta nuorisotyöttömyyden hoitamisen näkökulmasta.
Tässä lausunnossa haluamme korostaa erityisesti seuraavia nuorisotyöttömyyteen liittyviä seikkoja:
- Nuorisotyöttömyys on kasvussa ja pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on lisääntynyt. Suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti nuoriin, mutta eivät selitä tai ratkaise koko nuorisotyöttömyyden kriisiä.
- Nuorten työllisyysseteli on kiitettävä avaus, jonka kestoa olisi syytä pidentää. Samalla systemaattisia lisätoimia tarvitaan – nuorisotakuu on kestävä esimerkki tällaisesta.
- Etenkin pitkäaikaistyöttömien nuorten kohdalla tarvitaan laajaa palveluvalikoimaa myös työvoimapalveluiden rinnalla.
Nuorisotyöttömyys ei ole vain suhdanneriippuvaista
Nuorisotyöttömyys on edelleen korkeaa, eikä elokuussa raportoitu positiivinen käänne työllisten määrässä koskenut nuoria. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa 16,9 prosenttia ja koko väestöllä 9,2 prosenttia. Työttömiä alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli elokuussa 40 704, mikä on 10,9 prosenttia enemmän verrattuna vuoden takaiseen.
Pitkäaikaistyöttömien alle 25-vuotiaiden määrä on 7416 (08/2026), mikä on 12,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten (08/2025). Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on moninkertaistunut vuodesta 2008, ja se kävi tähänastisessa huipussaan 8102 nuoressa heinäkuussa 2026. Vuoden 2026 alussa pitkäaikaistyöttömistä nuorista 33 prosenttia oli perusasteen varassa, 63 prosenttia toisen asteen ja vain neljä prosenttia korkea-asteen varassa. Koulutus suojaakin myös nuoria pitkittyneeltä työttömyydeltä, minkä takia koulutusasteen nosto, keskeyttämisten vähentäminen ja nivelvaiheisiin panostaminen on myös työllisyystoimi.
Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä, lähde: työvoimatutkimus
Suhdanteet vaikuttavat nuorten työllisyyteen merkittävästi, mutta eivät selitä tai ratkaise koko nuorisotyöttömyyden ilmiötä. Nuorisotyöttömyyden torjunta on erityisen tärkeää siksi, että työuran alkuvaiheessa koettu työttömyys tai työmarkkinoille kiinnittymisen vaikeudet voivat pahimmillaan heijastua ura- ja tulokehitykseen koko työuran ajan. Nuorisotyöttömyyden torjunta on myös teko nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi – Nuorisobarometri 2025 kertoo, että optimistisesti tulevaisuuteen suhtautuu enää vain 17 prosenttia nuorista. Toimeentulosta kantaa huolta 40 prosenttia ja työllistymisestä jopa 70 prosenttia nuorista.
Toimia nuorisotyöttömyyden hoitoon
Nuorten työllisyysseteli on hieno esimerkki toimesta, jolla hallitus on pyrkinyt helpottamaan nuorten työllistymistä, vaikka sen käyttöönotto onkin toistaiseksi ollut hidasta. Työllisyyssetelin keskeinen tavoite on se, että nuoren kiinnittyminen työmarkkinoille helpottuu ja urakehitys pääsee käyntiin. Nuorisoala katsoo, että työllisyyssetelin laajentamista kannattaisi harkita nykyisen päättymisajan jälkeiselle ajalle määrärahojen puitteissa. Moni setelien kohderyhmään kuuluva nuori on nuorisotyön palveluiden piirissä, tai ainakin heidän kuuluisi olla. Siksi toivomme myös, että työllistymisseteliä markkinoidaan laajalti paitsi työnantajille, myös nuorisoalan toimijoille. Työllisyyssetelin lisäksi nuorisotyöttömyyteen voitaisiin pyrkiä vastaamaan esimerkiksi harjoittelutukea laajentamalla, mikä tukisi korkeakoulututkintojen loppuunsaattamista ja vahvistaisi harjoittelujen ja niistä saatavan osaamisen ja kokemuksen laatua.
Suomessa on vuodesta 2013 lähtien ollut voimassa nuorisotakuu, jonka mukaan nuorelle taataan kolmessa kuukaudessa pääsy opintojen, työn tai työllisyyttä edistävien palveluiden pariin ja se on esimerkki toimesta, jolla voidaan palvella sekä suhdannevaihtelun takia työttömiä että pitkäaikaistyöttömiä nuoria. Pistemäisten toimien sijaan Nuorisoala suosittaakin, että esteet nuorisotakuun toimimiseksi selvitetään ja korjataan. Nykytilanteeseen uudistettuna ja riittävästi resursoituna nuorisotakuun avulla on mahdollista joustavasti ja yksilöllisten tarpeiden mukaan avittaa nuoria työuran alkuun ja oman suunnan löytämiseen. Uudistuksessa olisi mahdollista vahvistaa nuorisotakuun ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistamalla oppilaitosten, työvoimapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotyön välistä yhteyttä.
Pitkäaikaistyöttömät nuoret tarvitsevat laajaa palveluvalikoimaa
Nuorisotyöttömyyteen liittyvä selkeä kipukohta on pitkäaikaistyöttömien nuorten voimakkaasti kasvanut määrä. Pitkittynyt työttömyys nostaa myös nuoren syrjäytymisriskiä merkittävästi. Nuorisotyöttömyyteen ei vastatakaan pelkissä työllisyyspalveluissa, vaan erityisesti etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan merkitys on valtava pitkittyneeseen nuorisotyöttömyyteen vastaamisessa. Etsivä nuorisotyö tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttaa heitä palveluiden piiriin. Toiminta edistää kiinnittymistä työelämään, opintoihin ja yhteiskuntaan ja se tavoitti vuonna 2025 yli 20 000 nuorta.
Merkittävää työtä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tehdään myös monialaisissa Ohjaamoissa, joissa nuoria asioi vuonna 2025 valtakunnallisesti 215 000 kertaa. Näistä kerroista yksilöasiointeja oli 121 00, ja tyypillisimpiä asioinnin aiheita työ ja työttömyys.
Hyvinvointi- ja työllisyysalueuudistukset sekä hallituskauden aikaiset leikkaukset ovat vähentäneet nuorten ohjautumista esimerkiksi työpajatoimintaan, mikä kasvattaa osaltaan riskiä palveluista putoamiselle ja syrjäytymiselle.
Talousarviossa etsivän nuorisotyön rahoitukseksi esitetään 13 milj. euroa, kun vuonna 2023 rahoitus oli 15,4 milj. euroa (15,6 %:n lasku hallituskauden aikana). Nuorten työpajatoiminnan rahoitukseksi taas esitetään 14 milj. euroa, kun vuonna 2023 rahoitus oli 16 milj. euroa (14 %:n vähennys hallituskauden aikana). Hallituskauden aikana tehdyt leikkaukset ovat vähentäneet kuntien ja kolmannen sektorin tuloksellista kohtaavaa toimintaa. Myös kuntien maksamat työttömyyden sakkomaksut heikentävät kuntataloutta, mikä johtaa nuorille suunnattujen palveluiden karsimiseen.
Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimi- sekä esihenkilöistä valtaosa on sitä mieltä, ettei toimeentulotuen alentaminen edistä työllistymistä. Pitkäaikaistyöttömiltä nuorilta puuttuvat usein realistiset mahdollisuudet noudattaa heihin kohdistuvia työvoimapoliittisia velvoitteita, mikä tarkoittaa, että sosiaaliturvaan liittyvät sanktiot voivat voimistaa syrjäytymiskehitystä entisestään.
Lisätiedot: vaikuttamisen asiantuntija Vilma Järvisalo, vilma.jarvisalo@nuorisoala.fi
